Pakolaisten näkyvyys mediassa

avatar
Minja Rantavaara

null

Nosto! Koneen säätiö järjesti Tampere Film Festivalien yhteydessä 10.3.2016 Maastamuutto – alkaako tulevaisuus nyt? -seminaarin. Tilaisuus koostui siirtolais- ja pakolaisaiheisia lyhytelokuvia sisältävästä näytöksestä, lyhyistä puheenvuoroista ja pienryhmäkeskusteluista. Paikalla keskustelemassa oli asiatuntijoita niin tieteen kuin taiteen aloilta.

Historiantutkija Aino Korvensyrjä aloitti puheenvuorolla siitä, miten pakolaisia tuotetaan mediassa. Korvensyrjä puhui kuvapolitiikasta ja kärsivän pakolaisen esitystavoista länsimaissa.

Korvensyrjä nosti esimerkkinä Pekka Jylhän teoksen Kunnes meri hänet vapauttaa. Kuva rannalle ajelehtineesta kuolleesta syyrialaispojasta levisi mediassa vuonna 2015 ja aiheutti paljon keskustelua. Jylhän teos on näköispatsas kuolleesta lapsesta.

– Eurooppalainen yksilö on sivustakatsoja, ja pakolaisten tilanne on hiljaisen hyväksynnän tulos, Korvensyrjä sanoo.

Valtio-opin yliopistonlehtori Tapio Nykänen käsitteli puheenvuorossaan median retoriikkaa ja Lähi-Idän sotien uhreja suomalaisessa mediassa. Veteen liittyvät vertaukset ovat suosittuja mediassa, koska ne ovat voimakkaita ja ymmärrettäviä. Esimerkiksi pakolaisaalto, pakolaistulva ja pakolaisvirta ovat yleisiä termejä uutiskielessä.

Media käyttää myös monia muita käsitteitä, kuten pakolaiskriisi ja turvapaikanhakija. Nykänen pohti puheenvuorossaan, että entä jos nämä käsitteet muotoiltaisiin eri tavalla?

Keskustelut pysyvät samanlaisina niin kauan, kun pakolaiset ovat esillä vain kriisien aiheuttajina, jonkin uskonnon edustajina, taloudellisina taakkoina tai turvallisuuden uhkina. Nykänen muistuttaa, että pakolaiset ovat tavallisia ihmisiä. He ovat isiä, äitejä ja lapsia, ja heistä tulisi myös puhua sellaisina. Hyvän elämän tavoittelu on jokaisen ihmisen oikeus.

Oikeustieteen maisteri Suvi Tiainen ja Haavoittuvassa asemassa olevan turvapaikanhakijan palvelut -hankkeen projektipäällikkö Inkeri Mellanen muistuttivat, että ihmiskauppa ja ihmissalakuljetus ovat kaksi eri asiaa. Ihmiskaupassa kauppatavarana on toinen ihminen ja ihmissalakuljetuksessa kauppatavarana on matka, joka liittyy ihmiskauppaan. Molemmilla niistä on tällä hetkellä aktiiviset markkinat.

Lopuksi elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Hamy Ramezan muistutti, että mediassa joitakin asioita jää aina ulkopuolelle, kun kuvakulmia, näkökulmia ja ihmisiä rajataan tekijöiden toimesta. Ramezanin mielestä yhteiskunnallinen ilmapiiri lietsoo pelkoa, kun ihmisille näytetään kuvaa suuresta ja pelottavasta ihmisaallosta.

Ramezan kertoi uudesta dokumenttielokuvastaan Tuntematon pakolainen, joka on kuvattu Kreikassa, Lesboksen saarella. Elokuvassa Ramezan ja stand up -koomikko Ali Janangiri matkustivat kolme viikkoa pakolaisten mukana. Se näyttää Ramezanin mukaan toisenlaisen totuuden turvapaikkaa hakevien elämästä.

Seminaarin puheenvuoroissa ja pienryhmäkeskusteluissa yritettiin keksiä ratkaisuja esimerkiksi siihen, pitäisikö kameran linssin kääntyä välillä pois pakolaisista ja osoittaa välillä eurooppalaisiin ja heidän toimintatapoihin? Pystytäänkö esimerkiksi naurun ja huumorin avulla käsittelemään myös vaikeita asioita?