Nosto! Nuorten massatyöttömyydestä, elämänhallinnan puutteesta ja koulutuksen keskeyttämisestä on tullut julkisen keskustelun kestoaiheita. Hallitus kehitti lääkkeeksi ongelmavyyhtiin nuorisotakuun.
Nuorisotutkimusseuran julkaisema Nuorisotakuun arki ja politiikka -pamfletti tuo esille nuorisotakuun moninaisuuden yhteiskunnallisena ilmiönä.
Paksun pamfletin 46 lyhyttä, eri näkökulmista kirjoitettua artikkelia käsittelevät nuorisotakuuta eri näkökulmista. Teos arvioi nuorisotakuuta sen lukuisissa yhteiskunnallisissa konteksteissa. Kirjoittajat ovat tutkijoita, nuorisopolitiikan, -tutkimuksen ja nuorisotyön asiantuntijoita.
Nuorisotakuu on yhteiskuntaa poikkileikkaava poliittinen hanke, josta voidaan lukea nuoriin liitettyjä odotuksia ja merkityksiä. Sen taustalla poliittisia toiveita ja oletuksia nuoriso-ongelman sisällöstä, joita yhdistää huoli sukupolven tulevaisuudesta.
Syrjäytyminen on nuorisotakuukeskustelun keskeisimpiä viitekehyksiä. Syrjäytymisen käsite ja sen käyttö julkisuudessa sekä poliittikojen lausumissa saa kirjoituksissa kritiikkiä. Veli-Matti Ulvinen kirjottaa, että syrjäytyminen työelämästä ei ole sama kuin sosiaalinen syrjäytyminen, mikä syrjäytymiskeskustelussa usein unohdetaan. Juha Hirvonen pohtii oikeusteoreettisesta näkökulmasta, että nuorten yhteiskuntaosallisuus toteutuu nuorisotakuupuheessa koulutukseen ja työhön pääsemisen kautta sen sijaan, että osallisuus toteutuisi perusoikeutena olla yhteisön jäsen.
Nuorisotakuun arki ja politiikka ruotii myös nuorisotakuuseen sisältyvää sukupolvien välistä konfliktia. Pamfletissa esiintyy eri muodoissa ajatus, että nuoret ovat takuussa kohde, johon yhteiskuntaa hallitseva sukupolvi kohdistaa toimenpiteitä. Nuorisotakuusta päättävän sukupolven maailmankuva on erilainen kuin nuorisotakuun kohteen. Sukupolvien prioriteetit voivat olla erilaisia, mikä näkyy esimerkiksi tavassa arvottaa työtä ja vapaa-aikaa. Anne Puuronen kirjoittaa, että nuorisotakuusta päättävä sukupolvi on kekenut poikkeustilana sen, minkä nuoret kokevat nyt vallitsevina olosuhteina.
Kirjoittajat pureutuvat jonkin verran myös nuorisotakuun tarpeen aiheuttaneisiin olosuhteisiin kuten talouskasvun alentuneeseen kykyyn tarjota työpaikkoja, työelämän rakennemuutokseen ja kansainväliseen talouskriisiin.
Nuorisotakuun on tarkoitus edistää yhteiskuntaan kiinnittymistä tarjoamalla nuorille työ-, koulutus- ja kuntoutuspaikkoja. Takuu tuli voimaan vuoden 2013 alusta.
Nuorisotutkimusseura edistää monitieteistä nuorisotutkimusta Suomessa.
