Nosto! Ympäristöministeriö julkaisi tänä syksynä Tyhjät tilat -hankkeen loppuraportin, jossa tutkittiin, millaisia uusiokäyttömahdollisuuksia vähäisessä käytössä tai täysin käyttämättöminä olevilla tiloilla ja rakennuksilla voisi olla. Raportin mukaan kokonaisia alueita, kortteleita, kiinteistöjä ja rakennuksia on tällä hetkellä tyhjillään, ja tulevaisuudessa lisää tulee autioitumaan muun muassa elinkeinorakenteen, talouden muutosten ja kiinteistöjen nopean vanhenemisen seurauksena.
Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla esimerkiksi pelkästään tyhjää toimistotilaa on yli miljoona neliötä ja Tampereella yli 80 000 neliötä. Samaan aikaan taiteilijat, muusikot, muut luovan alan tekijät, tapahtumajärjestäjät, harrastusryhmät, freelancerit, nuoret ja erilaiset asukasyhdistykset etsivät paikkoja toiminnalleen. Tiloja olisi, mutta niiden käyttöön saaminen on vaikeaa ja usein monien kuukausien, jopa vuosien taistelun takana.
Esimerkiksi Tampereen Pispalan kulttuurikeskus Hirvitalon olemassaolo on sen perustamisesta asti ollut uhan alla. Toistaiseksi voimassaoleva vuokrasopimus kaupungin kanssa voi periaatteessa katketa milloin vain, ja viime aikoina Hirvitaloa on muutaman muun Pispalassa sijaitsevan kiinteistön kanssa pompoteltu edes takaisin kaupungin myytävien kiinteistöjen listalle ja pois. Välitön myyntiuhka poistui viime viikolla, kun Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen lupasi, että Hirvitalo säästetään.
Taiteilijat perustivat Hirvitalon vuonna 2006 vastaukseksi työtilojen ja näyttelypaikkojen puutteeseen. Ilmaisen galleriatilan lisäksi talolla on järjestetty aktiivisesti monipuolista, kaikille avointa kulttuuritoimintaa kuten keikkoja, elokuvanäytöksiä, lasten kuvataidekoulua, kansankeittiötä, työpajoja ja lukupiirejä. Hirvitalo alkaa olla jo vakiintunut osa Pispalaa ja sen erilaisia yhteisöjä. Silti yhteistyö kaupungin kanssa on aktiivien mukaan ollut vähäistä eikä myyntiaikeista ilmoitettu heille. Hirvitalolaiset haluaisivat pitää talon alkuperäisessä arvossaan, mutta kunnostaminen on vaikeaa kaupungin tekemien kieltojen vuoksi. Esimerkiksi talon rapistunutta julkisivua ei ole lupa maalata.
Ympäristöministeriön raportin mukaan tyhjänä olevat tilat ja rakennukset luovat usein ikävän leiman koko alueelle. Paitsi että autioituminen on taloudellinen haitta, aiheuttaa se usein myös turhautumista ja vandalismia. Käyttö onkin rakennuksen paras suoja. Kestävä rakennus ja ympäristö kykenevät sopeutumaan muutoksiin. Vanhaa kannattaa uudistaa, sillä näin voidaan kehittää omaleimaisia ja vetovoimaisia ympäristöjä, luoda edellytyksiä toiminnalle ja lisätä kansalaisten aktiivisuutta elinympäristönsä kehittämiseen.
– Ihmisillä pitäisi olla mahdollisuus tehdä spontaanisti päätöksiä ja osallistua. Uskon, että kaikki vandalismikin mitä täällä on, johtuu siitä, ettei ole mitään vapautta ja vastuuta. Mitään ei koeta omaksi, Hirvitalon aktiivi Jonne sanoo.
Jonnelle Hirvitalo on ollut kuin toinen koti. Hänen ja muiden aktiivien mukaan talo ei ole antanut ainoastaan tilaa toiminnalle vaan tuonut myös yhteisön ympärille. Siltä varalta, että kiinteistö myytäisiin, kaupunki ei ole osoittanut mitään vaihtoehtoista tilaa toiminnan jatkumiselle. Toisaalta talon väen Valpurin ja Jonnen mielestä toimintaa ei sellaisenaan voisi siirtääkään muualle. Heidän mukaansa talo muodostuu niin monista erilaisista palasista, yhteisöistä ja juuri Pispalan sille tarjoamasta ympäristöstä, ettei se voisi toimia samanlaisena missään muualla. Heidän pelkonaan on, että jos talo myytäisiin, siellä syntyneet yhteisöt katoaisivat. Myös vuosien työ menisi hukkaan ja kaikki olisi aloitettava alusta.
Tyhjät tilat -raportin mukaan Suomessa rakennuksia ja tiloja tehdään usein vain yhteen käyttötarkoitukseen suunniteltuina. Jos rakennus on alun perin tarkoitettu asumiseen, on ajatuksesta vaikea päästää irti. Raportti ehdottaa, että tiloja tulisikin ajatella enemmän muuntautumiskykyisinä, monikäyttöisinä ja pitkäikäisinä. Tila voisi olla palvelu, johon omistussuhteen sijaan syntyisi esimerkiksi ajallinen käyttöoikeus. Viimeistellyn teoksen tai kertakäyttöisen hyödykkeen sijaan rakennuksella voisi olla monta eri elämänvaihetta ja tiloja voisi käyttää eri kellonaikoina useaan eri tarkoitukseen.
Hirvitalolaisten lisäksi Tampereella toimivan Hukkatila ry:n jäsenen Heini Ylijoen mielestä nyt olisi aika arvokeskustelulle.
– Tuntuu, ettei kaupunkilaisten omaehtoista toimintaa ja ruohonjuuritason paikkojen merkitystä ja niissä tehtyä työtä nähdä tai arvosteta. Tämä on huolestuttava suunta. Omaehtoinen toiminta on iso osa paikallisdemokratiaa. Yhdistysten, ryhmien ja aktiivien kautta ihmisten on helpompaa osallistua. Kaupungin pitäisi tukea enemmän tällaista kulttuuria.
Helsingin yliopiston kulttuurimaantieteen yliopistonlehtori Rami Ratvio näkee tyhjien tilojen antamisen kaupunkilaisten käyttöön hyvänä asiana. Hänen mukaansa useissa tutkimuksissa on havaittu, että tyhjien tilojen antaminen edes väliaikaiseen käyttöön on sekä ympäristöllisesti, taloudellisesti että sosiaalisesti järkevää. Vuokratulojen tuomisen ja rakentamiseen kuluvien resurssien säästämisen lisäksi tyhjien tilojen käyttö luo edellytyksiä kulttuuritoiminnalle ja yrittämiselle. Tyhjät tilat -raportin mukaan uusiokäyttö edesauttaa esimerkiksi työpaikkojen syntymistä. Ratvio sanoo, että vapaan tai alikäytetyn tilan hyödyntäminen myös vahvistaa alueidentiteettiä ja lisää kaupunkilaisten aktiivisuutta oman elinympäristönsä suhteen, mikä tuo sosiaalisia hyötyjä laajemmin koko paikallisyhteisölle.
Tilojen väliaikaiskäyttö on noussut viime vuosina kansainvälisesti merkittäväksi teemaksi kaupunkisuunnittelussa. Suomessa ruohonjuuritason paikallisten kaupunkikulttuuritoimijoiden on silti edelleen vaikeaa löytää tiloja toiminnalleen. 2000-luvulle tultaessa myös yhteisöllisyys on Ratvion mukaan muuttunut vahvoihin sosiaalisiin siteisiin perustuvasta organisoidusta toiminnasta heikkoihin sosiaalisiin siteisiin pohjautuviin verkostoihin. Samalla sosiaalinen media on kuitenkin mahdollistanut heikkoihin sosiaalisiin siteisiin perustuvan järjestäytymisen. Joustava organisoituminen on hänen mukaansa helpottanut kaupunkitilan käyttöönottoa aina pienen porukan teknobileistä koko kaupungin laajuiseen ravintolapäivään.
Hukkatilan Heinin mielestä kaupungissa elävillä täytyy olla vapaus vaikuttaa omaan arkiympäristöönsä ja mahdollisuus kehittää ja hyödyntää julkista tilaa.
– Toivoisin ymmärrystä siitä, että myös julkista tilaa voisi ajatella omana tilana. Esimerkiksi kotikorttelia pitäisi voida pitää tällaisena.
Hukkatilan edistämä kaupunkitilojen väliaikaiskäyttö ja kaupunkikulttuurin elävöittäminen on Heinin mielestä otettu Tampereella myös kaupungin puolelta hyvin vastaan. Perinpohjaisesti tehtyjen suunnitelmien avulla yhdistys on saanut tiloja käyttöönsä ja pystynyt järjestämään edellisinä kesinä esimerkiksi kesäsiirtolan Aspinniemen rantatontille Ranta-Tampellaan ja Pumppaamo-projektin kaupungilta vuokraamaansa Klingendahlin tehtaan vanhan pumppaamorakennuksen alueelle. Kesäpäivät täyttyivät musiikista, runoista, taiteesta, lapsille suunnatusta toiminnasta, ruuasta, elokuvanäytöksistä ja sellaisista erikoisuuksista kuin ”skedesaunasta”, ”fillareiden kokoontumisajoista” ja ”viljelijöiden brunssista”.
Vaikeampaa on niillä, joiden toiminta vaatii pysyvämmän tilan tai joiden työn tulos ollaan viemässä pois. Pirkanmaan Kaarikoirat ry:n aktiivit aloittivat kesällä 2010 rakentamaan uutta skeittialuetta Tampereen tulitikkutehtaan ympäristöön. Harrastuspaikkojen puute ja kaupungin kanssa hitaasti etenevä yhteistyö turhautti ja kyllästytti rullalautailun harrastajia. Keväällä 2012 projekti sai tunnustusta ja sen kehittyminen vauhtia, kun Tikkutehdas DIY voitti 5000 euroa Serlan Hyvä teko -kilpailusta. Kustannustehokas, alle 10 000 euron talkoilla rakennettu puisto on ollut kovassa käytössä. Noin kuukausi sitten Kaukajärven Vilusenharjulle valmistuneen skeittiparkin kaupunki on sen sijaan rakentanut monin kertaisin kustannuksin. Vaikka uusi parkki innostaa paljon, harmittaa itse tehdyn paikan menettäminen.
Pirkanmaan Kaarikoirien aktiivit Aleksi ja Teemu kertovat, että skeittiparkin väliaikaisuus tiedostettiin, kun sitä alettiin rakentamaan. Helsingin Sanomat uutisoi, että tehtaan alueelle ja muutamiin sen rakennuksista on suunnitteilla senioripalveluita. Silti ajatus alueen säilyttämisen mahdollisuudesta hiipii mieleen.
– Olisihan se hienoa, jos joku tulisi väliin ja tähän saisikin jäädä. Se, että me ollaan saatu jotain valmiiksi, niin on se aika siistiä ja siitä elää pitkälle, Teemu sanoo.
Ympäristöministeriön raportin ja Ratvion korostamat kansalaisten aktiivisuus ja omaan elinympäristöön vaikuttaminen näkyvät tulitikkutehtaan skeittialueella. Pitkään tyhjänä olleeseen tilaan on luotu itse toimintaa tilanteessa, jossa kaupunki ei ole kuunnellut harrastajia. Aleksin ja Teemun mukaan alue on auttanut heitä kiinnittymään paremmin omaan elinympäristöönsä, ja itse tekeminen on myös auttanut näkemään, että asioihin on mahdollista vaikuttaa. Puiston tekeminen on opettanut uusia käytännöntaitoja rakentamisesta apurahojen hakemiseen. Teemu uskoo, että tulitikkutehtaan skeittipuistolla on ollut positiivinen vaikutus myös siihen, miten kaupunki suhtautuu rullalautailuun ja sen vaatimiin tiloihin. Hän toivoo, että tulitikkutehdasta vastaava tila löytyisi, ja sen kehittymiselle annettaisiin mahdollisuus myös kaupungin puolelta.
Ratvion mukaan Helsingissä kaupunkisuunnittelu ja muut julkiset toimijat ovat viime aikoina havahtuneet tyhjien tilojen käyttöön luovuttamisen myönteisiin vaikutuksiin. Esimerkiksi Kalasataman alue on kesäisin täynnä väliaikaista omaehtoista kaupunkikulttuuria ja myös Kiinteistöviraston Tilakeskus on antanut tilojaan kokeellisempiinkin kulttuuriprojekteihin.
Ratvion mielestä Suomessa on periaatteessa hyvät mahdollisuudet vaikuttaa oman ympäristön kehittämiseen. Kuitenkin käytännössä vaikuttaminen vaatii tietoa, sosiaalisia kontakteja ja kielitaitoa. Kaavoitusprosessit ovat monimutkaisia ja Ratvio sanoo, että erilaiset yhteisölliset kaupunkikulttuuritapahtumat ovat jääneet pitkälti elämäntyyliltään ja arvoiltaan hyväosaisten kaupunkilaisten toiminnaksi.
Ympäristöministeriön raportti kannustaakin näkemään vapaat tilat ennen kaikkea voimavarana, joka voisi luoda mahdollisuuksia esimerkiksi persoonalliselle asumiselle, uusien yritysten, kulttuuriprojektien tai naapurustojen yhteisöllisten hankkeiden syntymiselle ja toiminnallisesti monipuolisille tiloille. Tyhjä tila on ongelma vain niin pitkään, kun sen käytölle ei anneta mahdollisuutta.
Kuuntele lisää tulitikkutehtaasta ja sen toiminnasta Radio Moreenista.
