Nosto! Helsingin yliopiston emerituskansleri Kari Raivio haluaa Tieteessä tapahtuu -lehden pääkirjoituksessa tiedeasiamiehen neuvomaan päätöksentekijöitä.
Raivion tehtävänä on laatia malli hallituksen tieteelliselle neuvonannolle. Taustalla on valtioneuvoston hanke tieteelliseen näyttöön perustuvan päätöksenteon kehittämiseksi. Hanke tapahtuu muu muassa Suomen akatemian, Tekesin ja sektoritutkimuslaitosten budjetteja uudelleen järjestelemällä ja siirtämällä varoja yhteiskunnan ajankohtaisia tarpeita palvelevaan tutkimukseen.
Raivio näkee tiedeasiamiehen tehtävän hallituskausista riippumattomana ja määräaikaisena. Raivio ei ota kantaa, ketkä tiedeasiamiehen valintaan osallistuisivat, mutta hän asettaisi asiamiehen pääministerin kansliaan. Mallin tiedeasiamiehen toiminnalle Raivio hakisi anglosaksisista maista.
Raivio näkee kuitenkin mahdollisena ongelmana konfliktin tieteellisen auktoriteetin ja asioiden hoitoa hallinnoivien virkamiesten välillä.
“Toisaalta tiedeyhteisön velvollisuus on varmistaa, että päätöksen tehneet poliitikot eivät koskaan saa puolustella tekosiaan väittämällä, että me emme tienneet”, Raivio kirjoittaa.
Tieteessä tapahtuu -lehden uusimmassa numerossa käsitellään myös suomen kielen asemaa tieteen kielenä. Oklahoman valtionyliopiston historian professori Jason Lavery kirjoittaa, että Suomessa ei arvosteta suomea tieteenteon kielenä ja suomi liitetään taloudelliseen kannattamattomuuteen ja tehottomuuteen. Lavery katsoo, että suomalainen tiedeyhteisö menettää yhden keskeisimmistä humanistisista pyrkimyksistä eli kielien vaalimisen itseisarvona ja maailman ymmärtämisen välineinä, jos se antaa suomen kielen alasajon jatkua.
Lavery kirjoittaa myös, että suomalaisen yliopiston hämmästyttävin muutos viime aikoina ei ole valtionhallinnon ajamat uudistukset, vaan yliopistolaisten haluttomuus vastustaa uudistuksia niiden suuresta epäsuosiosta huolimatta.
