Todellisesta painosta riippumaton kokemus ylipainoista on yleinen nuorilla. Tämä koettu ylipaino on yhteydessä mielenterveyden haavoittuvuuteen. Nuoret, joilla on mielenterveysoireita kokevat itsensä ylipainoseksi todennäköisemmin verrattuna nuoriin, joilla mielenterveyden ongelmia ei ole.
Koetun ylipainon ja masennusoireiden korrelaatio oli tilastollisesti selvästi merkittävä, selviää Vilma Lankisen ja kollegojen artikkelista, joka perustuu Lankisen lääketieteen opinnäytetyöhön.
Artikkeli Perceived rather than actual overweight is associated with mental health problems in adolescence julkaistiin Nordic Journal of Psychiatryssa.
– Emme tiedä, masentuuko nuori mahdollisesti koetun ylipainonsa takia vai kokeeko nuori itsensä ylipainoiseksi, koska hän on muutenkin masentunut. Moni nuori on mielenterveydeltään epävakaa, ja epävakaus liittyy lihavuuden kokemukseen, Lankinen sanoo.
Koettu ylipaino liittyi tutkimuksen mukaan sekä sisäisiin mielenterveysongelmiin kuten masennukseen että ulkoisesti näkyviin mielenterveyden ongelmiin kuten käytöshäiriöihin.
Tutkimuksen aineistona oli kaikille Tampereen yhdeksäsluokkalaisille lähetetyn terveyskyselyn 2775 vastausta. Aineistossa oli vastauksia vuosilta 2002-2003 ja 2012-2013. Koetun ylipainon yhteys tutkittuihin mielenterveysmuuttujiin oli lisääntynyt kymmenen vuoden aikana.
Vastaajien keski-ikä oli 15,6. Koettu ylipaino korreloi masennuksen kanssa tytöillä ja pojilla. Tytöillä koettu ylipaino korreloi erityisesti käytöshäiriöiden ja pojilla sosiaalisten pelkojen kanssa.
Kyselyssä havainnoidut mielenterveysongelmat olivat nuorten itse raportoimia oireita, jotka sitten jaoteltiin tutkimuksessa masennus ja -ahdistusoireiksi ja käytöshäiriöiksi.
Alipainoiset rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle, koska tutkimuksessa haluttiin poissulkea selvästi syömishäiriöiset nuoret.
– Komorbiditeetti eli useiden mielenterveysongelmien yhtäaikainen esiintyvyys yleistä nuorilla. Koettu ylipaino ja masennus sen seuralaisena voivat tutkimuksemme mukaan johtua yhteisistä taustatekijästä, Lankinen sanoo.
Yksi artikkelin kirjoittajista, nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala-Heino katsoo, että tutkimuksen havainnot kuvaavat länsimaissa vallitsevan hoikkuusihanteen kuormittavuutta. Ne nuoret, joilla on kehityksellisiä vaikeuksia ja mielenterveyden ongelmia, ahdistuvat muita enemmän epärealistisen ihanteen takia.
– Ihannevartalohan on lähes mahdoton saavuttaa. Hoikkuusihanteen kuormittavuus on tutkimuksemme mukaan ajassa vain lisääntynyt, vaikka ihannetta on yritetty rikkoa. On esimerkiksi vaadittu, että mallit eivät saa olla sairaalloisen laihoja ja yritetty ohjata nuoria ja myös aikuisia kohti terveempiä ihanteita. Tämä ei näytä onnistuneen. Hoikkuusihanne ja sen tuottama murhe omasta kropasta ovat voimistaneet otettaan. Varmaan se puskee nuorten päälle sosiaalisesta mediasta tavalla, johon aikuisten on vaikea vaikuttaa.
