”Before you study the history, study the historian… [and] before you study the historian, study his historical and social environment.”
─ E. H. Carr: What is History? (1986, 38.)
”Wikipedian piirtämä kuva talvisodasta on hyvin perinteinen. Painopiste on taisteluissa ja politiikassa. Tässä tarinassa pienen, sitkeän ja agraarisen Suomen isänmaalliset miehet torjuvat suuren ja moninkertaisesti vahvemman Neuvostoliiton hyökkäykset.”
Alustus! Jorma Kalelan (2012) mukaan ihmiset saavat suuren osan menneisyyttä koskevasta tiedosta muualta kuin historiantutkimuksesta ja -opetuksesta. Historia näkyy televisiossa ja lehdissä. Menneisyyttä käsitellään elokuvissa, romaaneissa ja tietokonepeleissä. Museot, katujen nimet, patsaat ja juhlapäivien rituaalit luovat historiaa. Menneisyyttä myös muistellaan perhepiirissä ja ystävien kesken.
Yksi keskeinen historiatiedon lähde on Wikipedia. Se on verkkoliikennettä seuraavan Alexa Internetin mukaan kuudenneksi suosituin internetsivusto. Koulussa esseitä tarkastaessani olen huomannut, että niistä löytyy usein samoja virkkeitä. Tämä johtuu siitä, että jotkut oppilaat kopioivat esseen sisällön Wikipediasta. Myös aikuiset käyttävät Wikipediaa. Toimittaja Unto Hämäläisen mukaan sanomalehtien toimituksissa Wikipedia on yleinen työväline, jonka avulla vertaillaan ja tarkastetaan tietoa (Lyytinen & Jyrinki 2007).
Tarkastelen tässä tekstissä suomenkielisen Wikipedian Talvisota-artikkelia ja sitä kirjoittavaa yhteisöä (ks. sivun ”Talvisota” muutoshistoria). Valitsin tutkimusaiheekseni Talvisota-artikkelin siksi, että talvisotaan liittyy paljon myyttejä ja aihe kiinnostaa yhä suomalaisia. Talvisotaa pidetään yhtenä maamme historian merkityksellisemmistä tapahtumista ja sotaa johtanut C. G. E. Mannerheim on valittu kaikkien aikojen suurimmaksi suomalaiseksi (Torsti 2012). Tutkimusta voi perustella myös artikkelin suosiolla. Vuonna 2014 sitä luettiin 121641 kertaa, eli keskimäärin 333 kertaa päivässä.
Millaista historiakuvaa Wikipedia talvisodasta piirtää? Ketkä Talvisota-artikkelin ovat luoneet ja onko heillä poliittista agendaa? Miten artikkelin muutosta ja sitä muokkaavan yhteisön toimintaa voidaan selittää?
Talvisota-artikkelin historiakuva
Wikipedia-artikkeli syntyy kun joku kirjoittaa siitä ensimmäisen version. Tämän jälkeen muut käyttäjät kirjoittavat artikkeliin lisää tekstiä. Välillä artikkelia tiivistetään tai siitä poistetaan kohtia. Wikipedian käyttäjien tulee pyrkiä siihen, että artikkelit eivät ota kantaa minkään näkemyksen puolesta. Lisäksi Wikipedian tietojen tulisi perustua yleisesti hyväksyttäviin lähteisiin.
Talvisota-artikkelin vuoden 2014 viimeinen versio on tulostettuna 26 sivua pitkä. Siinä käsitellään laajasti sotaa edeltävää ulkopolitiikkaa, Suomen ja Neuvostoliiton armeijoiden vahvuuksia sekä sodan keskeisiä taisteluja. Lyhyemmin käsitellään seuraavat aiheet: talvisodan sotatalous, osapuolten tappiot, alueluovutukset ja väestön uudelleensijoitus, ulkomaiden roolit ja apu, talvisodan seuraukset ja merkitykset, sodassa annetut kunniamerkit sekä talvisota taiteessa ja viihteessä.
Wikipedian näkökulma talvisotaan on samankaltainen kuin muissa tietosanakirjoissa. Huomio on ulkopolitiikassa ja yksittäisissä taisteluissa, mikä oli pitkään myös sotahistorian lähtökohta. Tutkimus on heijastanut Carl von Clausewitzin klassista määritelmää: sota on politiikan jatkamista toisin keinoin. Tämän vuoksi sotahistoria on perinteisesti käynyt keskustelua lähinnä poliittisen historian kanssa. (Kinnunen & Kivimäki 2006)
Talvisota-artikkelin historiakuvaa voi selittää sen lähteillä. Kymmenen lähteistä on tietokirjoja tai historian yleisteoksia. Yhdeksän lähteistä on sotilaiden tai sotatieteen tutkijoiden kirjoittamia. Perinteisiä historiantutkimuksia lähdeluettelossa on viisi. Lisäksi lähdeluettelosta löytyy kolme muistelmateosta ja yksi romaani.
Talvisotaa käsittelevä uusi historiantutkimus ei sen sijaan näy Wikipediassa. Viime vuosina tutkijat ovat olleet kiinnostuneita siitä, miten tavalliset ihmiset kokivat sodan ja millaisia merkityksiä siihen on liitetty. Tämä näkökulma näkyy uudessa sotahistoriassa, jonka teoreettinen tausta on sosiologiassa, psykologiassa ja kirjallisuudentutkimuksessa. Tutkimustradition puitteissa on käsitelty muun muassa sodan arkea pienyhteisön kokemana, suomalaisten viholliskuvaa ja sodan aiheuttamia psyykkisiä ongelmia. Myös sukupuoli on ollut keskeinen teema uudessa talvisotatutkimuksessa. (Kinnunen & Kivimäki 2006) Jälkimmäinen näkökulma puuttuu Wikipediasta, sillä siinä talvisotaa ei käsitellä lainkaan naisten näkökulmasta. Edes lottia ei Talvisota-artikkelissa mainita.
Uusi historiantutkimus on kritisoinut talvisodan myyttejä. Teemu Keskisarjan (2012) mukaan talvisotaa ei ratkaissut suomalaisten omaksuma ”talvisodan henki” vaan venäläisten vaatetus- ja huolto-ongelmat. Heikki Ylikankaan (2001) mukaan keskeinen syy talvisodan päättäneiden Moskovan rauhanneuvottelujen aloittamiseen oli Hermann Göringin lupaus siitä, että Suomi saisi luovutetut alueet takaisin ja enemmänkin Saksan Venäjälle tekemän hyökkäyksen jälkeen. Wikipediassa viitataan Ylikankaan teokseen, mutta sitä tulkitaan väärin. Sanakirjan mukaan Suomi myöntyi rauhaan ja alueluovutuksiin siksi, että muiden maiden apu oli riittämätöntä ja Suomen puolustus alkoi romahtaa.
Yleisesti voidaan sanoa, että Wikipedian piirtämä kuva talvisodasta on hyvin perinteinen. Painopiste on taisteluissa ja politiikassa. Näin rakennetaan mielikuvaa sodasta, jossa sisällissodan erottama kansa yhdistyy. Tässä tarinassa pienen, sitkeän ja agraarisen Suomen isänmaalliset miehet torjuvat suuren ja moninkertaisesti vahvemman Neuvostoliiton hyökkäykset.
Artikkelia kirjoittava yhteisö
Talvisota-artikkelia on kirjoittanut yhteensä 531 henkilöä. Kymmenen prosenttia käyttäjistä on tehnyt noin puolet muokkauksista. Kolme Wikipedian käyttäjää on kirjoittanut jopa 40 prosenttia viimeisen version tekstistä, joten lähes puolet artikkelista on vain muutaman käyttäjän kirjoittamaa tekstiä.
Wikipedia luo sen käyttäjille esittelysivun, jossa he voivat kertoa itsestään. Näitä sivuja lukemalla selviää, että Talvisota-artikkelin kirjoittajat ovat usein muutenkin aktiivisia Wikipedian toiminnassa. Heitä näyttää motivoivan pyrkimys lisätä Wikipedian kattavuutta sekä korjata siinä esiintyviä asiavirheitä. Kuten talvisota-artikkelin neljänneksi aktiivisin muokkaaja Myllyre kirjoittaa: ”Wikipedian kirjoittajaksi jouduin, kun huomasin Wikipediassa puppua ja otin selvää, kuinka se saadaan korjatuksi.”
Suurin osa Wikipedian kirjoittajista on korkeasti koulutettuja ja teknologisesti suuntautuneita miehiä (Rawlinson 2011). Myös Talvisota-artikkelin käyttäjäsivujen perusteella voidaan olettaa, että monet kirjoittajat kuuluvat tähän joukkoon. Tämä näkyy kirjoittajien tavassa korostaa teknisiä faktoja. Huomionarvoista myös on, että he eivät kerro oppiarvojaan, toisin kuin akateemiset historioitsijat.
Käyttäjäsivujen perusteella ei vaikuta siltä, että aktiivisimmat kirjoittajat pyrkisivät politisoimaan talvisotaa. Heitä näyttäisi motivoivan asia- ja kielioppivirheiden korjaaminen. Tämä asenne voi selittää sitä, että Talvisota-artikkelissa keskitytään ulkopolitiikkaan ja taisteluihin, joista on olemassa paljon faktatietoa.
Talvisota-artikkelin muokkausten tarkastelu paljastaa kuitenkin myös joidenkin yksittäisten käyttäjien poliittiset pyrkimykset. Esimerkiksi käyttäjä Eichmanin nimimerkki viitannee holokaustin organisoija Adolf Eichmanniin. Hän on pyrkinyt muuttamaan Neuvostoliittoa koskevia kuvauksia negatiivisemmiksi: ”Suomen valtaaminen tarjoaisi Neuvostoliitolle useita etuja: se voisi uhata Saksalle elintärkeän rautamalmin tuontia Pohjois-Ruotsista, hallita Itämerta, sekä saada (ryöstää) Suomesta teollisuutta ja malmivarantoja.” Eräs toinen käyttäjä puolestaan vaihtoi puna-armeijan tappioiden määräksi (aiemmin 126875) luvun ~250000, mikä olisi tehnyt Suomen torjuntavoitosta vielä mahtavamman.
Vaikuttaa siltä, että puolueelliset muokkaukset, kuten edellä mainitut esimerkit, katoavat talvisota-artikkelista nopeasti. Wikipedian käyttäjät saavat halutessaan sähköpostitse tiedon artikkeliin tehdyistä muutoksista. Muokkaukset on helppo kumota, mikä osaltaan selittää sitä, miksi artikkeli on säilyttänyt tietokirjamaisen ja muodollisesti neutraalin tyylin.
Yhteisön toimintaa selittävät tekijät
Wikipediassa on tietokanta, jonka avulla voi luoda muokkausten ajallista jakautumista kuvaavia taulukoita ja kaavioita. Näitä analysoidessani havaitsin, että talvisota-artikkelin historiassa on jaksoja, jolloin artikkelia on kirjoitettu erityisen paljon. Muokkausten määrä kasvaa vuosina 2003–2006. Tämän jälkeen muokkausten määrä vähenee. Poikkeuksia ovat vuodet 2009 ja 2013, jolloin artikkelia muokattiin hieman enemmän kuin edellisenä vuotena. Artikkelin koko kasvaa vuosina 2003–2009, se typistyy vuonna 2010 ja kasvaa jälleen vuonna 2011, minkä jälkeen se vakiintuu samankokoiseksi kuin se oli vuonna 2007.
Alla olevassa kaaviossa siniset pylväät kertovat kaikkien muokkausten määrän. Harmaat pylväät viittaavat pieniin muokkauksiin, joilla tarkoitetaan muun muassa kirjoitus- ja muotoiluvirheiden korjauksia. Vihreä pylväs kuvaa rekisteröimättömien käyttäjien tekemiä muokkauksia. Viiva puolestaan kuvaa artikkelin kokoa.
Talvisota-artikkelia muokattiin alkuvaiheessa paljon siksi, että lyhyeen artikkeliin oli helppo lisätä tietoa. Tämä näyttää olevan yleisemminkin Wikipediaa leimaava ilmiö, sillä esimerkiksi jatkosotaa, lääketiedettä ja J. R. R. Tolkienia käsittelevillä artikkeleilla on samantyylinen kasvukäyrä. Muokkausten määrän ja artikkelin koon kasvua voi selittää myös internetin yleistymisellä, sillä vuosina 2003–2009 internetiä käyttävien suomalaisten määrä nousi 69 prosentista 92 prosenttiin.
Myös talvisodan medianäkyvyydellä näyttää olevan vaikutus aihetta käsittelevän Wikipedia-artikkelin muokkausaktiivisuuteen. Artikkelia muokataan eniten joulukuussa, jolloin talvisota on paljon esillä mediassa sodan alkamispäivän ja itsenäisyyspäivän vuoksi. Median vaikutusta Talvisota-artikkelin muokkausaktiivisuuteen voi perustella myös sillä, että muita Wikipedia-artikkeleita ei muokata erityisen paljon joulukuussa.
Talvisotaa on pitänyt esillä erityisesti Ilta-Sanomat. Joulukuussa 2009, yhtenä talvisota-artikkelin historian aktiivisimmista kuukausista, Ilta-Sanomat julkaisi 68-sivuisen Talvisota-lehden, josta otettiin suuren kysynnän vuoksi kolme lisäpainosta. Lisäksi Ilta-Sanomat julkaisi koko joulukuun ajan otteita alikersantti Väinö Orpanan talvisodan päiväkirjasta. Päiväkirjan ohessa Ilta-Sanomissa oli lähes sivun mittainen talvisotaa käsittelevä artikkeli, joka käsitteli yksittäisiä taisteluja.
Vuonna 2009 julkaistiin myös useita talvisotaa käsitteleviä kirjoja, joista erityisesti Gustav Hägglundin, John Lagerbohmin ja Matti Simulan Me olimme nuoria sotilaita – Tuntemattomat sotakuvat kertovat myi hyvin. Talvisota oli läsnä vuonna 2009 myös poliittisessa retoriikassa. Kimmokkeena tälle oli valtiovarainministeri Jyrki Kataisen vuoden 2008 lopussa pitämä puhe, jossa hän kutsui huonoa taloustilannetta ”talouden talvisodaksi”.
Vaikuttaisi siltä, että maailmanpoliittiset tilanteet ulkomailla eivät saa ihmisiä muokkaaman Talvisota-artikkelia. Esimerkiksi elokuussa 2008 käytyä Venäjän–Georgian sotaa verrattiin talvisotaan, mutta Talvisota-artikkelia ei muokattu tällöin paljoa eikä sen sisältö juuri muuttunut.
Talvisota-artikkelia myös luetaan paljon silloin kun aiheesta puhutaan mediassa. Vuonna 2014 sitä luettiin eniten marraskuussa (18740 kertaa), jolloin julkaistiin nuorille suunnattu Talvisodasta 75 vuotta -internetkampanja. Tavallisena arkipäivänä artikkelia luetaan noin 200 kertaa. Talvisodan alkamispäivänä artikkelia luettiin kuitenkin 2820 kertaa ja itsenäisyyspäivänä 3678 kertaa.
Lopuksi
Sosiaalisella medialla tarkoitetaan viestintäympäristöä, jossa käyttäjät itse luovat ja välittävät median sisältöjä. Sosiaalista mediaa verrataan usein perinteisiin vistintävälineisiin, joissa lukijan, kuuntelijan tai katselijan rooli on ensisijaisesti kuluttaa toimittajien luomaa tietoa. Mediatutkimuksessa on kuitenkin huomattu, että suuri osa Facebookin, Twitterin ja muun sosiaalisen median sisällöstä on kaupallisten mediatalojen tuottamia tekstejä, videoita ja kuvia, joita käyttäjät välittävät eteenpäin (Jenkins & al. 2013).
Myös Wikipedia toimii vuorovaikutuksessa muiden välineiden kanssa. On kuitenkin epätodennäköistä, että kaupallisesta mediasta kopioitaisiin tekstiä suoraan Wikipediaan, vaikka sen piirtämä kuva talvisodasta on samankaltainen kuin esimerkiksi Ilta-Sanomissa. Todennäköisempää on, että talvisodan medianäkyvyys saa ihmiset lukemaan aihetta käsittelevää Wikipedia-artikkelia. Tämä puolestaan on ehto sille, että artikkelia aletaan täydentää, ehkä johonkin tietokirjaan tukeutuen.
Jorma Kalelan (2012) mukaan akateemisten historioitsijoiden ei tule halveksua maallikoiden kirjoittamia historioita. Sen sijaan heidän tulisi pyrkiä ymmärtämään yliopiston ulkopuolella toimivia historioitsijoita ja tehdä heidän kanssaan yhteistyötä. Kalelan mukaan akateemisten historioitsijoiden rooli ei ole päättää sitä, mikä on oikeaa historiaa. Sen sijaan he voisivat osoittaa maallikoille vaihtoehtoisia tulkintoja sekä sen, mikä osa selonteosta on puutteellinen.
Mielestäni yliopistossa voitaisiin toimia näin. Kursseilla voitaisiin analysoida sitä, miten Wikipedia kuvaa tiettyjä aiheita. Opiskelijat voisivat saada opintopisteitä siitä, että he päivittäisivät Wikipedia-artikkeleita, toisivat niihin uusia näkökulmia ja lisäisivät niihin lähteitä. Itse ajattelin toimia näin. Päivitän Talvisota-artikkelia uuden sotahistorian näkökulmien pohjalta kunhan vain kerkeän.
Lähteet:
Carr, Edward, Hallett, What is History. Penguin, Harmondsworth, 1986.
Jenkins, Henry; Ford, Sam & Green, Joshua, Spreadable Media: Creating Value and Meaning in a Networked Culture. New York University Press, New York, 2013.
Kalela, Jorma, Making History. The Historian and the Uses of the Past. Palgrave Macmillan, Basingstoke, 2012.
Keskisarja, Teemu, Raaka tie Raatteeseen. Suurtaistelun ihmisten historia. Siltala, Helsinki, 2012.
Kinnunen, Tiina & Kivimäki, Ville (2006) Johdatus koettuun sotaan. Teoksessa Kinnunen, Tiina & Kivimäki, Ville (toim.) Ihminen sodassa. Suomalaisten kokemuksia talvi- ja jatkosodasta. Minerva Kustannus Oy, Helsinki, 9-18.
Lyytinen, Joonas & Jyrinki, Timo, ”Lyhyt katsaus suomenkieliseen Wikipediaan”, Tieteessä tapahtuu 7 / 2007, 9-10.
Rawlinson, Kevin, ”Wikipedia seeks women to balance its ’geeky’ editors”. The Independent, August 8, 2011. Luettu 1.9.2015.
Torsti, Pilvi, Suomalaiset ja historia. Gaudeamus, Helsinki, 2012.
Ylikangas, Heikki, Tulkintani talvisodasta. Tie talvisotaan – kun Summa petti ja Suomi ja Saksa talvisodasta välirauhaan. WSOY, Juva, 2001.
