Transsukupuolinen ihminen tarvitsee usein puheterapeutin apua siinä, että tulee nähdyksi sen sukupuolen edustajana, jonka kokee omakseen.
Apulaisprofessori Maria Södersten on puheterapeutti, joka tekee tutkimusta ja kliinistä työtä Tukholman Karoliinisessa instituutissa. Södersten osa instituutin äänitiimiä, joka on osa laajempaa gender-tiimiä. Monitieteelliseen gender-tiimiin kuuluu plastiikkakirurgeja, psykologeja, gynekologeja, dermatologeja ja sosiaalityöntekijöitä.
Ääni on erittäin tärkeä identiteetin osa lähes kaikille ihmisille. Se on tärkeä peruste, kun ihmiset tulkitsevat, mitä sukupuolta joku edustaa. Kuka sitten määrittää riittävän sukupuolenmukaisen taajuuden, resonanssin ja voimakkuuden?
– Ajattelemme hyvin kategorisoivasti, millainen on naisellinen ja miehinen käyttäytymismalli, ulkonäkö tai ääni, Södersten sanoo.
Tästä syystä äänen ”läpimenevyys”, kuten transsukupuoliset itse kutsuvat, on monelle hyvin tärkeä osa sukupuolenkorjausprosessia.
Transsukupuolinen ihminen tarvitsee usein puheterapeutin apua siinä, että tulee nähdyksi sen sukupuolen edustajana, jonka kokee omakseen. Äänen työstäminen on tärkeä osa sukupuolenkorjausprosessia. Koska transmiesten ääni madaltuu testosteronin vaikutuksesta, he eivät välttämättä tarvitse samalla tavalla ääniterapiaa kuin transnaiset. Viime aikoina on havaittu, että osa heistä kuitenkin hyötyy ääniterapiasta ja tarvitseekin sitä. Ääniterapialla saa paljon aikaan erityisesti transmiesten kohdalla, koska testosteroni madaltaa ääntä ilman kirurgiaa. Jos transmies ottaa testosteronia, hänen äänihuulensa muuttuvat paksummiksi ja ääni matalammaksi.
– Jotkut eivät koe leikkauksia tarpeellisiksi ja joillekin riittää ainoastaan hormonihoito. Osa transsukupuolisista oppii käyttämään ääntään ilman puheterapeutin apua. Kaikki eivät halua muuttaa ääntään lainkaan. Joskus tärkeämpi tavoite voi olla, että hyväksyy oman äänensä kuin muokkaa sitä.
Ääni riippuu anatomisista tekijöistä, jotka ovat synnynnäisiä, mutta se, miten ääntä käyttää, voi vaikuttaa paljon, miltä ääni kuulostaa.
– Yhteiskunnalla on paljon merkitystä siinä, miten ääntämme käytämme.
Transnaisten pitää käydä transmiehiä useammin ääniterapiassa, joka auttaa monia. Ääniterapian tavoite on nostaa äänen perustaajuutta, jonka lisäksi resonanssipiirteet vaikuttavat kuulijoiden mielikuvaan puhujan sukupuolesta. Resonanssipiirteet määrittyvät ääntöväylän koon ja muoto mukaan. Ääniterapian tavoitteena ovat myös sopivat sävelkorkeuden vaihtelu, äänen voimakkuus ja artikulaatio.
Äänen kirurgista hoitoa harkitaan, jos ääniterapiassa ja äänikirurgiaan perehtyneen lääkärin mielestä ei ole saavutettu tyydyttävää tulosta. Estrogeeni ei pienennä äänihuulia, mutta äänenkorkeutta voi nostaa äänihuulia kiristämällä tai lyhentämällä.
Transsukupuolisten äänen hoidon tuloksista on toistaiseksi vähän tutkimusta. Kliinisen kokemuksen lisäksi löytyy lähinnä tapausselostuksia ja pienillä potilasryhmillä toteutettuja seurantatutkimuksia. Ruotsissa tutkimusta on tehty pitkään, ja Ruotsi oli ensimmäinen maa, jossa sukupuolen korjaaminen tuli mahdolliseksi fyysisesti ja väestörekisteriteriin. Translaki säädettiin Ruotsissa vuonna 1972. Söderstenin kollega Eva Söderpalm alkoi tutkia 1980-luvulla transihmisten ääntä 1980-luvulla ja julkaisi Transsexualism i ett logopediskt-teoksen, josta tuli pioneeriteos. Svensk förening för transsexuell hälsa-yhdistys kokoaa yhteen alan ammattilaisia Ruotsissa.
Enää hoitojen pohjana ei ole vain ajatus, että sukupuoli korjataan miehestä naiseksi tai naisesti mieheksi. Karolinskassa on käynnissä projekti, jossa keskitytään ei-binäärisiin ihmisiin.
Länsimaissa diagnoosit tehdään lääketieteellisessä ja psykiatrisessa kehyksessä. Ruotsissa on aktivismia, joka pyrkii saamaan sukupuolenkorjausprosessin pois mielenterveyspuolelta seksuaaliterveyspuolelle. Nykyisin potilaat voivat itse valita, mitä osia sukupuolenkorjaushoidoista he katsovat tarpeellisiksi. Hormoneja ei ole pakko ottaa, ja transihmisten sterilisaatiopakko poistui Ruotsissa vuonna 2013. Södersten sanoo, että joustavuus on tuonut ei-binäärisiksi itsensä mieltäville mahdollisuuden saada hoitoja. Enää hoitojen pohjana ei ole vain ajatus, että sukupuoli korjataan miehestä naiseksi tai naisesti mieheksi. Karolinskassa on käynnissä projekti, jossa keskitytään ei-binäärisiin ihmisiin.
– Yritämme oppia heidän kanssa, millaista tukea ja apua he tarvitsisivat.
Södersten sanoo, että transihmisten ääniterapiassa mennään kohti ryhmäterapiaa.
Suomessa ääniterapeuttien peruskoulutukseen ei kuulu opintoja transihmisten äänenkäytöstä. Tampereen yliopiston logopedian yliopistonlehtori Leena Rantalan mielestä olisi järkevää, että asiasta puhuttaisiin perusopinnoissa, ja myöhemmin olisi mahdollisuus erikoistua. Suomen kokoisessa maassa ei ole markkinoita monelle transihmisiin erikoistuneelle ääniterapeutille, mutta isoissa kaupungeissa toimivat voisivat erikoistua heihin. Suurin osa ääniterapeuttien asiakkaista on aina ollut ja on yhä lapsia.
– Puheterapeutit ovat keksineet ja miettineet ratkaisuja tilannekohtaisesti.
Södersten oli marraskuussa logopedian vierailijaprofessorina Tampereen yliopistossa.
