Nosto! Talouskriisikeskustelu toi esille keskuspankkien keskeisen roolin ja yhteiskunnallisen vallan. Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen kirjoittaa Kansantaloudellisen aikakauskirjan vuoden ensimmäisessä numerossa keskuspankkien muuttuvasta roolista ja niiden asemasta Euroopan politiikassa.
Euroopan keskuspankin asema ja tehtävät muuttuvat ensi syksynä paljon, kun EU:n yhteinen pankkivalvonta alkaa osana pankkiunionia, jonka tarkoitus on ehkäistä eurokriisin kaltaisia katastrofeja. Liikanen toteaa, että rahoitustoimialan sääntelyn osalta maailma on siirtynyt uuteen vaiheeseen. Numerossa käsitellään myös pankkien vakavaraisuussääntelyä, joka Samu Peuran artikkelin mukaan on nykyisellään harkinnanvaraista ja monimutkaista.
Uusimmassa numerossa käsitellään talouskriisejä myös lukion taloustiedon opetuksen näkökulmasta. Jan Löfström ja Marko van der Berg analysoivat artikkelissaan lukion opetussuunnitelman, yhteiskuntaopin ylioppilaskoevastausten ja taloustiedon oppikirjojen perusteella lukion taloustiedon opetuksen vahvuuksia ja heikkouksia.
Taloustiedon opetusta lisättiin lukioissa 1990-luvun laman jälkeen. Artikkelin mukaan yhteiskunnan käsitettä ja politiikan ja talouden yhteyttä ei mainita opetussuunnitelman perusteissa, ja talous näyttäytyy oppikirjojen finanssikriisikuvauksissa helposti omalakisena ilmiönä. Taloustieteelliset käsitteet ja näkökulmat painottuvat myös taloustiedon oppimistavoitteissa ja sisällöissä. Opetuksen lähtökohdat tulevat pitkälti uusklassisesta taloustieteestä. Löfström ja van der Berg kiinnittävät huomiota myös yhteiskuntaopin opettajien vaatimattomaan taloustieteelliseen koulutukseen. Toisaalta he eivät katso yksinomaan negatiiviseksi asiaksi, että historianopettajat opettavat taloustietoa, koska historian opiskelu antaa kokonaisuudentajua ja kykyä suhtautua kriittisesti taloustieteellisiin lainalaisuuksiin.
