Hyppää sisältöön

Alusta!

Alusta on Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan verkkolehti.

Alusta is an e-publication by The Faculty of Social Sciences at Tampere University.

Kenen tragedia?

Miten tragedia toimii terminä ajankohtaisessa julkisessa keskustelussa? Kuinka politiikka hyödyntää tragedian kykyä tuottaa syviä tunteita ja muokata suhtautumistapojamme? Kuinka uhri ja uhriutuminen poliittisen oikeuttamisen keinoina juontavat juurensa tragediaan?

Rakennusten purkaminen on kuvittelun köyhyyttä

Käyttökelpoisten rakennusten purkaminen korvaavien uudisrakennusten tieltä on ekologisesti kestämätön käytäntö. Samalla kun rakennuksina palvelleet betonitonnit murskataan tienpohjaksi, menetetään myös menneiden sukupolvien tekemää ruumiillista ja älyllistä työtä, ja kadotetaan kaupungin ajallisia kerrostumia. Mari-Sohvi Miettinen avaa purkupäiväkirjassaan, miten erinäiset sattumat, havainnot ja kohtaamiset kehkeytyvät rakennusten purkamista käsitteleväksi opetukseksi ja tutkimukseksi, ja versovat myös taiteellista ja yhteiskunnallista työtä.

Journalistien brändi rakentuu yleisön kanssa

Journalistien puolueettomuus on ollut pitkään yksi ammattikunnan keskeisistä arvoista. Puolueettomuus tarkoittaa pyrkimystä esittää uutiset ja tapahtumat mahdollisimman objektiivisesti, ilman henkilökohtaisia mielipiteitä tai poliittisia kantoja. Vaikka puolueettomuus on edelleen tärkeä arvo, toimittajien henkilöbrändit ja näkyvyys ovat nousseet yhä merkittävämpään rooliin. Toimittajille brändi on kilpailuetu, ja median tapauksessa tietyn toimittajan brändi voi rakentaa myös lähetyksen tai lehden yleisömäärää.

Puhutaan piilevistä vaikutuksista – Tekoälyn vastuullisuus luovan työn ja ympäristön näkökulmista

Tekoälyn kaltaiset uudet ja kiehtovat teknologiat innostavat meitä leikkimään teknologialla ja kokeilemaan sen mahdollisuuksia. Emme välttämättä tule ajatelleeksi, että jokainen kokeilu kuitenkin kuluttaa energiaa ja tuottaa sitä kautta ilmastopäästöjä. Tekoälyn vastuullisuudesta keskusteltaessa huomio kohdistuu usein teknologisiin edistysaskeliin tai siihen, mitä tekoälyn käytöstä seuraa eri ammattialoille, tuotantoprosesseille tai erilaisten sosiaalisten ryhmien toimijuudelle ja osallisuudelle yhteiskunnassa. Näiden kysymysten ohella olisi jatkossa otettava paremmin huomioon tekoälyn käyttöön liittyvät ympäristövaikutukset mineraalien louhinnasta datakeskusten vaatimaan maankäyttöön sekä veden ja energian kulutukseen.

Korona ja leikkaukset osoittivat, että kulttuurisia oikeuksia ei oteta vakavasti

Koronapandemia ei ollut vain terveyskriisi, sillä se ulottui yhteiskunnallisen elämän eri osa-alueille, kulttuuri mukaan lukien. Kulttuuri on sivistyksen tekijä, joka saa muotonsa tiedollisina ja taidollisina kykyinä ja kokemuksina. Näin kulttuuri vahvistaa yksilöiden toimijuutta ja aktiivista kansalaisuutta. Leikkausten kohdistuessa esimerkiksi esittävään taiteeseen, museoihin, vapaaseen sivistystyöhön ja liikuntatoimeen, ne kohdistuvat samalla kulttuurisiin oikeuksiin.

Varjoista valoon – nuorten yhteiskunnallinen ääni ja mielikuvituksen voima

Nuoria pidetään usein aikuisiin verrattuna keskeneräisinä, epävakaina, epäluotettavina, riskialttiina, puutteellisia ja vähempiarvoisina. He ovat vasta kehittymässä, tulevia kansalaisia, tulevia veronmaksajia ja vakavasti otettavia toimijoita vasta joskus tulevaisuudessa. Nuorten maailman näkemistä voidaan vastustaa myös siksi, että nuorten näkemysten vakavasti ottaminen asettaa monet vakiintuneet aikuisyhteiskunnan itsestäänselvyydet alttiiksi arvostelulle ja kritiikille.

Muistaa vai unohtaa? Museoviraston leikkaukset ja kulttuuriperinnön kaanon

Marraskuun lopulla Tiede- ja kulttuuriministeriö esitti virastolle miljoonan euron lisärahoitusta. Jos esitys hyväksytään, sulkemisuhan alla olevat kohteet voidaan pitää yleisölle avoinna vuonna 2025. Mitä tämä episodi kertoo kulttuuriperintöön liitetyistä merkityksistä, ja miksi sillä on väliä? Kuka määrittele ne asiat, joita on tärkeä muistaa ja vaalia myös tulevaisuudessa?