”Marxille keskeisintä oli kritiikki. Pääoman alaotsikko on poliittisen taloustieteen kritiikki, tai kuten suomennoksessa sanotaan kansantaloustieteen arvostelua. Kriittinen ajattelu auttaa kumoamaan tai tarkentamaan tieteen alan tuloksia sisältä päin. Kritiikin avulla voidaan löytää suuntauksen omat ristiriidat ja heikkoudet. Taloustieteen suhteen Marx oli tässä mielessä mitä arvokkain tieteen edistäjä.”
Alustus! Karl Marx syntyi toukokuun 5. päivä vuonna 1818. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 200 vuotta Marxin syntymästä. Marxia pidetään yleisesti kaikkein vaikutusvaltaisimpana yhteiskuntatieteilijänä. Marxin ja hänen kollegansa Friedrich Engelsin vuonna 1848 julkaisema Kommunistinen manifesti on osa Unescon luetteloimaa maailmanperintöä.
Marxin Pääoman ensimmäinen osa julkaistiin 1867, yli 150 vuotta sitten. Erilaiset marxismit ovat kiistelleet Marx-tulkintansa oikeutuksesta 1800-luvun lopusta lähtien. Vuonna 1917 Venäjällä tehtiin vallankumous, joka vannoi Marxin opin nimeen. Neuvostoliitto romahti omaan mahdottomuuteensa 1990-luvun alussa. Kiinan poliittinen johto pitää edelleen keskeisenä ohjenuoranaan Marxin oppeja. Onko Marx enää ajankohtainen?
Monet sanovat, että Marxia ei enää kannata lukea. Miksi nykyisten sukupolvien pitäisi olla kiinnostunut 1800-luvun empiirisiin aineistoihin perustuvista yhteiskunta-analyyseistä? Eikö aika ole peruuttamattomasti ajanut Marxin ohi? Oma vastaukseni on, että Marx on tänään ajankohtaisempi kuin omana elinaikanaan, ja että kaikkien yhteiskunnasta ja yhteiskunnallisesta muutoksesta kiinnostuneiden tulisi tuntea Marxin keskeiset tulokset.
Marxin ajattelu ja tuotanto on tavattu jaksottaa kolmeen vaiheeseen. Tutkielmassaan Karl Marxin teoria muurin murtumisen jälkeen (1996) tanskalainen filosofi Hans-Jørgen Schanz kuvaa osuvasti Marxin ajattelun kehitystä. Schanzin kirja on muutoinkin sivistävä analyysi Marxin ajattelun kehityksestä.
Ensimmäinen vaihe ulottuu vuoteen 1845, sitä voidaan kutsua filosofisen antropologian kaudeksi. Sen hallitsevin piirre oli kritiikki. Marxin kritiikki suuntautui ennen kaikkea kahteen vaikutusvaltaiseen filosofiin Hegeliin ja Feuerbachiin. Marx peräänkuulutti uutta filosofiaa, käytännön filosofiaa. Filosofian tehtävänä on kaiken olemassa olevan mistään piittaamaton kritiikki. 11. Feuerbach teesin sanoin: filosofit ovat vain eri tavoin tulkinneet maailmaa, mutta tehtävänä on sen muuttaminen!
Toinen vaihe jatkuu vuoteen 1857. Jaksoa on kuvattu myös historiallisen materialismin kaudeksi. Marx pohti yhteiskunnallista muutosta ja muutoksen mekanismeja. Kommunistisen manifestin alussa Marx ja Engels toteavat lakonisesti, että ”koko tähänastisen yhteiskunnan historia on ollut luokkataistelujen historiaa” (Marx ja Engels 2016, 8). Historiallisessa muutoksessa tärkeitä ovat tuotantovoimien ja tuotantosuhteiden kehitys. Historia on avoin, ja ihminen tekee historiansa annetuissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa. Tämän vaiheen lopussa Marx siirtyi kapitalistisen yhteiskunnan yhä systemaattisempaan analysointiin. On syytä tähdentää, että historiallinen materialismi kanonisoitiin Marxin kuoleman jälkeen dogmiksi ja jopa maailmankatsomukseksi.
Kolmas vaihe on Pääoman Marx, eli taloustieteen kritiikki. Pääoma on, ei sen enempää tai sen vähempää kuin kapitalistisen tuotantotavan teoreettinen esitys. Tosin Marx itse sai valmiiksi vain Pääoman ensimmäisen kirjan, Engels toimitti toisen ja kolmannen osan ja Karl Kautsky neljänneksi osaksi aiotun ”Teoria lisäarvosta” -teoksen. Marx eteni omassa analyysissään edeltäjiensä taloustieteellisten kategorioiden kritiikin kautta. Marxin keksintö oli talouden solumuodon, tavaran, analyysi ja kapitalismia määrittävän jatkuvan pääoman kasautumisen analyysi. Modernissa yhteiskunnissa talous päättää koko yhteiskunnan kehityksen suunnasta, talous antaa muutoksen liikelain.
Marxin perintö yhteiskuntatieteelle on rikas. Nuori Marx keskusteli vieraantumisesta ja pääoman Marx loi perustan työprosessitutkimukselle. Taloustieteen myöhempi kehitys on ollut paljolti väittelyä Marxin kanssa. Marxin metodi haastaa edelleen filosofeja ja sosiologeja. Tavaran analyysi Pääoman ensimmäisessä kirjassa on upeaa luettavaa. Lisäksi Marx kehotti kaikkia pohtimaan inhimillistä vapautta ja ihmisten persoonallisuuden kehityksen ehtoja ja mahdollisuuksia.
Marxille keskeisintä oli kritiikki. Marxia kannattaa lukea jo pelkästään siksi, että hän painotti kritiikin merkitystä. Pääoman alaotsikko on poliittisen taloustieteen kritiikki, tai kuten suomennoksessa sanotaan kansantaloustieteen arvostelua. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että tiede edistyy vain ja ainoastaan kritiikin kautta. Kriittinen ajattelu auttaa kumoamaan tai tarkentamaan tieteen alan tuloksia sisältä päin. Kritiikin avulla voidaan löytää suuntauksen omat ristiriidat ja heikkoudet. Taloustieteen suhteen Marx oli tässä mielessä mitä arvokkain tieteen edistäjä.
Marxia kannattaa lukea, koska hän osoitti historiallisen muutoksen merkityksen ihmisten elinehtojen muodostumiselle ja kapitalismin paikan yhteiskunnallisen järjestyksen muotona. ”Marx tunnisti ensimmäisenä kapitalismina tunnetun historiallisen objektin – ja näytti, kuinka se syntyi, millaisten lakien mukaan se toimi ja kuinka se voitaisiin saada loppumaan” (Eagelton 2012, 9). Kapitalistinen talous on erityinen historiallinen muodostuma, joka kehkeytyi edellisten yhteiskunnallisten järjestysten pohjalta. Kapitalismi on huomattavan notkea, se on muuttunut merkittävällä tavalla viimeisten 100 vuoden aikana. Kapitalismi myös korvautuu jollakin toisella yhteiskuntamuodolla, kun aika on siihen kypsä.
Marxia on syytetty Neuvostoliitosta. Sellainen Marxin arvostelu, jossa vauhtia haetaan Neuvostoliitossa tehdyistä yhteiskunnallisista ratkaisuista ja neuvostoliittolaisista filosofian tulkinnoista, kertoo vain kriitikon sivistymättömyydestä. Marx keskittyi kapitalistisen tuotantotavan analyysiin, ei kapitalismia seuraavien yhteiskuntamuotojen suunnitteluun. Marx irtisanoutui jo elinaikanaan kaikista marxismeista. Marxille kommunismi tarkoitti yksinkertaisesti sellaista tuotannollista toimintaa, joka ei tapahdu pääomasuhteen alaisuudessa. Kommunismissa vauraus voidaan irrottaa omistuksen yksilöllisistä muodoista ja sijoittaa se koko yhteisöön. Samalla ihminen vapautuu taloudellisen pakon kahleista ja he voivat elämässään suunnata toteuttamaan omaa persoonallisuuttaan.
Tänään voimme toivottavasti lukea Marxia ilman minkäänlaista ennakko-ohjelmointia, missä lukija on vapaa erilaisten marxismien lukutavoista ja erilaisten toinen toisiaan virallisempien komiteoiden Marx-tulkintojen oikeassa olemisista. Jokainen lukija lähestyy Marxia ihan itse. Lukeminen yhdessä kannattaa aina ja etenkin Marxia kannattaa opiskella.
Kirjallisuus
Eagelton Terry, 2012, Miksi Marx oli oikeassa. Like, Helsinki.
Marx Karl & Engels Friedrich, 2016, Kommunistinen manifesti. Vastapaino, Tampere.
Schanz Hans-Jørgen, 1996, Karl Marxin teoria muurin murtumisen jälkeen. Tutkijaliitto, Helsinki.
