Suomen rahapaja julkaisi juhlarahan satavuotiaan Suomen itsenäisyyden kunniaksi.
”Tilaa upea juhlaraha! Nostalginen Itsenäisyyden vuosikymmenet 1917-1939 -juhlaraha avaa hienon, Suomen itsenäisyyden tarinan saavutusten ja voitettujen vaikeuksien kautta kertovan rahasarjan”, sanoo markkinointiteksti. Raha juhlistaa kansakunnan selviämistä vuodesta 1918.
Rahaa koristaa kuva teloituksesta. Toinen puoli kuvaa vuonna 1938 valmistunutta Helsingin Olympiastadionia. Teloituskuvan on tulkittu esittävän punaisten teloitusta.
75% sodan 38 000 uhrista oli punaisia. Kolmannes heistä kuoli taisteluissa. Kolmannes teloitettiin ilman oikeudenkäyntiä, ja kolmannes kuoli leireillä.
Raha kertoo Rahapajan mukaan ”kansalaisia koetelleesta sisällisodasta”.
Historian professori Pertti Haapalan mielestä Rahapajan maku ja historiantaju on pettänyt.
– Mitään asioita ei pidä peitellä, mutta jos tarkoitus on muistaa ja kunnioittaa saavutuksia, niin teema ei toimi, sanoo Haapala.
Suopea tulkinta rahan teemasta olisi, että se on kaunistelematon ja rehellinen kuva itsenäistymisen ajan verisyydestä. Haapala ei tulkitsisi rahaa näin.
– Kaikki kokevat sisällissodan jollain tavalla. Ampumiskuva on naiivi muistutus sodan verisyydestä. Oli sitten ampujana tai ammuttavana, niin kuvaan ei voi samaistua, ei edes uhri. Tulisiko mieleen muistella talvisodan uhrauksia ruumiskasalla?
Rahan teloituskuva on luultavasti lavastettu kuvatietojen perusteella, kertoo Työväen Arkisto. Alkuperäiskuvan tarkoitus on esittää punaisten teloitusta
Tammisaaren lähellä. Teloituskuvia lavastettiin paljon sisällissodan aikana ja jälkeen.
Vuoden 1918 sodan nimestä käydään yhä keskustelua. Rahan markkinointitekstissä vuoden 1918 sotaa nimitetään sisällissodaksi, mutta rahassa lukee kansalaissota ja vuosiluvut 1917 ja 1939. Sisällissota on neutralisoitunut käsitteenä, ja tutkijat käyttävät sitä yleisesti. Vapaussota ja kansalaissota ovat yhä poliittisesti latautuneita.
Ensimmäisenä juhlarahasta kertoi Suomen Kuvalehti.
