Kaksi suurinta ydinasevaltaa eli Yhdysvallat ja Venäjä ovat viime vuosina lisänneet ja modernisoineet ydinasekapasiteettiansa. Ydinaseettomat maat ovat turhautuneet ydinaseriisunnan jämähtämiseen ja käynnistäneet kieltosopimusprosessin.
Perinteisesti ydinaseriisuntaa kannattanut Suomi jättäytyi pois ydinasekieltoneuvotteluista. Neuvottelujen ensimmäisellä kierroksella oli mukana 132 ydinaseetonta valtiota. Mukana ovat esimerkiksi Ruotsi, Itävalta, Irlanti ja Sveitsi.
Suomi on hankalassa paikassa ydinasekieltosopimuskantansa kanssa, kirjoittavat Tapio Juntunen ja Tytti Erästö politiikasta.fi-julkaisussa.
Erästö ja Juntunen kysyvät artikkelissaan, millaisesta ulkopoliittisesta suuntautumisesta Suomen ydinasekieltosopimusboikotti kertoo.
”Erot Suomen käytännöllisyyttä ja jatkuvuutta korostavaan ulkopoliittisen toimintakulttuurin perinteeseen ovat selviä. Puhtaasti äänestyspäätöksen perusteella arvioituna Suomen ydinaseriisuntapoliittisessa linjassa on nähtävissä enemmän yhtäläisyyksiä niin ikään lokakuussa tyhjää äänestäneiden ja neuvotteluita boikotoineiden Armenian ja Valko-Venäjän, sekä ydinaseita omistavien Kiinan, Intian ja Pakistanin kanssa”, he vastaavat.
Erästö ja Juntunen kirjoittavat, että ydinaseiden sotilaalliseen käyttöön liittyvä moraalinen tabu selittää osaltaan sitä, että ihmiskunta on säästynyt ydinsodalta jo 70 vuoden ajan.
”Olemassa oleva ydinasetabu ei kuitenkaan ulotu ydinaseiden omistamiseen ja niillä uhkaamiseen, kun on kyse ydinsulkusopimuksen tunnustamista viidestä ydinasevallasta. Näin ollen tabu ei auta estämään ydinaseiden modernisoinnista aiheutuvaa varustelukierrettä ydinasevaltojen välillä.”
Kirjoittajien mukaan Suomen osallistumisella ei ole juuri merkitystä enemmistöpäätökseen perustuvan lopputuloksen kannalta.
”Tästä huolimatta olisi syytä käydä laajempaa julkista keskustelua siitä, jättäytyisikö Suomi myös mahdollisesti itse kieltosopimuksen ulkopuolelle ja millä perustein”, Erästö ja Juntunen kirjoittavat.
