Aktiivimalli muuttaa työttömyysturvan entistäkin sekavammaksi ja lisää viranomaisten hallinnollista työtä, kirjoittaa Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen Kelan tutkimusblogissa. Koska työttömyysturvan saajista kaksi kolmasosaa saa perusturvaa, tarkoittaa aktiivimallin totetus todennäköisesti alennuksia pääosin perusturvaan.
Jotta työtön saa jatkossa täyttä työttömyyturvaa, pitää hänen työllistyä pätkätöihin tai osallistua työvoimapalveluihin. Honkanen muistuttaa, että työvoimaviranomaisten palveluja ei ole tarjolla kaikille, eikä juuri kenelläkään työttömällä ole subjektiivista oikeutta niihin. Vaikka tarve kasvaa, valtion talousarvion mukaan työvoimapalveluissa on vuonna 2018 vähemmän väkeä kuin viime vuonna, Honkanen kirjoittaa.
Honkanen pitää huonoina työttömän mahdollisuuksia työllistyä aktiivimallin 65 päivän jakson sisällä, koska työttömyysjaksojen keskimääräinen pituus on huomattavasti pidempi.
Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan työttömyyden keskimääräinen kesto on viime vuosina kohonnut lähelle 60 viikkoa ja jopa ylittänyt 1990-luvun laman tason, Honkanen kirjoittaa. Työttömyyden keskimääräinen kesto nousee iän karttuessa. Esimerkiksi 40–44-vuotiailla työttömyyden keskimääräinen kesto on 54 viikkoa (kuva 2). Työttömyyden kesto myös vaihtelee paljon alueellisesti. Marraskuussa 2017 pitkäaikaistyöttömien osuus työnhakijoista vaihteli 20,7 prosentista Etelä-Pohjanmaalla 38,2 prosenttiin Päijät-Hämeessä.
Honkanen varoittaa myös, että yhtäällä säästäminen tuo kuluja toisaalle. Jos työttömyysturvan 4,65 prosentin leikkaus jää pitkäaikaiseksi, aktiivimalli johtaa Honkasen mukaan monilla työttömillä asumistuen ja toimeentulotuen tarpeen kasvuun.
