Moskiittojen ja puutiaisten levittämät virukset ja bakteerit menestyvät lämpimässä, malaria voi levitä pohjoiseen ja 70 % ihmisistä voi altistua hengenvaarallisille lämpötiloille, jos kasvihuonepäästöille ei tehdä ajoissa ja riittävästi, sanoo tietokirjailija Risto Isomäki.
Isomäen mielestä ilmastonmuutos tuo terveysriskejä, joista puhutaan liian vähän.
Terveysriskejä pahentaa lisääntyvä epävakaus, jonka edessä erityisesti kaupungit ovat haavoittuvaisia.
Ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta ympäristöön pitkään kirjoittanut Isomäki uskoo, että ihmiskunta pystyy välttämään riskit halutessaan.
– Meillä on todellinen mahdollisuus estää vaarallisin maailmanlaajuinen lämpeneminen, ja olemme itse asiassa jo raiteen oikealla puolella, sanoo hän.
Isomäki luennoi terveystieteiden Public and Global Health-maisteriohjelman Environment, Technology and Health -luentosarjalla, jonka luennot ovat avoimia kaikille.
Luennoilla käsitellään muun muassa ilmansaasteita, kemiallista kuormitusta, modernin terveydenhuollon suhdetta teknologiaan ja insinööritieteisiin ja liikennejärjestelmän yhteyttä ilmastoon ja ihmisten hyvinvointiin.
Kosteuden ja lämmön yhdistelmä tekee kuumuudesta vaarallisen
Ihmisen historiassa ei ole aiemmin koettu kuumuutta, jollainen todennäköisesti tulee, jos kasvihuonepäästöjä ei leikata.
Lisääntyvä kuumuus itsessään vaikuttaa terveyteen, ja kuumuus itsessään voi olla pahempi uhka ihmiselle kuin hurrikaanit tai kuivuus.
– Toistaiseksi suurin osa lämpökuolemista jo liittynyt sairauksiin, vanhuuteen ja muuhun heikkouteen. On kuollut ihmisiä, jotka olisivat kuolleet todennäköisesti muutenkin pian. Tärkeydestään huolimatta harvemmin mainittu asia on, että pian meillä saattaa olla alueellisia lämpöaaltoja, jotka tappavat kaikki suojaamattomat ihmiset, Isomäki sanoo.
30 % ihmisistä altistuu hengenvaaralliselle kuumuudelle jo nyt. Viime vuosikymmeninä lämpöaaltoja on ollut Intiassa, Venäjällä ja myös Euroopassa.
Hengenvaaralliselle kuumuudelle altistuvien osuus voi kasvaa 70 prosenttiin ennen vuotta 2100. Vaarallisen kuumien päivien määrä todennäköisesti moninkertaistuu, jos ilmastonmuutoksen etenemistä ei saada pysäytettyä. Vain päivän kestävä hengenvaarallinen kuumuus edellyttää suojautumista, koska se tappaa terveenkin ihmisen tunneissa. On mahdollista, että ilmastonmuutoksen aiheuttamien kuolemien määrä voi viisikymmenkertaistua myös Euroopassa.
Hengenvaaralliseksi kuumuuden tekee kosteus. Kuumuuden ja kosteuden yhdistelmää kuvataan märkälämpötilalla. Märkälämpötila kuvaa ylärajaa, jossa ihminen voi viilentää itsensä hikoilemalla. Jotta ihmisen lämmönsäätely toimii, ilman on oltava ihoa viileämpää, ja ihon oltava viileämpi kuin elimistön.
Jotta ihmisen ruumiinlämpö säilyy riittävän alhaisena, pitää ihmisen ihon lämpötilan olla alle 35 astetta. Jos märkälämpötila ylittää 35 celsiusastetta, tämä ei onnistu ja ihminen ei pysty viilentämään itseään.
Kuivissa oloissa ihmisen lämmönsäätely toimii tehokkaasti hikoilemalla. Mutta kun kosteutta on paljon, hikoilu ei onnistu. Kun kosteus kasvaa yli 90 %, hiki ei enää haihdu pois. Kun kuumuus pahenee riittävästi, ihmisen elimistö voi alkaa viilentää itseään verenkierrolla. Veri alkaa kiertää lähempänä ihoa, mikä voi johtaa elimistön pettämiseen.
Korkeat märkälämpötilat ovat olleet harvinaisia, koska kuumimmat alueet ovat yleensä hyvin kuivia. Esimerkiksi Intiassa kuudessa tunnissa ihmisen tappava 35 celsiuksen märkälämpötila on ollut lähellä.
On laajoja alueita, jotka lämpötilan ja kosteuden yhdistelmä voi muuttaa ihmiselämälle mahdottomiksi. Tästä esimerkkinä on Iran, joka on kaukana päiväntasaajalta. Vuoden 2015 lämpöaaltoa ei osattu ennustaa.
– Iranissa Bandar Mahshahrin kaupungissa heinäkuun 2015 lämpöaallon aikana ilmankosteus oli 50 % ja lämpötila 46 celsiusastetta. Se ei ollut aivan tappava märkälämpötila, mutta lähimpänä sitä.
Isomäki muistuttaa, että käytännössä kosteuden ja kuumuuden ongelma tappaa köyhiä. Jos on varaa ilmastointiin, on myös mahdollisuus selvitä.
Kuivakin lämpö voi aiheuttaa kuolemantapauksia, eli hengenvaarallisuus ei välttämättä edellytä rajua kosteuden ja lämmön yhdistelmää.
Kun puutiaisen elintila kasvaa, saatamme saada uusia tauteja ja vanhat leviävät laajemmalle
Tiedetään varmaksi, että ilmastonmuutos lisää tiettyjen taudinaiheuttajien leviämistä. Taudinaiheuttajien, kuten moskiittojen ja puutiaisten elinolosuhteiden paraneminen levittää tauteja.
– On mahdotonta sanoa, kummat ovat vaarallisempia. Pelkään, että puutiaisista tulee moskiittoja vaarallisempia. Risto Isomäki sanoo.
Isomäki perustelee pelkonsa sillä, että moskiitot elävät vain tunteja tai päiviä. Jos virus tai bakteeri tarvitsee pitkän itämisajan, moskiitto ei voi levittää sitä. Puutiaiset elävät pidempään, jopa 12 vuotta. Niiden yleistyminen laajentaa pitkään itävien sairauksien leviämismahdollisuuksia.
Kun lyhytikäinen moskiitto levittää tautia, epidemia on rajatumpi, koska moskiitot elävät lyhyen aikaa ja taudin yhteydet tartunnan levittäjiin on helpompi havaita.
Kun puutiainen levittää tautia, sen syy ja leviämistapa on paljon vaikeampi nähdä, koska kahdentoista vuoden aikana ihmiset liikkuvat erittäin paljon.
Puutiaisten levittämistä viruksista ja bakteereista tekee hyvin hankalia myös se, että niiden yhteisvaikutuksia ei tunneta.
Ilmastonmuutos voi palauttaa kadonneita tauteja. Malaria on kadonnut monelta alueelta ja tullut takaisin, eli se on sitkeä sairaus. Suomessakin on ollut malarian pohjoista muotoa vielä 1800-luvun lopulla. Pohjoista malariamuotoa kutsuttiin horkaksi.
– Jopa joka toinen tässä maailmassa koskaan kuollut ihminen on saattanut kuolla malariaan. Malarialle haavoittuvaiseksi tekevät geenit ovat yleisiä. Siksi malariaepidemioiden mahdollisuus on vakava, jos taudinaiheuttajat pääsevät leviämään. Vain malarian vakavin muoto on trooppinen sairaus, ja malaria voi levitä pohjoiseen, Isomäki sanoo.
Riisiriippuvuus, korallikato ja ravinneköyhä ruoka
Kun lämpötila nousee, ruuantuotanto on vaarassa erityisesti väkirikkailla alueilla. Sadot huononevat kuivuuden, kuumuuden ja epävakauden takia, ja ruuasta tulee hiilidioksidipitoisuuden kasvun vuoksi ravinneköyhempää.
Esimerkiksi riisinviljely kärsii todennäköisesti. Erityisesti korkeat yölämpötilat ovat riisille vaarallisia. Myös nouseva merenpinta luo uhkan ruokaturvalle. Jopa 50 % riisisadoista voidaan menettää ilmaston lämpenemisen seurauksena. Kassavasadot saatetaan menettää kokonaan, jos ilman hiilidioksidipitoisuus tuplaantuu. Hiilidioksidin lisääntyessä kassava ei kasvata enää syötäviä juuriaan, vaan kasvia. Kassava on maailman seitsemänneksi tärkein ravintokasvi.
Hiilidioksidipitoisuuden nousu ilmakehässä itsessään aiheuttaa siis ongelmia ilman lämpenemistä, koska hiilidioksidin lisääntyminen ilmakehässä lisää ravintokasvien hiilidioksidipitoisuutta. Kun ravintokasvien hiilidioksidipitoisuus kasvaa, kasvien rasva-, mineraali- ravinto- ja vitamiinipitoisuus laskevat. Ruuasta tulee ravinneköyhempää siis ilman varsinaista ilmaston lämpenemistä.
Myös korallit kärsivät, kun hiilidioksidipitoisuus kasvaa. Korallit ovat jo uhanalaisia, ja ne ovat merien tärkeimpiä ekosysteemejä. Koralliriutat ovat tärkeitä lisääntymispaikkoja kaloille ja koralliriuttojen kuolemat ovat suora uhka koko maapallon ruokaturvalle.
Ilmastonmuutos ja kaupungistuminen ovat terveydelle vaarallinen yhdistelmä
– Taudit, ruokakriisit ja kuumuus eivät itsessään luo välttämättä järjestelmätason romahduksia, jos yhteiskunta toimii. Jos epäonnistumme lämpenemisen estämisessä, ihmiset eivät kuole kuumuuteen, vaan yhteiskuntien epävakauden lisääntymiseen, sanoo Isomäki.
Kaupunkien toiminta häiriintyy helposti poikkeustilanteissa. Kaupungistuminen etenee yhä, ja kaupunkirakentamisessa ei yleisesti varauduta ilmastonmuutoksen luomiin taudinaiheuttajiin.
Esimerkiksi malaria tarvitsee levitäkseen pieniä auringossa seisovia lammikoita, joissa moskiitot lisääntyvät.
– Jos suuri kaupunki romahtaa tai sen perusinfrastruktuurin toiminta häiriintyy, kaupunkeihin muodostuu helposti tällaisia lammikoita. Lähes jokainen modernissa kaupungissa oleva vettä läpi päästämätön betoni- ja asfalttirakenne on ihanteellinen olosuhde lammikoiden syntymiselle.
Ilmastotieteellä on konsensus, että kun lämpötilat nousevat, tulee kovia myrskyjä. Taifuunit ja hurrikaanit ovat itsessään vaarallisia, ja vaarallisia ne ovat erityisesti kaupungeissa. Kaupunkien terveydenhuollon toimivuus perustuu verkkovirtaa vaativille koneille, ja ensimmäisen yllättävän suuren myrskyn sattuessa terveydenhuolto ei ole varautunut riittävällä varavirralla, jos myrskytuuli katkoo voimalinjoja. Tulvat ja merenpinnan nousu tuovat ongelmia kaupunkien infrastruktuurille.
Risto Isomäki sanoo, että on vaikka ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset ovat yhä epävarmoja, on selvää, että negatiiviset seuraukset terveydelle ovat suuremmat kuin positiiviset seuraukset.
Niitäkin on, ja Isomäki kertaa tutut syyt: esimerkiksi ilmastoystävällinen kasvisruokavalio ei vaadi niin paljoa laidunmaata ja vettä, ja se tuottaa vähemmän päästöjä. Syömistottumuksien muutos kasvipainotteisemmiksi tuo myös terveyshyötyjä, jos ilmastonmuutos todella muuttaa ihmisen käyttäytymistä ja samalla syömistottumuksia.
