Suomen Luonnon Muutos-verkkolehti keskittyy ihmisen aiheuttamaan ympäristömuutokseen.
Vaikka elämme ennennäkemättömien ympäristömuutosten aikaa, luonnontieteellisen tutkimuksen ääni kuuluu liian vähän yhteiskunnassa, journalismissa ja päätöksenteossa, sanoo Suomen Luonnon toimituspäällikkö Antti Halkka.
– Säätiöt ja korkeakoulut ja myös me olemme huomanneet, ettei tutkimuksella ole ansaitsemaansa asemaa julkisessa keskustelussa. Tarkoitus on tuottaa tiedejournalismia ja tukea tieteen asemaa yhteiskunnassa, sanoo Halkka.
Vuoden ajan ilmestynyt Muutos on Suomen Luonnon oheisprojekti. Muutos on kokeellinen kanava tutkijoille. Se opettaa tutkijoita kirjoittamaan tutkimuksestaan suurelle yleisölle ja ymmärtämään, että tekstin lisäksi esimerkiksi hyvä visuaalinen materiaali on osa pakettia.
Muutos katsoo maailmaa geologisten, biologisten ja ilmakehän muutosten kautta. Näkökulma on siis ihmisen vaikutus ympäristöön. Ilmastonmuutos, biodiversiteetti, vesistö ja kemikaalit ovat Muutoksen teemoja.
Jotkut tutkijat puhuvat jopa antroposeenista uutena geologisena aikakautena, jossa ihmisen toiminta vaikuttaa ratkaisevasti. Geologia.fi-sivuston mukaan antroposeenin on ehdotettu alkaneen 1900-luvun puolessa välissä. Sille on ominaista erilaisten ihmisperäisten materiaalien, kuten alumiinin, betonin, muovin, lentotuhkan, sekä ydinkokeiden laskeuman leviäminen ympäri planeettaa. Ihmisen vaikutus näkyy myös ilmakehän kaasukoostumuksen muutoksena, sekä vieraslajien leviämisenä. Antroposeenilta puuttuu kuitenkin vielä laajemman tutkijakunnan hyväksyntä.
Muutoksen näkökulma velvoittaa puuttumaan myös hankaliin aiheisiin. Ekologi Elina Koivisto kirjoittaa lemmikkien haitallisuudesta luonnolle. Esimerkiksi kissa on villiintyneenä haitallinen vieraslaji.
Tutkija Maija Heikkilä jarruttelee Suomen arktista innostusta. Vaikka arktisen merijään katoaminen on dramaattista, ei jään katoaminen tarkoita, että öljynporauksesa tai mantereidenvälisistä merireiteistä tulisi kannattavia.
”Tromssassa puhunut Suomen pääministeri Juha Sipilä mainitsi puheessaan sanan ympäristö tasan yhden kerran, vaikka maamme linjaukset Arktiksella painottavat ympäristönsuojelua ja Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa. Näiden sijaan Sipilän sanoissa vilisi opportunistinen kasvu: pohjoinen liiketoiminta, Euroopan ja Aasian yhdistävä tietoliikennekaapeli, infrastruktuuri, liikenne, turismi”, Heikkilä kirjoittaa.
Muutoksella on Koneen Säätiön rahoitus neljäksi vuodeksi. Käynnissä on nyt toinen vuosi. Hakijoita Muutos-lehden tutkijakouluun on ollut paljon. Vuodeksi 2017 tohtoritasoisia hakijoita oli 50.
Muutos julkaisee pitkiä juttuja kesästä lähtien kahden viikon välein. Sen lisäksi Muutoksen sivuilla ilmestyy blogeja. Lähiaikoina luvassa on esimerkiksi saimaannorpan genetiikkaa, viherkattojen rakentamista ja Siperian soiden kasvihuonekaasutaseiden kuulumisia.
