Yliopiston varallisuuden hoito
Korkeakoulusäätiön hallitus päättää vuosittain päivitettävästä sijoitussuunnitelmasta ja ohjaa sijoitustoimintaa. Säätiön sijoitustoimintaa valvoo yliopiston rehtori ja sijoitustoiminnan järjestämisestä vastaa talousjohtaja. Hallituksen nimittämä varainhoitotoimikunta tukee hallitusta ja sijoitusorganisaatiota suosituksilla ja neuvoilla.
Hallituksen vuosittain hyväksymä sijoitussuunnitelma ohjaa käytännön sijoitustoimintaa. Sijoitussuunnitelmassa määritellään muun muassa sijoitustoiminnon yleiset periaatteet, sijoitustoiminnan tavoitteet ja sijoitusten omaisuuslajikohtainen perusjakauma.
Yliopiston rahoitusvarallisuus
Yliopiston rahoitusvarallisuudella tarkoitetaan omaisuutta, jonka yliopisto sijoittaa markkinaehtoisesti sijoitusinstrumentteihin. Rahoitusvarallisuuden arvo oli 505,2 miljoonaa euroa 31.12.2023.
Rahoitusvarallisuus jaetaan sijoitusvarallisuuteen ja likviditeettipuskuriin. Sijoitusvarallisuuden markkina-arvo oli noin 485,7 miljoonaa euroa 31.12.2023. Sijoituksista noin 55 prosenttia oli sijoitettuna globaalisti noteerattuihin osakkeisiin. Korkosijoitusten osuus sijoituksista oli noin 21 prosenttia ja vaihtoehtoisten sijoitusten osuus oli noin 24 prosenttia.
Sijoitukset tuottivat vuoden 2023 aikana 10,4 prosenttia. Noteeratut osakkeet tuottivat 16,6 prosenttia, korkosijoitukset 7,9 prosenttia ja vaihtoehtoiset sijoitukset 0,5 prosenttia.
Likviditeettipuskurilla tarkoitetaan pankkitileillä olevaa tai nopeasti tilirahaksi muunnettavaa omaisuutta. Likviditeettipuskurin markkina-arvo oli noin 19,6 miljoonaa euroa 31.12.2023.
Vastuullisuus
Vastuullisuus on yksi Tampereen yliopiston seitsemästä arvosta ja se kuuluu keskeisenä osana myös yliopiston sijoitustoimintaan.
Vastuullisuusnäkökulmat eli ympäristön, sosiaalisen vastuun ja hyvän hallintotavan näkökulmat (ESG) huomioidaan kaikissa yliopiston sijoituksissa. Käytännön toteutus vastuullisen sijoittamisen osalta nojaa Tampereen korkeakoulusäätiön hallituksen vahvistamiin vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin.
Yliopisto sijoittaa pääosin rahastomuotoisiin sijoituskohteisiin, joissa yksittäisen sijoituskohteen valinnasta vastaa rahaston salkunhoitaja. YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden lisäksi säätiö edellyttää, että sijoituskohteena olevat rahastot noudattavat paikallista lainsäädäntöä sekä kansainvälisiä verosopimuksia.
Yliopisto seuraa rahaston vastuullisuuden toteuttamista vastuullisuusraportein ja olemalla aktiivisesti yhteydessä palveluntarjoajiin. Yliopisto edellyttää täyden valtakirjan varainhoitajilta vuosittaista selvitystä salkun vastuullisuuden toteutumisesta.
Yliopiston tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi energiasektoriin kuuluvien hiilen, öljyn ja kaasun tuotannossa toimivien yhtiöiden osuutta sijoituksista vähennetään asteittain.
Yliopiston sijoitustoiminnon vastuullisuuden edistäminen
Tampereen yliopisto osallistuu Suomen vastuullisen sijoittamisen foorumin (Finsif) toimintaan. Verkostoitumalla muiden institutionaalisten sijoittajien kanssa yliopisto voi kehittää omia toimintatapojaan sekä osallistua vastuullisuuteen liittyviin keskusteluihin.
Yliopisto osallistuu vastuullisuutta edistäviin aloitteisiin, vetoomuksiin ja sitoumuksiin, joilla on selkeä tavoite ja yhteys yliopistoon. Tällaisia voivat olla esimerkiksi vastuullisuuden raportoinnin kehittämiseen tähtäävät aloitteet tai haitallisten päästöjen vähentämiseen tähtäävät sitoumukset.
Sijoitushorisontti
Yliopiston sijoitushorisontti on pitkä yli talouden erilaisten suhdanteiden. Hajauttamalla sijoitukset tehokkaasti eri omaisuuslajeihin pyritään tasaamaan sijoitussalkun markkina-arvon heilahduksia muuttuvissa markkinatilanteissa. Lisäksi hajautuksella pyritään siihen, ettei yksittäisen omaisuusluokan tai sijoituskohteen riski nouse merkittäväksi osaksi sijoitusomaisuudesta. Hajauttamisen tehostamiseksi yliopiston sijoitukset tehdään pääosin rahastomuotoisiin sijoituksiin.
Sijoitukset
Vuoden 2024 sijoitussuunnitelman mukainen sijoitusten perusjakauma on seuraava:
- Sijoitussalkusta 45 prosenttia on sijoitettu noteerattuihin osakkeisiin. Pääpaino on eurooppalaisissa ja pohjoisamerikkalaisissa osakkeissa.
- Sijoitussalkusta 25 prosenttia on sijoitettu korkosijoituksiin. Korkosijoitukset jakaantuvat pääosin eurooppalaisiin korkeamman luottoluokituksen yrityslainoihin ja eurooppalaisiin valtionlainoihin.
- Sijoitussalkusta 30 prosenttia on vaihtoehtoisia sijoituksia. Näitä ovat esimerkiksi sijoitukset pääomarahastoihin ja kiinteistörahastoihin.