”Laskentatoimi antaa välineitä tuottaa informaatiota organisaatioille ja niiden sidosryhmille käytettäväksi päätöksenteossa ja ratkaisujen tukena. Täsmällisyyden illuusiosta huolimatta luvut edellyttävät paljon tulkintaa. Laskelmien taustalla on koko joukko eri tasoilla tehtyjä oletuksia ja valintoja.”
Alustus! Tilinpäätös, budjetti, kustannuslaskelma. Nämä laskentatoimen ytimeen sijoittuvat täsmällisen oloiset esitykset vaikuttavat kertovan selkeästi rahavirtojen suunnista ja suuruuksista. Kirjanpitolain mukaan tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Oikeat ja riittävät tiedot, englanniksi käytetään ilmaisua true and fair view. Samaan aikaan yliopiston kursseilla opetetaan, kuinka tilinpäätösten läpi voi nähdä. Talouslehdistö taas käy läpi yritysten tilinpäätöksiä ja kertoo, millainen yrityksen oikaistu tulos lopulta onkaan.
Laskentatoimi on veikeä instituutio. Yhtäällä on pääosin täsmällisesti ja seikkaperäisesti säädetty rahoituksen laskentatoimi, jonka piiriin organisaatioiden kirjanpidot ja tilinpäätökset kuuluvat. Toisaalla on varsin vapaamuotoinen johdon laskentatoimi, johon kuuluvat esimerkiksi kustannuslaskelmat ja budjetit. Toisinaan joissakin asioissa nämä osa-alueet kohtaavat sujuvasti toisensa. Aihetta tuntemattomalle – ja toisinaan alaan vihkiytyneellekin – laskentatoimi näyttäytyy usein rationaalisina laskelmina, joiden avulla voidaan yksiselitteisesti, täsmällisesti ja puolueettomasti perustella päätöksiä, valintoja ja toimintatapoja.
Laskentatoimi antaa välineitä tuottaa informaatiota organisaatioille ja niiden sidosryhmille käytettäväksi päätöksenteossa ja ratkaisujen tukena. Täsmällisyyden illuusiosta huolimatta luvut edellyttävät paljon tulkintaa. Laskelmien taustalla on koko joukko eri tasoilla tehtyjä oletuksia ja valintoja. Puhutaan esimerkiksi kohdistamisesta, jaksottamisesta ja arvostamisesta, jotka ovat laskentatoimen peruskysymyksiä.
Kohdistamisessa on kyse siitä, kenelle tai mille taholle jokin tietty kustannus kuuluu. Yksinkertaistaen: jos kahvihuoneen nurkkaan hankitaan televisio, kohdistetaanko kustannukset henkilöstön virkistysrahoihin vai toimitilan ylläpitokustannuksiin. Jaksottamalla valitaan, mille ajanjaksolle kustannus kohdistuu; siis kirjataanko tänä vuonna ostettu risteilyalus kokonaisuudessaan kuluksi firman tämän vuoden tuloslaskelmaan vai jaksotetaanko se useammalle vuodelle. Arvostaminen puolestaan liittyy nimensä mukaisesti siihen, minkä arvoiseksi joku tai jokin katsotaan. Vaikkapa se risteilyalus siinä vaiheessa, kun karibianristeilyt ovat auttamatta jääneet pois muodista eikä kukaan enää halua ostaa aikansa upeinta kelluvaa ravintolamaailmaa.
Näilläkin tasoilla liikuttaessa muuttujia on lukuisia ja oletuksia tehdään paljon. Julkisessa keskustelussa oletukset ja valitut laskentatavat jäävät usein huomaamatta. Esimerkiksi usein kohdattu väite ”tuotantolaitos suljettiin kannattamattomana” on sellainen, jonka tarkempaa sisältöä ja paikkansa pitävyyttä voitaisiin loppujen lopuksi arvioida vain tunnistamalla taustalla olevat luvut ja mittaristot.
Tätäkin laajempaan keskusteluun on aihetta viimeistään silloin, kun ryhdytään miettimään millaisia asioita laskentatoimen tiedon tuottamisessa huomioidaan ja mitä taas jätetään huomioimatta. Tämä on olennaista jälleen muun muassa siksi, että laskentatoimen tietojärjestelmät tuottavat päätöksenteon tueksi tietoa, jonka nojalla arvioidaan valintoja ja vaikkapa arvostetaan parhaiten menestyviä yrityksiä. Yrityksethän pyrkivät tuottamaan voittoa – usein vielä mahdollisimman paljon.
Laskentatoimen tuottaman tiedon, esimerkiksi tilikauden tuloksen, ajatellaan helposti olevan yksiselitteinen objektiivinen luku, jonka avulla organisaatioiden onnistumista voidaan arvioida. Tilinpäätöksen lopusta löytyvä viimeinen rivi kertoo kyllä periaatteessa miten organisaatio on tilikauden aikana menestynyt. Kuitenkin esimerkiksi monet ympäristökysymykset jäävät systemaattisesti laskelmien ulkopuolelle. Kuten taloustieteissä muutenkin, ulkoisvaikutukset jäävät helposti huomioimatta. Ulkoisvaikutukset ovat sellaisia toiminnasta seuraavia hyötyjä ja haittoja, jotka eivät kohdistu suoraan itse toimijaan. Ilmansaasteet on tästä usein käytetty esimerkki: korkeiden päästöjen aiheuttamat haitat kohdistuvat ympäristöön ja laajemmin yhteiskuntaan.
Tilinpäätösten ohella tällaiset huomioimatta jäävät ulkoisvaikutukset näkyvät esimerkiksi tuotteiden hinnoittelussa. Yksinkertaistaen, ympäristönsuojeluun panostavan yrityksen toimet vaikkapa kahvintuotannon ympäristövaikutusten vähentämiseksi näyttäytyvät laskentatoimen tuottamassa tiedossa kustannuksina, jotka käytännössä siirtyvät eteenpäin kuluttajien maksamaan hintaan (kannattaa huomata, että tätä ei suoraan kannata sekoittaa erilliseen kysymykseen esimerkiksi luomutuotteista paikoin perittävistä korkeista katteista, jotka ovat mahdollisia muun muassa siksi että monet ovat valmiita maksamaan kyseisistä tuotteista huomattavan paljon). Ympäristön vähäisempi huomiointi puolestaan tarkoittaa pienempiä kustannuksia. Luonnonympäristöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset jäävät ulkoisvaikutuksiksi, joiden kustannukset kohdistuvat jonnekin muualle, yksinkertaistaen yhteiskunnalle pitemmällä aikajänteellä.
Laskentatoimen taustalla olevat oletukset vaikuttavat tässä siihen, mitkä asiat muodostuvat tärkeiksi ja huomionarvoisiksi. Ympäristön ja ihmisten huomiointi maksaa, kun taas ´tavallisten` tuotteiden ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset katoavat ulkoisvaikutuksina jonnekin. Tämä puolestaan vaikuttaa hintoihin ja kustannuksiin, ja sitä kautta edelleen yhteiskunnassa tehtäviin valintoihin ja päätöksiin ei pelkästään kuluttajien kohdalla, vaan yhtä lailla yrityksissä, julkisyhteisöissä ja markkinoilla laajemminkin. Laajasti ajatellen, niin toimitaan ja sitä tuotetaan mikä kaupaksi menee. Hallitsevat laskentatoimen käytännöt ovatkin osaltaan vaikuttaneet myös nykypäivän sosiaalisten ja ympäristöhaasteiden muodostumiseen.
Laskentatoimen imago rationaalisen täsmällisenä ja neutraalina instituutiona on elää vahvana. Vaihtoehtoisesti laskentatoimi ja laskentatoimen raportit voi nähdä välineinä, joiden avulla priorisoidaan tiettyjä taloudellisia ja poliittisia logiikoita, instituutioita ja ideologioita.
