Kun ilmasto muuttuu, on ihmisen muututtava

avatar
Tiina Heikkilä

Kirjoittaja on Alustan toimittaja.

Paleontologian professori Anthony Barnosky sanoo, että olemme ihmisen aiheuttaman muutoksen vuoksi kriittisessä siirtymäkohdassa, jos emme toimi pian. Barnosky on kirjoittanut Vastapainon suomeksi julkaiseman Loppupeli– kirjan.

Meneillään olevat trendit, biodiversiteetin häviämistahti ja maapalloa monimutkaisena järjestelmänä käsittelevät teoriat viittaavat, että planeetanlaajuinen keikahduspiste on lähellä.

Keikahduspisteessä ekosystemien hitaat muutokset kuten lämpeneminen, vesivarojen ehtyminen, yhteiskuntien vastuskyky ja hedelmällisen viljelysmaan häviäminen tulevat pisteeseen, jossa järjestelmätason romahdus on todennäköinen, jos riittävän isoja muutoksia ihmisen toimintaan ei tehdä. Koko maapallon ekosysteemi voi muuttua kerralla, kun muutokset ekosysteemeissä kertaantuvat.

Nature Geoscience-lehdessä äskettäin julkaistu artikkeli Tipping points are real: Gradual changes in carbon dioxide levels can induce abrupt climate changes vahvistaa Barnoskyn Loppupelissä käsittelemien keikahduspisteiden vakavuutta. Barnoskyn mukaan ilmastomuutos on iso haaste erityisesti, koska se ruokkii näiden ihmisten aiheuttamien ongelmien vaikutusta.

Muutokset ovat hitaita, kunnes ne saavuttavat keikahduspisteen

Maapallo on monimutkainen järjestelmä, ja ilmastonmuutos on parhaillaan järjestelmässä tapahtuva muutos. Ilmastonmuutoksen ohella tapahtuu jatkuvasti muita järjestelmätason muutoksia: esimerkiksi merien ekosysteemien köyhtyminen, kuivuminen, vesivarojen ja viljelysmaan ehtyminen. Ne kaikki horjuttavat maapallon ekosysteemin tasapainoa.

Monimutkaisessa järjestelmässä muutokset tapahtuvat hitaasti ja huomaamatta. Iso murroskohta tulee yhtäkkiä arvaamatta. Jos se kerran ehtii tapahtua, sitä ei voi perua. Ihmisten tunteman normaalin tilalle tulee uusi normaali, ja muutos voi tapahtua muutamassa vuosikymmenessä.

Keikahduspisteen käsite tulee monimutkaisten järjestelmien tutkimuksesta. Monimutkaisen järjestelmän tilanvaihdoksista löytyy esimerkkejä erilaisilla mittakaavatasoilla.

Keikahduspisteet ovat murtumakohtia, joissa hitaasti edenneet, ihmisen toiminasta johtuvat prosessit alkavat edetä nopeasti. Iso maissinviljelyalue muuttuu niin kuumaksi, että sato romahtaa. Pohjoinen havumetsäalue kuivuu lämpenemisen vuoksi, ja yhtenä päivänä roihahtaa suuri metsäpalo, kun lämpötila on riittävän korkea ja olosuhteet oikeat. Avainlajin, kuten suurpetojen häviäminen voi heijastua radikaalisti kokonaiseen ekosysteemiin.

Luonnonjärjestelmän päätyminen keikahduspisteeseen voi tapahtua myös luonnollisesti. Keikahduspisteet ovat myös osa luonnonjärjestelmien toimintaa ja historiaa. Esimerkiksi järvi ei rehevöidy vain ihmisen toiminnan tuloksena, vaan rehevöityminen on mahdollista, koska järven omat ekologiset prosessit siirtyvät uuteen tilaan.

Ilmastonmuutos on luonnontieteellinen fakta. Tiedämme, että ilmasto muuttuu, mutta muutoksen nopeutta, tarkkaa paikallista laatua eri maailman kolkissa tai yhteiskunnallisia vaikutuksia emme tiedä. Ilmastojärjestelmä koostuu lukuisista eri mittakaavan alijärjestelmistä. Siksi paikallisten sääolojen muutos on vaikea ennakoida. Ilmastonmuutos on polku tuhansine risteävine haaroineen, ei suora tie. Tuhansien ja miljoonien vaihtoehtoisten kehityskulkujen keskellä tiekartta ja strategia eivät ole selviä.

Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen tapahtumaketjujen alkuunsysääjä. Kuivuus aiheuttaa heikkoja satoja, jotka saavat aikaan pakolaisuutta, merenpinnan nousu tuhoaa ja viljelysmaita ja epävakaat säät tekevät kaupunkeja elinkelvottomiksi ja ihmiset lähtevät liikkeelle.

Ajoitus on tärkein

Mahdollisuuksien ikkuna on yhä auki, mutta se sulkeutuu pian. Asiasta on kasvava tieteellinen konsensus, Barnosky muistuttaa. Naturen julkaiseman tuoreen tutkimuksen mukaan aikaa on kolme vuotta. Ihmiskunnan ilmastopäästöt ovat 41 gigatonnia vuosittain. Tutkijoiden arvion mukaan lisäpäästöjä voidaan tehdä kokonaisuudessaan maksimissaan 150-1050 gigatonnia, jotta kriittisenä pidetty kahden asteen nousu vältettäisiin.

Ilmastoystävällistä energiateknologiaa syntyy jatkuvasti, ja sitä otetaan käyttöön markkinaehtoisesti. Esimerkiksi aurinkovoima on Intiassa jo hiilivoimaa halvempaa. Ensimmäiset hiilidioksidikeräimet ovat valmistuneet.

Teknologiset ratkaisut eivät Barnoskyn mukaan riitä, ja energiankulutusta on vähennettävä. Ilmastonmuutosta ei voi enää kokonaan torjua. Sopeutumalla siihen ja muihin ihmisen aiheuttamiin muutoksiin katastrofaaliset seuraukset on yhä mahdollista välttää.

Keikahduspisteelle ei ollut edes suomenkielistä käännöstä ennen Loppupelin suomentamista, vaikka ilmiö on ajankohtainen. Muista vaihtoehtoja olivat esimerkiksi lopun alku, käännekohta ja kriittinen siirtymä, kertoo Kimmo Jylhämö Vastapainolta.

Suomessa edelleen uskotaan, että suhteellisen pienillä toimilla voi selvitä, ja että Suomi kuuluu ilmastonmuutoksen voittajiin. Lämpötilat nousevat keskieurooppalaisiksi, kasvukausi pitenee. Suomi saattaa myös kylmetä, jos Golf-virta häiriintyy. Golf-virran kääntyminen ei ole todennäköistä, mutta ilmastonmuutokseen liittyy paljon tuntemattomia tekijöitä.

Vaikka Suomi nimenomaan lämpenisi, lämpeneminen tuo kuivuutta, metsäpaloja ja etelän tuholaisia, joilla voi olla iso vaikutus paikallisiin puulajeihimme.

Barnosky muistuttaa, että vaikka sääolot paranisivat pohjoisilla leveysasteilla, ilmastonmuutoksen vaikutus tuntuu joka tapauksessa ja lujaa. Ilmastonmuutoksesta riippumatta maapallon väestö kasvaa vähintään 10 miljardiin. Samalla suuria ihmismääriä elättävät hedelmälliset maanviljelysalueet, kuten Niilin alue, kuivuvat ja isoja kaupunkeja jää merenpinnan nousun alle. Ilmastopakolaisuus tuntuu kaikkialla.

Kun jäätiköt sulavat Aasiassa, miljoonien juomavesivarantona toimineet purot ehtyvät. Ilmastonmuutoksesta kärsivät eniten väkirikkaat Aasian ja Afrikan kaupungit. Myös esimerkiksi New York on jo kärsinyt infrastruktuuriongelmista nousevan merenpinnan takia. Siellä ilmastonmuutoksen riski on todellinen ja vakavasti otettu.

Ilmastonmuutos on täynnä tabuja

Miksi ihmiset torjuvat ilmastokysymykset, vaikka niiden tieteellinen perusta ja seuraukset ovat selviä?

Barnoskyn mukaan länsimaalaiset ovat pitkään ajatelleet ilmastonmuutoksen muiden ongelmaksi, koska ihmiset luottavat arkikokemuksiinsa. Ilmastonmuutoksen ajatteleminen on useimpien kokemuspiirin ulkopuolella. Yhdysvalloissa ihmiset alkavat tulla tietoisiksi, koska metsäpalot ovat lisääntyneet, ja ihmiset eivät saa enää tulipalovakuutusta koteihinsa, kertoo Barnosky.

Jollakulla saattaa olla mukava kesämökki, jonka puut lämpenemisen tuomat kuoriaiset syövät. Metsäpalot ovat lisääntyneet Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Taloudelliset menetykset ovat olleet todellisia. Kehitysmaiden ongelmaksi mielletty ilmastonmuutos on tullut takapihalle.

Kognitiiviset vinoumat vahvistavat ihmisillä jo olevia käsityksiä ilmastonmuutoksesta. Ihmisillä on taipumus painottaa ja valikoida sellaista tietoa, joka sopii heidän aiempiin tietoihinsa, ja jonka heidän viiteryhmänsä hyväksyy.

Ihminen ja ihmisen leviäminen maapallolle on aiheuttanut ilmastonmuutoksen. Talouskasvua on tarvittu kasvavan ihmispopulaation ruokkimiseen. Jos ihmisiä olisi vähemmän eikä väestö kasvaisi, tarvittaisiin talouskasvuakin vähemmän tai ei lainkaan. Talouskasvu, jolle länsimainen vauraus yhä perustuu, on Barnoskyn mielestä turhaa talouskasvua. Elintason ei tarvitse enää kasvaa, vaan sen täytyy laskea. Kun ilmasto muuttuu, on ihmisten muutettava toimintatapojaan.

Ajatus ehtymättömistä luonnonvaroista ja loputtomasta talouskasvusta ei ole Barnoskyn mielestä järkevä resurssinäkökulmasta. Hänestä asia on yksinkertainen: jos ja kun luonnonresurssit loppuvat, kasvutalous loppuu.

Vaihtoehdoksi hän esittää taloudellisen vakauden tavoittelun. Vakaudessa talous ei kasva, vaan tarjoaa perustarpeet ihmisille.

Ilmastonmuutoksen vuoksi pitäisi Barnoskyn mukaan hylätä nykyinen länsimainen elintaso ja talouskasvu. Siinä on moninkertainen tabu monille, koska kaikki eivät usko ilmastonmuutokseen lainkaan, ja elintasoon puuttuminen on hankala aihe poliitikoille. Muutokset ovat valtiolle ja isoille yhteiskuntakokonaisuuksille vaikeita, koska tavat ovat piintyneet kulttuureihin ja instituutioihin.

– Elämme uudessa maailmassa, mutta yritämme elää vanhoilla säännöillä, Barnosky sanoo.

Jos haluaa elää ilmastonmuutoksen kanssa, pitää elää tabujen kanssa, sanoo Barnosky. Mutta on ilmastonmuutokseen myös ratkaisuja.

Ja Barnosky tietää, että kukaan ei halua kuulla ongelmasta, jolle ei ole ratkaisua. Siksi ratkaisuista pitää keskustella, vaikka ne eivät olisi täydellisiä. Ja ratkaisuja ilmastonmuutokseen on, mutta sitä ei täysin ole vielä tajuttu, Barnosky tietää.
Barnosky ei usko, että teknologia ratkaisee kaiken. Energiankulutusta on pakko vähentää, mikä ei voi olla vaikuttamatta asumiseen, syömiseen ja elämäntapaan.

Maailmanlaajuisena normina tulisi olla, että jokainen pitäisi käytettyjen vempeleiden paperin, muovin ja muun vastaavan heittämistä roskiin kierrättämisen sijasta yhtä vastenmielisenä kuin keittiön laittialle pissaamista, Barnosky kirjoittaa Loppupelissä.

Koulutus voi hillitä ilmastonmuutosta väistämättä pahentavaa väestöräjähdystä.

– Useimmat eivät halua montaa lasta, jos heillä on valinnanvapaus. Jos naiset pääsevät kouluun edes pariksi vuodeksi, väestönkasvu romahtaa, Barnosky sanoo.

Tilanne on hallituksille vaikea, koska ilmastonmuutos näyttäytyy yhä vaikeana uhkana. Ilmastonmuutoksen hillitseminen luo paljon mahdollisuuksia. Uusi energiatalous ja esimerkiksi puurakentaminen tarjoaa työpaikkoja.
Esimerkiksi nykyinen hiilellä ja maakaasulla toimiva kuljetusjärjestelmä on teknologisesti mahdollista muuttaa aurinko-, tuuli, aalto-, maalämpö- ja vesivoiman yhdistelmäksi vuoteen 2030 mennessä. Siihen pitäisi kytkeä uuden sukupolven ydinvoimaa ja hiilidioksidin talteenottojärjestelmiä.

Barnoskyn mukaan keskustelu on helppoa yllättävien ihmisten ja organisaatioiden kanssa, jos lähtökohta on sama, eli ilmastonmuutoksen merkitys ja muutoksen nopeus on ymmärretty.

– Kannattaa liittoutua ihmisten kanssa, joita ei ajattelisi liittolaisikseen, Barnosky sanoo. Hän huomasi, että hänellä on yhteistä Pentagonin korkean johdon kanssa. Heidän mielestään ilmastonmuutos oli Yhdysvalloille suurin turvallisuusuhka.

USAn osavaltiot ja kaupungit jatkavat kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Erityisesti rannikkokaupungit ovat ottaneet merenpinnan nousun ja myrskyjen uhan vakavasti. Kaupungit ovat avainasemassa ilmastonmuutosta edistävän tai torjuvan infrastruktuurin rakentamisessa. Maailman ihmisistä yli puolet asuu kaupungeissa, ja edistyksestä huolimatta kaupungit tekevät yhä merkittäviä hiilipäästöjä tuottavia rakennus- energia ja liikenneratkaisuja.

Yritykset katsovat ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen varautumisen kilpailueduksi. Google, Apple, Intel, Microsoft, Mars, Schneider Electric, Morgan Stanley vaativat Trumpia pysymään Pariisin sopimuksessa. Tiukkoihin ympäristösäädöksiin ja uusiutuvaan energiaan panostaneen Kalifornian talous kasvaa nopeasti. Kiinan energiankulutus on todennäköisesti saavuttanut huippunsa.

Muutos on valtamerilaivan kääntämistä. Hidasta ja raskasta, mutta kun käännös onnistuu, se voi tapahtua sulavasti, sanoo Barnosky.

Juttua varten on haastateltu myös Ville Lähdettä BIOS-tutkimusyksiköstä. BIOS ennakoi ilmastonmuutokseen liittyviä sosio-ekologisia muutoksia monitieteisesti.