Lääketiede ja terveystutkimus seuraavat ilmastonmuutosta, mutta sen tuomien olosuhdemuutosten vaikutuksia on hyvin vaikeaa ennakoida.
Ilmastonmuutos on lääkärikuntaa velvoittava globaali kansanterveyskysymys, kirjoittaa Lääkärilehden lääketieteellinen päätoimittaja Pertti Saloheimo.
Helleaallot ovat aiheuttaneet kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin, pidentyneet siitepölykaudet lisäävät allergiaoireilua. Taudinaiheuttajien leviäminen tuo tartuntatauteja uusille alueille. Kuivuus aiheuttaa nälänhätää, ja myrskyt ja tulvat saastuttavat käyttövesivarantoja, mikä lisää infektiotautien esiintyvyyttä. Lisääntyvät metsäpalot aiheuttavat terveyshaittoja, ja Syyrian sisällissodan puhkea¬mista edelsi usean vuoden kuivuus, Saloheimo listaa.
”Me lääkärit voimme opettaa muita, että varman näytön odottaminen on joskus vaarallista. Osaamme tehdä ja monesti joudumme tekemään hoitopäätöksiä vajavaisen tiedon perusteella. Kun tarvittavat näytteet on otettu, alle kuukauden ikäiselle kuumeiselle lapselle aloitetaan suonensisäinen antibioottihoito, vaikka vaarallisesta bakteeri-infektiosta ei ole varmuutta. Viljelyvastauksia odotellessa lapsi voisi kuolla.
Jos ilmastonmuutoksen suhteen odotetaan ”täydellistä varmuutta” ennen kuin tehokkaisiin toimenpiteisiin ryhdytään, otetaan maapallon koko väestön elinolosuhteita koskevan katastrofin riski. Tällaista riskiä ei yhdenkään kansanedustuslaitoksen, ministerin tai presidentin pitäisi ottaa – mutta näyttävät ottavan”, Saloheimo kirjoittaa.
Myös epidemologian professori Pekka Nuorti Tampereen yliopiston terveystieteistä ajattelee, että ilmastonmuutos on merkittävä haaste lääkärikunnalle.
Kuten asiantuntijat yleensä, Nuorti korostaa ilmastonmuutoksen arvaamattomuutta.
– Emme voi varmasti sanoa, mitkä tietyt epidemologisen tutkimuksen havainnot johtuisivat ilmastonmuutoksesta, mutta ilmastonmuutos voi vaikuttaa laajalti kansanterveyteen.
Ilmastonmuutos on yksi tärkeimpiä terveyteen vaikuttavia ilmiöitä ja sitä tutkitaan laajasti. Tautien maantieteellistä esiintymistä tutkitaan ja mallinnetaan paljon. Suomessa tutkimusta tekee erityisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.
Nuorti listaa samoja asioita kuin Saloheimo: lämpöaallot ja niihin liittyvät terveysvaikutukset, tartuntatautien ilmaantuminen ja esiintyvyys, tulvat, kuivuus ja ruokaturvallisuuden heikkeneminen, vesikriisit. Ilmastonmuutoksen lisäämä pakolaisuus ja muuttoliikkeet voivat tuoda tauteja.
Miten riskit sitten näkyvät Suomen kansanterveydessä?
Tähän mennessä tehdyn tutkimuksen perusteella on varmaa, että Euroopassa taudinlevittäjien eli vektorien alueet laajenevat. Ilmastonmuutos vaikuttaa suoraan taudinlevittäjiin, kun ilmasto lämpenee. Esimerkiksi myyrien levittämä Puumalan virus, ja puutiaisten puremista tarttuva borrelioosi sekä puutiaisaivotulehdus ovat levinneet aiempaa laajemmalle alueelle.
Ilmastonmuutos luo haasteita diagnostiikalle ja lääkärikoulutukselle. Jotta potilaassa uudet taudit voi todeta ja tunnistaa, lääkärin täytyy osata ajatella, että kyseessä on aiemmin alueella tuntematon tauti, Nuorti kertoo.
