Nosto! Naisiin kohdistuva sodanaikainen seksuaalinen väkivalta on näkyvää. Samalla miesten seksuaalisen väkivallan kokemuksista sodassa vaietaan. Nämä näkymisen ja vaikenemisen muodot ovat patriarkaalisen ja heteronormatiivisen kolikon kaksi puolta.
Miesten kokema sodanaikainen seksuaalinen väkivalta on ristiriitainen ilmiö, kertoo Tampere Peace Research Instituten tutkija Èlise Féron.
Féron on kerännyt vuodesta 2009 lähtien tutkimusaineistoa parhaillaan käynnissä olevaan kirjaprojektiinsa. Hän etsii syitä miehiin kohdistuvaan sodanaikaiseen seksuaaliseen väkivaltaan ja selvittää väkivallan seurauksia.
Miesten kokemaa sodanaikaista seksuaalista väkivaltaa pidetään edelleen tabuna. Uhrit eivät puhu mielellään omista kokemuksistaan, mutta toivovat kuitenkin, että asiasta käytäisiin julkista keskustelua.
Seksuaalisen väkivallan tarkka ja systemaattinen tilastointi on hankalaa, sillä monet uhrit jättävät kertomatta teoista häpeän takia. Féronin mukaan ongelma on vielä konkreettisempi seksuaalista väkivaltaa kokeneiden miesten kuin naisten kohdalla.
Nainen sota-ajan seksuaalisen väkivallan uhrina on asetettu normiksi. Raiskaukset ja seksiorjuus ovat tyypillisiä naisten kokemia seksuaalisen väkivallan muotoja. Miesten kokema seksuaalinen väkivalta on erilaista. Se nähdään ensisijaisesti brutaalina, ei seksuaalisena.
-Miehet kokevat vähemmän raiskauksia, mutta enemmän seksuaalista pahoinpitelyä ja silpomista. Miehiä pakotetaan raiskaamaan ja harjoittamaan insestiä, kertoo Féron.
Seksuaalinen väkivalta on vallan instrumentti
Seksuaalisen väkivallan naisuhreja sympatisoidaan Féronin mielestä enemmän kuin miesuhreja. Hän näkee tilanteen epäoikeudenmukaisena. Myös naiset tekevät seksuaalista väkivaltaa ja miehetkin voivat olla uhreja.
Seksuaalinen väkivalta ei ole vain sodan sivussa ja seurauksena tapahtuva henkilökohtainen asia. Se on osa valtakamppailua, joka on yhteydessä intersektionaalisuuteen. Samat patriarkaaliset arvot ovat läsnä motiiveissa, jotka johtavat niin naisiin kuin miehiin kohdistuvaan seksuaaliseen väkivaltaan.
Feminisaatiota käytetään sosiaalisissa ja poliittisissa suhteissa tuottamaan ja oikeuttamaan valtaa. Seksuaalinen väkivalta on tehokas feminisaation muoto, sillä se myös lisää tekijän voimaa ja maskuliinisuutta. Sukupuoli-identiteettiä voidaan muokata todella voimakkaaksi alistamalla uhria ja feminisoimalla tätä. Vallitseva sukupuolirakenne mahdollistaa feminisaation, sillä se ylläpitää ajatusta feminiinisyydestä heikkoutena ja maskuliinisuudesta vahvuutena.
Féronin mielestä monet feministit johtavat keskustelua seksuaalisesta väkivallasta väärään suuntaan.
-Dominoiva valtasuhde uhrin ja tekijän välillä on tärkeämpi kuin uhrin sukupuoli. Meidän pitäisi lopettaa ilmiön käsitteleminen vain naisuhrien näkökulmasta ja auttaa myös seksuaalisen väkivallan miesuhreja.
