Tampereen korkeakouluyhteisön immateriaalioikeussääntö määrittelee seuraavat asiat:<ul><li>keksintöihin ja keksintöilmoituksiin liittyvät käytänteet</li><li>tulosten luokittelun syntyolosuhteen mukaan</li><li>immateriaalioikeuksien omistajuuden ja niihin liittyvät oikeudet</li><li>tuloksiin liittyvä julkaisuoikeus ja salassapito</li><li>suojaus</li><li>tulosten hyödyntäminen</li><li>jatkokehittäminen</li><li>kannusteet - palkkiot ja hyödynjako.</li></ul>Lisätietoja immateriaalioikeussäännöstä voit tiedustella osoitteesta innovationservices [at] tuni.fi.

Immateriaalioikeussäännön (”sääntö”) ensisijaisena tehtävänä on varmistaa, että Tampereen yliopiston konserniin kuuluvat korkeakoulut (”korkeakouluyhteisö”) pystyvät täyttämään ulkopuoliseen rahoitukseen liittyvät sopimus- ja sitoumusvelvoitteensa. Tämä sääntö tarkentaa immateriaalioikeudet ja menettelytavat niiden käsittelyyn ja korvauksiin korkeakouluyhteisössä.

Tämä sääntö perustuu lakiin oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin 369/2006 (”keksintölaki”), ja tekijänoikeuslakiin 404/1961. Lainsäädäntö on ensisijaisessa suhteessa tähän sääntöön ja sitä noudatetaan, mikäli sääntö ja lait ovat keskenään ristiriidassa.

Immateriaalioikeussäännön tarkoitus

Tätä sääntöä sovelletaan kaikkien korkeakouluyhteisön palveluksessa olevien henkilöiden (”työntekijä”) työsopimukseen perustuvan palvelussuhteensa tai yliopistoyhteisön jäsenyyden aikana tuottamiin kaikenlaisiin tuloksiin (”tulos”). Sääntö sekä halu aktivoida ja palkita koskee myös muuta kuin opetus- ja tutkimushenkilöstöä. Erikseen voidaan sopia, että tätä&nbsp;sääntöä sovelletaan myös, vaikkei henkilö ole palvelussuhteessa korkeakouluyhteisöön.

Tätä sääntöä sovelletaan myös tuloksen tehneeseen henkilöön, joka ei ole enää korkeakouluyhteisön palveluksessa, mikäli tulos katsotaan palvelussuhteen aikana tehdyksi. Tätä sääntöä ei sovelleta tuloksiin, jotka on tehty ennen tämän säännön voimaantuloa, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu.

Soveltamisala

Kun työntekijä on tehnyt keksintölain soveltamisalaan kuuluvan keksinnön, on hänen viipymättä tehtävä keksintöilmoitus korkeakouluyhteisön käytössä olevaan keksintöjen hallintajärjestelmään. Keksintöilmoitus on tehtävä riippumatta siitä, kenelle työntekijän käsityksen mukaan oikeudet kuuluvat. Korkeakouluyhteisö antaa tarkemmat ohjeet ilmoitusmenettelystä.

Jos työntekijä on samanaikaisesti palvelussuhteessa toisiin työnantajiin, on hänen tehtävä saman sisältöinen keksintöilmoitus kaikille työnantajille. Korkeakouluyhteisöllä on velvollisuus käsitellä keksintöilmoitukset keksintölain ja mahdollisten erikseen sovittujen prosessien määrittelemissä aikarajoissa ja toimintatavoilla.

Korkeakouluyhteisön tutkimus- ja innovaatiopalvelut tai vastaava (”yksikkö”) vastaa korkeakouluyhteisön puolesta tämän säännön mukaisesta toiminnasta.

Yksikkö suorittaa keksintöilmoituksien ja tulosten suojauksien osalta korkeakouluyhteisön puolesta vähintään seuraavat tehtävät:

<ul>
	<li>ottaa vastaan keksintölain mukaiset keksintöilmoitukset,</li>
	<li>tutkii ja arvioi keksintöilmoitukset,</li>
	<li>antaa vastailmoituksen,</li>
	<li>hallinnoi korkeakouluyhteisön hakemia ja rekisteröimiä teollisoikeuksia.</li>
</ul>

Keksintöihin liittyvät päätökset tekee korkeakouluyhteisön puolesta erikseen määritelty henkilö tai henkilöt.&nbsp;

Keksintöilmoitus

Tulokset luokitellaan sen mukaisesti millaisessa asiayhteydessä ne ovat syntyneet tai mitä tulosten omistuksesta ja/tai hyödyntämisestä on sovittu korkeakouluyhteisön ulkopuolisen rahoituksen sopimusten ja sitoumusten mukaisesti.

Yleiset lähtökohdat ovat seuraavat keksintölain terminologiaa mukaillen:

<ol>
	<li>Avoin tutkimus
	<ul>
		<li>Tutkimus, jota toteutetaan ilman korkeakoulujen ulkopuolista rahoitusta eli perusrahoituksella ja ilman, että tutkimukseen osallistuu korkeakoulujen ulkopuolisia sopimuskumppaneita; jota toteutetaan ulkopuolisen tahon rahoittamana, mutta johon ei sisälly muita kuin tulosten julkaisemista koskevia määräyksiä; joka täyttäisi sopimustutkimuksen edellytykset, mutta josta korkeakouluyhteisö ja tutkimusyhteistyökumppani ovat ennen tutkimuksen alkua nimenomaisesti sopineet, että tutkimus on avointa tutkimusta.</li>
	</ul>
	</li>
	<li>Sopimustutkimus
	<ul>
		<li>Tutkimus, jossa on mukana ainakin yksi korkeakoulujen ulkopuolinen taho joko osatutkimuksen tekijänä, rahoittajana tai muuna osallistujana ja johon liittyy tutkimuksen tuloksia tai sen toteuttamistapaa koskevia sopimus- tai sitoumusperustaisia velvoitteita. Tähän kuuluvat esimerkiksi kaikki yritysten, yhteisöjen, Suomen Akatemian ja Business Finlandin rahoittamat hankkeet, kaikki EUrahoitteiset hankkeet, sekä kenen tahansa tilauksesta tai muusta toimeksiannosta toteutetut hankkeet, joissa korkeakouluyhteisö tekee sopimuksen rahoittajan, osatutkimuksen tekijän, muun osallistujan tai toimeksiantajan kanssa.</li>
	</ul>
	</li>
	<li>Muu tilanne
	<ul>
		<li>Työtehtäviin liittyvä tulos, joka on syntynyt muuten kuin avoimen tutkimuksen tai sopimustutkimuksen yhteydessä. Tällainen tulos voi olla esimerkiksi omalla ajalla syntynyt keksintö tai tulos, joka ei liity sopimustutkimukseen.</li>
	</ul>
	</li>
</ol>

Jos työntekijä hakee patenttia tai muuten hyödyntää keksintöä (kuten termi on määritelty korkeakoulujen keksintölaissa) (”keksintö”) kuuden (6) kuukauden aikana palvelussuhteen päättymisestä, on sitä pidettävä palvelussuhteen aikana tehtynä, ellei työntekijän pysty luotettavasti osoittamaan sen syntyneen palvelussuhteen jälkeen. Todistustaakka on työntekijällä, koska korkeakouluyhteisöllä ei ole tietoa, mitä työntekijä on tehnyt palvelussuhteen jälkeen. Tämän johdosta korkeakouluyhteisöllä ei ole perusteltua näyttövelvoitetta.

Tulosten luokittelu syntyolosuhteen mukaan

Korkeakouluyhteisön työtehtävien toteuttamisen yhteydessä voi syntyä hyvin erilaisia tuloksia, jotka voivat olla erilaisten immateriaalioikeuksien alaisia. Osa immateriaalioikeuksista edellyttää aktiivista rekisteröintiä tai sopimuksen tekemistä. Tyypillisiä immateriaalioikeuksia ovat patentit, hyödyllisyysmallit, mallit, tekijänoikeudet, verkkotunnukset, tietokannat, raportit, piirustukset, oppaat, käsikirjat ja muut vastaavat. Luettelo ei ole tyhjentävä vaan esimerkinomainen. Ratkaisevaa immateriaalioikeuksien omistajuuksien suhteen on rahoituksen lähde.

Korkeakouluyhteisöllä on intressi sopimustutkimuksessa syntyviin tuloksiin, koska niihin liittyy rasitteita ja kolmansien osapuolien oikeuksia. Alla on määritelty tyypilliset linjaukset immateriaalioikeuksien omistamiselle. Epäselvissä tapauksissa tulkintoja tehdään näiden linjausten mukaisesti ja hengessä.

<ol>
	<li>Avoin tutkimus
	<ul>
		<li>Avoimessa tutkimuksessa syntyvät tulokset kuuluvat työntekijälle. Työntekijät voivat tarjota avoimessa tutkimuksessa syntyneitä tuloksiaan korkeakouluyhteisölle ja se voi päättää ottaa niitä vastaan siten, kuin kirjallisesti erikseen sovitaan.</li>
		<li>Korkeakouluyhteisöllä on oikeus ottaa itselleen oikeudet työntekijän tekemiin keksintöihin keksintölain mukaisesti, ellei hän ole kuuden (6) kuukauden kuluessa keksintöilmoituksesta julkaissut keksintöään tai ilmoittanut kirjallisesti korkeakouluyhteisölle halukkuuttaan hyödyntää itse keksintöään, eikä oikeutta ole evätty keksintöilmoituksessa.</li>
	</ul>
	</li>
	<li>Sopimustutkimus
	<ul>
		<li>Oikeudet sopimustutkimuksen tuloksiin kuuluvat ensisijaisesti korkeakouluyhteisölle. Korkeakouluyhteisöllä on ulkopuolisten tahojen kanssa tehtyjen sopimusten perusteella oikeus myöntää lisenssejä tai lunastuttaa tuloksia yhteistyökumppaneilleen. Tuloksia ei voida julkaista tai käyttää ennen näiden sopimusten velvoitteiden täyttämistä. Sopimuksissa voi olla esimerkiksi karenssiaika tulosten julkaisemiselle tai muille hankeosapuolille varattu julkaisukäsikirjoituksen tarkastusoikeus.</li>
		<li>Mikäli korkeakouluyhteisö vahvistaa oikeutensa sopimustutkimuksessa syntyneeseen keksintöön, tulee sen antaa keksijöille kirjallinen ilmoitus oikeuksien siirtämisestä kuuden (6) kuukauden kuluessa hyväksytysti vastaanotetusta keksintöilmoituksesta.</li>
		<li>Oikeuksiensiirron laajuus määrittyy korkeakouluyhteisön ulkopuolista rahoitusta koskevien sopimusten ja sitoumusten perusteella. Muilta osin työntekijät säilyttävät oikeudet tuloksiin ja voivat hyödyntää niitä omiin tarkoituksiinsa.</li>
	</ul>
	</li>
	<li>Korkeakouluyhteisön käyttöoikeudet
	<ul>
		<li>Korkeakouluyhteisö pyrkii lähtökohtaisesti saamaan käyttöoikeudet työntekijän tekemiin tuloksiin normaalin toimintansa turvaamiseksi. Korkeakouluyhteisön toiminnalle on tyypillistä yhteistyö ulkopuolisten kanssa. Tällaisen yhteistyön toteuttamista varten korkeakouluyhteisöllä tulee olla mahdollisuus saada käyttöönsä sellaisia työntekijöiden omistamia taustamateriaaleja, jotka eivät ole muutoin käytettävissä. Tämä edellyttää, että taustamateriaalien käytettävyydestä pystytään neuvottelemaan korkeakouluyhteisön toiminnan kannalta järkevät sopimukset.</li>
	</ul>
	</li>
	<li>Työsopimuksen päättymisen vaikutukset
	<ul>
		<li>Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada haltuunsa sellaiset tulosaineistot, jotka hän omistaa ja joihin ei liity korkeakouluyhteisön ulkopuolisiin sopimuksiin tai sitoumuksiin perustuvia rajoituksia. Työntekijä on velvollinen noudattamaan salassapitovelvollisuuksiaan.</li>
	</ul>
	</li>
</ol>

Immateriaalioikeuksien omistajuus ja oikeudet

Julkaisuoikeudet määräytyvät korkeakouluyhteisön sopimusten, oikeuksiensiirtosopimuksen ja lainsäädännön sekä mahdollisten muiden sitoumusten perusteella. Työntekijä ei saa julkaista sopimustutkimuksessa syntynyttä tulosta tai siihen liittyviä tietoja ennen kuin korkeakouluyhteisö on antanut julkaisuun nimenomaisen luvan. Työntekijä saa julkaista tietoja, jos korkeakouluyhteisö nimenomaisesti ilmoittaa, ettei se ota oikeuksia keksintöön tai kun kuusi (6) kuukautta on kulunut keksintöilmoituksen hyväksytystä vastaanottamisesta.

Korkeakouluyhteisöllä on salassapitovelvollisuus ilmoitettuihin ideoihin, keksintöilmoituksiin ja keksintöihin, kunnes ne ovat riittävällä tavalla suojattu tai muussa yhteydessä luvallisesti julkistettu. Korkeakouluyhteisö voi antaa tietoja tuloksista kolmansille siinä laajuudessa kuin se on tarpeen sopimusten ja sitoumusten täyttämiseksi, sekä tulosten hyödyntämiseksi tai suojaamiseksi.

Työntekijän on varmistettava, ettei hän paljasta omia tuloksia hyödyntäessään tietoonsa saamiaan korkeakouluyhteisön tai sopimuskumppaneiden liikesalaisuuksia tai muita luottamuksellisia tietoja.

Julkaisuoikeus ja salassapito

Suojatulla tuloksella tarkoitetaan esimerkiksi keksintöön perustuvaa hyödyllisyysmallia tai patenttia, muotoiluun perustuvaa mallia tai rekisteröityä tavaramerkkiä.

Tulosten suojaamistoimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos:

<ul>
	<li>suojatulle tulokselle löytyy asiakas, tai</li>
	<li>suojatulle tulokselle on olemassa uskottava hyödyntämissuunnitelma, tai</li>
	<li>kyseessä on korkeakouluyhteisölle strategisesti merkittävä kokonaisuus.</li>
</ul>

Esitykset suojaamistoimenpiteisiin ryhtymisestä tekee kohdassa 3 määritelty yksikkö. Päätökset suojaamistoimenpiteisiin ryhtymisestä tekee korkeakouluyhteisön puolesta erikseen määritelty henkilö tai henkilöt.

Korkeakouluyhteisö suojaa tulokset omissa nimissään ja kustannuksella vain, jos se tai yhteinen konsortio omistaa ne. Korkeakouluyhteisö ei osallistu työntekijälle tai kolmansille osapuolille kuuluvien tulosten suojaamistoimenpiteisiin tai kustannuksiin, ellei toisin ole kirjallisesti sovittu.

Kun suojattu tulos palautetaan takaisin työntekijälle tai omistusoikeus siirretään pois korkeakouluyhteisöstä, korkeakouluyhteisö ei vastaa kyseisen tuloksen patentointi-, ylläpito- tai muista kustannuksista, jotka erääntyvät tuloksen palauttamis- tai siirtohetken jälkeen.

Korkeakouluyhteisö voi päättää yksipuolisesti tulosten suojaamisesta, hyödyntämisestä, salassapidon, suojaamisen laajuudesta ja sillensä jättämisestä, ellei lainsäädännöstä, sopimuksista tai sitoumuksista muuta johdu.

Suojaaminen

Korkeakouluyhteisö voi hyödyntää tuloksiaan kulloinkin voimassa olevien sääntöjensä, sopimustensa ja lainsäädännön puitteissa, kuitenkin siten, että se tapahtuu omien resurssien ja mahdollisuuksien sallimissa rajoissa korkeakouluyhteisön päättämällä tavalla.

Hyödyntäminen

Oikeuksiensiirtosopimukseen sisältyvä korkeakouluyhteisön oikeus tulosten jatkokehittämiseen käsittää tulosten ajanmukaisena pitämisen ja todettujen virheiden korjaamisen. Korkeakouluyhteisö tarjoaa muokkausta ensisijaisesti tulosten alkuperäiselle tekijälle ja huolehtii muutosten teosta hyvien tieteellisten käytäntöjen mukaisesti.

Tuloksia voidaan yksinkertaistaa ja niitä voidaan esittää siten, että yksinkertaistetut versiot ovat linjassa alkuperäisen tutkimuksen päätelmien kanssa, ja niillä lisätään yleistä tietoisuutta aiheesta.

Tulosten jatkokehittäminen ja soveltuva esittäminen

Immateriaalioikeuksia koskevat palkkiot ja niiden hyödyntämiseen liittyvä hyödynjako on määritelty liitteissä 1 ja 2 (alla kohta "Immateriaalioikeussäännön liitteet").

Kannusteet

Muutokset tähän sääntöön käsitellään ja hyväksytään yhteistoiminnassa.

Muutokset

Erimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti osapuolten välisillä neuvotteluilla. Mikäli neuvotteluissa ei päästä ratkaisuun, asia ratkaistaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa.

Riitojen ratkaisu

Tampereen yliopiston rehtori on vahvistanut säännön 11.3.2019. ja se on voimassa toistaiseksi.

Voimaantulo

Tampereen korkeakouluyhteisön immateriaalioikeussääntö

<h3>Yleistä</h3>

Usealle keksijälle maksettava keksintö- tai patentointipalkkio jaetaan keksijöiden kesken heidän osuuksiensa mukaisessa suhteessa kuitenkin niin, että jokaisen keksijän palkkio on vähintään sata (100) euroa. Kaikki palkkiot ovat saajansa veronalaista tuloa.

Keksintö- ja patenttipalkkioiden maksamisen edellytyksenä on, että kukin keksijä on parhaan kykynsä mukaan osallistunut keksintöilmoituksen tai patenttihakemuksen valmisteluun.

<h3>Keksintöpalkkio</h3>

Korkeakouluyhteisö maksaa keksijälle haltuun ottamastaan keksinnöstä korvauksena keksintöpalkkion viisisataa (500) euroa.

Kun keksintö siirretään korkeakouluyhteisön asiakkaalle siten, että asiakas maksaa keksintöpalkkion, sovelletaan palkkioperusteena ensisijaisesti asiakkaan keksintöpalkkio-ohjeistusta tai vastaavaa ja toissijaisesti tässä liitteessä määriteltyä korkeakouluyhteisön keksintöpalkkioohjeistusta.

<h3>Patentointipalkkiot</h3>

Korkeakouluyhteisö maksaa keksijälle palkkion korkeakouluyhteisön tai asiakasyrityksen jättämän ensimmäisen patenttihakemuksen ja ensimmäisen myönnetyn patentin perusteella.

Kyseinen patentti on rekisteröitävä maassa, jossa patentin myöntävä viranomainen tutkii patentoitavuuden aineelliset edellytykset.

Ensimmäisestä jätetystä patenttihakemuksesta maksettava palkkio on seitsemänsataaviisikymmentä (750) euroa. Ensimmäisestä myönnetystä patentista maksettavan palkkio on tuhat (1 000) euroa.

Korvaustasoja voidaan tarkistaa tarvittaessa.

Kun yhteistyökumppani hakee patenttia korkeakouluyhteisöltä siirrettyyn keksintöön tai tulokseen perustuen, sovelletaan palkkioperusteena ensisijaisesti yhteistyökumppanin patentointipalkkio-ohjeistusta tai vastaavaa, ja toissijaisesti tässä liitteessä määriteltyä korkeakouluyhteisön patentointipalkkioiden ohjeistusta.

Korkeakouluyhteisö pidättää maksamistaan palkkioista kulloinkin voimassaolevien lakien ja säännösten mukaiset verot ja maksut.

Liite 1: Keksijöille maksettavat korvaukset

Jos korkeakouluyhteisön saama tulo sille siirtyneen keksinnön, patentin tai muun erikseen määritellyn teknologia- tai tuloskokonaisuuden myynnistä tai lisensioinnista ei ole vähäinen, eikä nettotulon jaosta ole sovittu kirjallisesti muuta, jaetaan saatu nettotulo* seuraavasti:

<ol>
	<li>Asianomaiset työntekijät saavat viisikymmentä prosenttia (50 %). Kun hyödynsaajia on useita, korvaus jaetaan heidän osuuksiensa mukaisessa suhteessa. Ellei osuuksia ole määritelty keksintöilmoituksessa tai toisin ole muuta kirjallisesti määritelty tai sovittu, jaetaan korvaus työntekijöiden kesken tasan pääluvun mukaisessa suhteessa.</li>
	<li>Korkeakouluyhteisö saa kolmekymmentä prosenttia (30 %), joka kohdennetaan työntekijöiden toimintayksikölle – tiedekunta tai tukipalveluyksikkö. Jos toimintayksiköitä on useampia kuin yksi, tapahtuu hyödynjako myötävaikutuksen suhteessa, ellei toisin ole kirjallisesti sovittu.</li>
	<li>Korkeakouluyhteisö saa kaksikymmentä prosenttia (20 %), joka kohdennetaan korkeakouluyhteisön tulosten hyödyntämisen tukemiseen.</li>
</ol>

Jos keksinnön, patentin tai muun erikseen määritellyn teknologia- tai tuloskokonaisuuden tekemiseen liittyvät olosuhteet sitä edellyttävät, voivat osapuolet tapauskohtaisesti sopia nettotulon jakoperusteet myös toisin, tällöin asiasta päättää korkeakouluyhteisön puolesta erikseen määritelty henkilö tai henkilöt.

Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että kukin hyödynsaaja on osallistunut asianomaiseen patentointi- tai suojausprosessiin ja kyseisen keksinnön, patentin tai muun erikseen määritellyn teknologia- tai immateriaalikokonaisuuden kaupallistamiseen parhaan taitonsa mukaisesti, sekä allekirjoittanut kaikki tarvittavat asiakirjat.

Korkeakouluyhteisö pidättää maksamistaan korvauksista kulloinkin voimassaolevien lakien ja säännösten mukaiset verot ja maksut.

Hyödynjakoperiaatteet eivät koske yritysten omien sääntöjen mukaan korkeakouluyhteisön henkilöstölle maksettuja korvauksia.

Tampereen korkeakouluyhteisön immateriaalioikeussääntö

Tampereen korkeakouluyhteisön immateriaalioikeussääntö

Immateriaalioikeussäännön tarkoitus

Soveltamisala

Keksintöilmoitus

Tulosten luokittelu syntyolosuhteen mukaan

Immateriaalioikeuksien omistajuus ja oikeudet

Julkaisuoikeus ja salassapito

Suojaaminen

Hyödyntäminen

Tulosten jatkokehittäminen ja soveltuva esittäminen

Kannusteet

Muutokset

Riitojen ratkaisu

Voimaantulo

Immateriaalioikeussäännön liitteet

Liite 1: Keksijöille maksettavat korvaukset

Liite 2: Hyödynjako

Anna palautetta!