Nosto! Tieteen tiedotus ry julkaisi 12.11.2013 Tiedebarometrin. Kyselytutkimus selvittää suomalaisten suhtautumista tieteeseen ja tieteellis-tekniseen kehitykseen. Raportissa käsitellään kahta laajaa asiakokonaisuutta – kansalaisten kiinnostusta tiedeasioita kohtaan sekä heidän mielipiteitään, asenteitaan ja arvostuksiaan tiedettä kohtaan.
Tiedeyhteisön kannalta katsottuna tulokset ovat lohdullisia. Suomalaiset luottavat tieteeseen ja koulutukseen vakaasti. Yhteiskunnan instituutioista vain poliisiin ja puolustusvoimiin luotetaan enemmän kuin yliopistoihin ja korkeakouluihin. Kaikkein vähiten luottamusta tunnetaan poliittisia puolueita, suuryrityksiä ja EU:ta kohtaan.
Humanisteja ja yhteiskuntatieteilijöitä rauhoittanee se tieto, että nämä tieteenalat saavat edelleen suurta hyväksyntää. Väitteen ”humanistisista tieteistä ja yhteiskuntatieteistä on paljon hyötyä yhteiskunnan kehittämisestä” hyväksyy 61% vastanneista, eri mieltä väitteestä on vain 10%. Tutkimuksen asenneväitteiden tuloksista käy ilmi laajemminkin se, että tieteen tiukkaa hyötyhakuisuutta vierastetaan.
Tiedebarometri-tutkimuksia on tehty säännöllisesti vuodesta 2001 alkaen. Kuten aiemmat, myös tämänkertainen tutkimusaineisto luovutetaan Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon (FSD, Tampereen yliopisto). Tietoarkisto luovuttaa aineistoja edelleen tieteelliseen tutkimus- ja opetuskäyttöön.
Suomalaisesta näkökulmasta on kiinnostavaa myös verrata täällä käytävää tiedekeskustelua Yhdysvaltojen vastaavaan. Uusimmassa Tieteessä tapahtuu -lehdessä Markku Ruotsila valottaa sikäläisen keskustelun taustoja artikkelissaan Tiedevastaisuus ja valistuksen perintö Yhdysvalloissa.
Ruotsilan mukaan populaari kuva yhdysvaltalaisesta tiedekeskustelusta on voimakkaasti vääristynyt tieteen välineellistämisen ja politisoimisen vuoksi. Erityisesti tämä korostuu tieteen ja uskonnon välisessä vastakkainasettelussa.
