Alumnimme Esa Ristimäki: Konetekniikan opinnot antavat valmiudet moneen

Esa Ristimäki on työskennellyt JTA Connectionilla neljä vuotta. Hän vetää erilaisia asiakasprojekteja, joiden aiheet vaihtelevat pienistä robottisoluista kokonaisvaltaisiin tuotantolinjojen automatisointeihin. Ristimäki pitää työtehtäviensä monipuolisuudesta ja siitä, että saa olla mukana projekteissa alusta loppuun.

– Jokainen projekti on mukavan kompleksinen kokonaisuus. Pääsen tekemään yhteistyötä asiakkaan lisäksi myös myynnin, suunnittelun ja asentajien kanssa. On palkitsevaa, että saan olla jokaisessa projektin vaiheessa viemässä sitä eteenpäin ja ikään kuin rakentaa sitä kasaan.

Ristimäki pääsi ensimmäiseen vakituiseen työpaikkaansa Suomen Putkilaserille heti valmistumisensa jälkeen. Hänen uralleen on mahtunut muun muassa tehdashuoltoa, mekaanista suunnittelua ja valmistuksen optimointia. Tehdashuollon parissa työskentelyn Ristimäki aloitti jo ennen armeijaan menoa ja jatkoi sitä opiskelujen ohella.

– Pääsin tehdashuollossa näkemään automaation laitteiden ja rakenteiden toimintaa, minkä kautta sain ymmärrystä erilaisista mekanismeista ja ongelmista. Tällainen ymmärrys oli hyödyksi opinnoissani.

Käytännönläheiset opinnot motivoivat

Ristimäki opiskeli ensin tietotekniikkaa Tampereella silloisella teknillisellä yliopistolla. Käytännönläheisempi opiskelutapa alkoi kuitenkin houkutella häntä, ja hän päätti hakea TAMKiin ensimmäisenä vaihtoehtonaan konetekniikka. Pirkanmaalaiselle Ristimäelle oli tärkeää, että hän sai jäädä Tampereen seudulle. Päätös TAMKiin ja konetekniikan pariin hakeutumisesta tuntui jo heti opintojen alusta lähtien oikealta.

– Hakuvaiheessa minua vielä hieman mietitytti, että mikähän tämä ala edes on. Mutta sitten kun ensimmäiset kurssit lähtivät rullaamaan, niin kyllä se sitten oli selvästi meikäläisen juttu.

Parasta antia konetekniikan ja älykkäiden koneiden opinnoissa olivat Ristimäen mielestä käytännönläheiset harjoitukset ja projektit. Hän korostaakin käytännöllisyyden ja työelämälähtöisyyden merkitystä ammattikorkeakouluopinnoissa.

– Minua motivoi opiskelussa suuresti se, että pystyin käyttämään aikani jonkin konkreettisen tekemiseen ja rakentamiseen. Mielestäni hands on -tekeminen on todella isossa roolissa opintojen aikana. Se auttaa hahmottamaan, miten asiat käytännössä tapahtuvat.

Ristimäki kertoo, että opinnoissa tehdyistä projektitöistä jäi pieni kipinä myös projektijohtamiseen.

– Projektityöskentelyssä pääsi ideoimaan ja vetämään ryhmän toimintaa ja tekemistä, mikä opetti todella paljon. Hyödynnän näitä taitoja tämänhetkisessä projektinhallintatyössäni päivittäin.

Ristimäki muistelee TAMKista lämmöllä myös mukavia opiskelukavereita ja opettajia. Hän nostaa esiin erityisesti Petri Pohjolan ja Seppo Mäkelän kiinnostavat ja opettavaiset tunnit.

­– Esimerkiksi jotkut Sepon pitämistä tunneista olivat sellaisina päivinä, jolloin minulla oli tunteja aamuyhdeksästä iltamyöhään. Se ei kuitenkaan haitannut, sillä Sepon automaatiolabrat olivat niin mielenkiintoisia, ja niissä oli aina hyvä meininki.

Automaation tulevaisuus näyttää valoisalta

Ristimäen mukaan Suomen automaation tulevaisuus on valoisa. Hän näkee, että automaatio tulee lisääntymään tulevaisuudessa merkittävästi.

– Automaatioasteen lisääminen on yksi keskeisimmistä keinoista esimerkiksi halpatuotantoasioissa, kun me länsimaissa yritämme kilpailla Aasiaa vastaan.

Ristimäki nostaa esiin automaation merkityksen myös tuotannon työntekijöiden näkökulmasta. Automaatiolla voidaan poistaa tuotantolinjoista vaarallisia sekä henkisesti ja fyysisesti raskaita vaiheita. Ristimäki kertoo, että esimerkiksi toistuvia nostoasioita voidaan siirtää koneiden harteille tai kuumien kevytvalukappaleiden käsittely automatisoida robottien tehtäväksi.

– On kaikkien etu, että automaatio vie ihmisiltä pois rasittavaa ja puuduttavaa toistuvaa työtä. Näin ihmiset voivat keskittyä mielekkäämpään työntekoon, tuottaen samalla enemmän lisäarvoa yritykselle.

Uudistuvalla automaation alalla on tärkeää päivittää myös omaa osaamistaan. Ristimäki kokee, että JTA Connectionin monipuoliset asiakkaat ja osaavat kollegat auttavat häntä pysymään ajan tasalla alan muutoksista ja kehityksestä.

– Saamme hyvin tietoa esimerkiksi konenäköpuolen uusimmista ratkaisuista, sillä olemme toimittajatahojen näkökulmasta kiinnostava yritys. Tämä on huomattavasti helpompaa kuin se, että joutuisi yksin etsimään tietoa asioista.

Konetekniikan osaajilla on lukuisia vaihtoehtoja

JTA Connectionilla tehdään tiivistä yhteistyötä opiskelijoiden kanssa muun muassa kesätyöpaikkojen ja opinnäytetyöyhteistöiden muodossa. Ristimäki kertoo, että tällä hetkellä yrityksessä on käynnissä opiskelijaprojekti, jossa opiskelijat tekevät itse robottisolua. Yritys siis mahdollistaa koulun ulkopuolisen harjoittelun oikeilla laitteilla.

Ristimäki on vieraillut TAMKilla luennoimassa robottiprojekteista ja vetämässä harjoitustyötä.  Hän kokee alumnitoiminnan tärkeänä mahdollisuutena auttaa opiskelijoita.

– On hienoa, jos pystyn omien kokemusteni kautta kirkastamaan opiskelijoiden tavoitteita, oli kyseessä sitten opintolinjan valinta tai vaikkapa se, mitä he lähtevät hakemaan työelämältä.

Ristimäki kertoo konetekniikan alan tarjoavan osaajilleen monipuolisia mahdollisuuksia. Myös alan uranäkymät kantavat pitkälle. Ristimäki muistuttaa, että erilaisia vaihtoehtoja suuntautumiseen ja uralla etenemiseen löytyy paljon, eikä valintojen kanssa tarvitse ikinä jäädä jumiin.

– Mahdollisuuksia niin itsensä kuin asioiden kehittämiseen on lukuisia. Alan sisällä voi hakeutua monipuolisesti vaikkapa terveydenhuollon välineiden tai puolustusteknologian pariin. Jos on halu alalle, jossa pääsee omalla tavallaan vaikuttamaan yhteiskuntaan ja sen kehitykseen, niin kyllä konetekniikka on ala siihen parhaasta päästä.
 

Teksti: Veera Suontausta
Kuva: Esa Ristimäki