Nosto! Rekrytoija saattaa menettää hyvän mahdollisuuden hyljeksiessään osatyökykyisiä hakijoita. Työterveyslaitoksen mukaan osatyökykyiset, eli vammaiset ja pitkäaikaissairaat, ovat innostuneempia työstään kuin suomalaiset palkansaajat keskimäärin.
Nykyään puhutaan paljon työn kuormittavuudesta, mutta myös sen puutteesta. Työnsä vielä säilyttäneiden tulisi olla innovatiivisia. Työttömiltä puolestaan vaaditaan näyttöjä aktiivisuudesta yhä epätoivoisemmaksi käyvässä työnhaussa. Maamme hallitus on asettanut innovatiivisuuden osaksi kärkihankkeitaan. Voisimmeko hyödyntää osatyökykyisten innostusta tämän hallituksen tavoitteen saavuttamiseksi?
Yrityksen etiikka vaikuttaa menestykseen
Osatyökykyisissä piilee erityislaatuinen työvoimapotentiaali. Kansainvälisen työjärjestö ILO:n mukaan tämä vajaasti käytetty resurssi voisi olla avain uusiin bisnesmahdollisuuksiin. Järjestö katsoo osatyökykyisten läsnäolon lisäävän työpaikan moraalia ja positiivisuutta. Moninaisuuden lisääntyminen voisi tuoda nykytyöelämään ja koko yhteiskuntaan kaivattua yhteisöllisyyttä ja toinen toisesta välittämistä. Myönteinen ilmapiiri saa työntekijän voimaan paremmin ja yrittämään enemmän. Eikö tämä ole juuri sitä, mitä työnantaja kaipaa?
Osatyökykyisen palkkaaminen voisi parantaa liiketoiminnan kannattavuutta, ja samalla se tekisi toiminnasta eettisempää. Moni jakaa ”valtakunnan filosofi” Ilkka Niiniluodon (2005) näkemyksen siitä, että hyvä yritysetiikka mahdollistaa taloudellisen toiminnan. Yrityksen pitää tulevaisuudessa huomioida entistä enemmän myös sen sidosryhmien edellyttämä moraali. Tiedostavat asiakkaat suosivat yrityksiä, joissa työntekijöitä kohdellaan hyvin ja ympäristö otetaan huomioon.
Työolojen mukauttamiseen saa rahallista tukea
Kaikilla on vahvuutensa, myös osatyökykyisillä. Vahvuudet pääsisivät paremmin esiin ja työllistyminen mahdollistuisi, jos henkilön työoloja mukautettaisiin mahdollisia erityistarpeita vastaaviksi. Yhdenvertaisuuslaki vuodelta 2014 edellyttää työolosuhteiden mukauttamista, ja siihen on saatavissa rahallista tukea ELY-keskuksista. Työ- ja elinkeinotoimistot maksavat työnantajalle palkkatukea tilanteissa, joissa työllistymisessä on tavallista suurempia esteitä.
Nyt liian moni osatyökykyinen joutuu elämään yhteiskunnan tukien varassa. Väestön ikääntyminen lisää tulevaisuudessa osatyökykyisten määrää. Ongelma siis kasvaa, jollei toimeen tartuta.
Yhteiskunnallinen ongelma
Ongelma koske siis koko yhteiskuntaa. Tukien varaan jätetyt osatyökykyiset lisäävät huollettavien määrää. Työelämän osallisuus, vaikka mukautettuna, tukisi jäljellä olevaa työkykyä. Samalla kun yhteiskunnan taakka kevenee, paranee osatyökykyisten elämänlaatu.
Osatyökykyisten suhteellinen asema muuhun väestöön verrattuna on viime aikoina heikentynyt koska tuloerot ovat kasvaneet. Sivistyneen yhteiskunnan velvollisuus on pysäyttää tämä kehitys ja vastuunkantajia tässä olemme me kaikki.
Tee hyvä rekrytointipäätös!
Tietenkään kaikki työt eivät sovi kaikille, vaan henkilön taipumuksilla, koulutuksella ja kokemuksella on suuri merkitys työllistymisessä. Tärkeää kuitenkin olisi, että osatyökykyiset voitaisiin päästää kielteisistä leimoista, jotka estävät heitä osallistumasta yhteiskuntaan tasavertaisina kansalaisina. Rekrytointipäätöksiä tehtäessä kannattaa siis olla avoimella mielellä. Kovat ja ensi näkemältä rationaaliset ratkaisut eivät välttämättä johda parhaaseen lopputulokseen.
Kirjoittaja on opiskelija Sosiaalipolitiikan debatti -kurssilta.
