Nosto! Poliittinen talous on suhteellisen tuntematon sanapari Suomessa. Tämä johtuu siitä, ettei Suomessa ole poliittisen talouden nimellä kulkevaa akateemista oppiainetta, vaan talous ja politiikka ymmärretään niin tutkimuksellisesti kuin yhteiskunnallisina ilmiöinä toisistaan erillisiksi todellisuuden osa-alueiksi. Suomalaisissa yliopistoissa oppiainerajat kulkevat tiukasti näiden kahden aineen välillä.
Arjessa jako näkyy esimerkiksi siinä, että sanomalehdessä politiikan sivut on eriytetty taloudesta. Vaikka ratkaisulle voi olla käytännöllisiä syitä, kertoo se myös, kuinka luonnollistunut jaottelu on.
Suuressa osassa muuta maailmaa poliittinen talous on oma yliopistollinen oppiaineensa: poliittisen talouden laitoksia ja professoreita löytyy Google-haulla ympäri maailmaa. Toisaalta, puhdas taloustieteen oppiaine ilmestyi yliopistoihin vasta 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Tähän asti kaikki talouden tutkimus ymmärrettiin poliittisena – poliittinen talous oli ainoa tapa ymmärtää talouden roolia yhteiskunnassa, ja näin ollen politiikka oli aina luonnollinen osa talouden ja tuotannon organisointia.
Suomessa on vuodesta 2013 lähtien toiminut Poliittisen talouden tutkimuksen seura, joka edistää tämän tutkimuksen osa-alueen tunnettuutta Suomessa. Nyt kenttään on ilmestynyt Poliittinen talous -podcast, joka avaa poliittista taloutta suomalaisessa yhteiskunnallisessa kontekstissa. Avausjakson otsikko on Liberaalit edistysmieliset, jossa tarkastellaan liberaalien teknokraattien vetovoimaa ja keskustellaan myös median roolista näiden aatteiden levittämisessä.
Mikä tämän hetkisessä teknokraattisessa poliittisessa järjenkäytössä mättää? Millaisena talous näyttäytyy tässä ajattelussa, joka pyrkii esittämään itsensä poliittisesti neutraalina? Väitöskirjatutkija Timo Harjuniemi haastattelee poliittisen talouden tutkija Lauri Holappaa.
Suora linkki jaksoon löytyy täältä.
