Ilmari Tamminen haluaa auttaa muita ja samalla turvata luovan uransa keksinnöillään
Ilmari Tamminen syntyi keksijän verta suonissaan. Kekseliäisyys on hänen mielestään olennainen osa ihmisyyttä ja evoluutiota. Tammisen sukuun tuntuu tosin pesiytyneen tavallista idearikkaampia geenejä; jo varhain hänen isoisänsä esimerkiksi rakensi kotinsa ja pajansa välille alkeellisen puhelinyhteyden ja kasvimaalle elektromekaanisen petolinnun näköisen pelättimen.
Laskennallisen biofysiikan ja kuvantamisen tutkimusryhmässä työskentelevän Tammisen väitöstyön ensimmäinen tutkimusjulkaisu sekä sitä edeltävä maisterintutkielma keskittyivät kemiallisten ja immunologisten taustakontrastointimenetelmien soveltamiseen niin sanottua kolmiulotteista röntgenmikroskopiaa varten. Tutkimustyölle suodut resurssit ovat tuoneet Tammisen keksimiseen uutta nöyryyttä ja vastuullisuutta.
– Ennen keksiminen oli lähinnä nopeaa iloa ja hyötyä omaa arkea varten. Nykyään yritän yhdistää itselleni mielekästä ja kiehtovaa keksimistä myös vastuullisuuteen. Keskityn siis enemmän skaalattaviin keksintöihin, joille voisi olla laajemminkin tarvetta ihmiskunnassa, hän pohtii.
Tällä hetkellä Tamminen kehittää väitöstyössään tilastoanalyysiohjelmaa, jota voidaan soveltaa kuvantamisaineistojen lisäksi muissakin tieteellisissä yhteyksissä. Tutkimuksen tavoitteena on kuroa umpeen huippuunsa vietyjen tilastotekniikoiden ja muiden tieteenalojen välistä kuilua, jotta tilastotyökalut olisivat kaikkien niitä tarvitsevien saatavilla helposti. Väitöstyössäkin on tarvittu kekseliäisyyttä keskeisten teknisten ongelmien ratkomiseksi.
Niin soveltavassa tutkimuksessaan kuin työpajallaankin Tamminen hyödyntää omaa keksintöjen keksintöään: aivoriihi 2.0-menetelmää, joka myötäilee luonnon todennäköisyyslakeja luovuutta vaativien ongelmien ratkonnassa. Tammisen menetelmästä kirjoittama tieteellinen artikkeli on parhaillaan vertaisarvioitavana.
Keksimiseen ja ajattelun kehittämiseen löytyy työkaluja
Tammisen mielestä hyviä keksijän työkaluja ovat uteliaisuus, rationaalisuus, rohkeus kokeilla ja hylätä sekä hyvät muistiinpanot. Kyky visioida ja nähdä askel eteenpäin ovat myös tärkeitä ominaisuuksia. Vaikka perimä onkin avittanut Tammista, hänen mukaansa keksijänä voi myös kehittyä.
– Keksimiseen on työkaluja, kuten kaikkien tuntema aivoriihi, mutta myös monia muita tapoja organisoida ja ennakoida luovaa työtä. Ja ideoita pitää olla paljon! Niihin ei saa rakastua, niitä pitää olla valmis karsimaan rankastikin, Tamminen neuvoo.
Sivutoimisessa yrityksessään Vaakalintu oy:ssä Tamminen kehittää muun muassa Marttojen innovaatiopalkinnon vuonna 2019 saanutta pikkukalankäsittelykonseptia. Opetellakseen instrumentaatiovahvistimien toimintaa Tamminen on myös taiteillut aivosähkökäyrillä ohjattavan pimeänäkölaitteen (linkki videoon). Alati kasvavalla työlistalla on odottamassa ”lukuisia muita projekteja maan ja taivaan väliltä”.
Tammista ajavat keksimään valtava tiedonjano, inhimillinen taipumus, kiehtovat aiheet, ongelmien ratkonnasta saatava tyydytys ja ihmiskunnan palveleminen. Eniten inspiraatiota ja motiiveja keksintöihinsä hän kertoo saavansa luonnosta.
– Olen aina halunnut ymmärtää todellisuutta paremmin. Esimerkiksi mitä se tarkoittaa, kun metsässä koivunlehti varastoi valon energiaa sokereihin, miten solut toimivat, mitä itse elämä on. Nyt kehitän vapaa-ajallani keksintöä, jolla vähän arvostetuista kaloista kuten särjistä voitaisiin tehdä ekologisesti kestävää herkkua helposti. Muina sivuvaikutuksina toivoisin tämän keksinnön lisäävän myös ihmisten liikkumista luonnossa.
Soveltava tutkimus on paljolti keksimistä
Tammisen taktiikka on kehittää idea hyvin pitkälle ennen kuin tuo sen julkisuuteen. Näin hän priorisoi resurssejaan vaativaan kehitystyöhön. Patenttihakemusten kirjoittamistakin hän on opiskellut kursseilla ja patenttiasiamiesten kanssa, sillä jo pelkkä hakemus voi kohentaa asemaa tärkeissä neuvotteluissa.
Tammisen strateginen tavoite on turvata luovan työnsä jatkuvuus taloudellisesti. Hän on kiinnostunut jatkamaan tutkijana yliopistomaailmassa ja tekemään liiketoimintaa keksinnöillään. Koska tulevaisuudessa kilpailun kovetessa rahahanat ovat yhä tiukemmassa, keksintöjen kaupallistaminen ja yrittäjyys voivat olla jopa välttämättömiä toimeentulolle.
– Haluan rohkaista kaikkia soveltavia tutkijoita miettimään keksimistä ei vain akateemisessa mielessä vaan myös kaupallisesti. Jokainen rahoituskilpailua vähentävä toimi tarkoittaa suhteellisesti enemmän resursseja tutkijayhteisölle. Olkaa yhteydessä yliopistonne innovaatiopalveluihin ja tehkää keksintöilmoituksia, jotta potentiaaliset keksinnöt voidaan tunnistaa, hän kannustaa.
Tamminen on kiitollinen saamastaan tuesta tutkimuksien ja keksintöjen eteenpäin viemiseksi. Tampereen yliopiston innovaatioasiantuntijoilta hän on saanut asiantuntevaa apua keksintöihin ja kaupallistamiseen liittyvissä asioissa.
Haastattelun aikana voi ihan aistia, kuinka Tammisen aivoissa hurisee. Hän kertoo, että tutkimustyö ja sivutoiminen keksiminen sopivat hyvin yhteen, sillä ajattelematta hän ei voi olla. Vaikka aivotyö palkitseekin, vaatii se myös palautumista. Tammisen koko nelihenkiselle perheelle suurin voimanlähde on luonto.
Teksti: Anna Aatinen
Kuvat: Jonne Renvall