Tekoäly, ihminen ja yhteiskunta

29.1.2019

Alusta

Tekoälyn tarkastelu johtaa syvälle filosofisiin kysymyksiin: Voiko kone ajatella? Miten tekoäly vaikuttaa käsityksiimme ihmisten erityispiirteistä? Osaammeko rakentaa moraalisuudesta välittäviä toimijoita tai edes luotettavia ”oikeintoimijoita”? Miten tekoäly toimii työelämässä? Voiko tekoälyyn luottaa? Millaisia lupauksia ja uhkia liittyy tekoälyn käyttöön tieteellisessä tutkimuksessa, asejärjestelmissä tai ihmisten parantelussa? Millaisia eettisiä ongelmia tai vastuukysymyksiä herättää tekoälyn käyttöönotto yhteiskunnassa? Onko tekoäly uusi ATK? Onko nykytekoäly vain tilastotiedettä steroideissa?

Suomalaiset filosofit ja tekoälyasiantuntijat tarttuivat näihin ja muihin ajatushaasteisiin Suomen Filosofisen Yhdistyksen SFY:n vuosikollokviossa Tampereen yliopistolla 17.1.-18.1.2019. Alusta julkaisee tallenteet esitelmistä.

Toista video YouTubessa (aukeaa uuteen välilehteen)

Tekoäly ja tuottavuusloikka

Tekoälyyn liittyvistä rajoitteista ja ihmisen tekemien tarkastusten tarpeellisuudesta huolimatta näyttää ilmeiseltä, että tekoälyn hyödyntäminen erityisesti tiedonkäsittelyyn liittyvissä tehtävissä tulee kasvamaan merkittävästi, ja tekoälyä voidaan tarkastella osana koko teollisen yhteiskunnan läpileikkaavaa työn tuottavuuden kasvua.

Kuinka eri alojen tutkimus puhuu robotin tahtiin työskentelemisestä?

Tutkijan yllätti se, että ajatus robotin tahtiin työskentelystä nostaa skeptisiä kulmakarvoja yli tieteenalojen. Robotin asettama työskentelytahti oli kriittisen arvostelun kohteena siis myös insinööritieteissä sen sijaan, että sitä olisi tulkittu teknologisdeterministisenä ilmiönä eli myönteisenä ja pysäyttämättömänä tavoitteena.

Tekoäly, ihminen ja yhteiskunta

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja tuottavuusloikka

Kuinka eri alojen tutkimus puhuu robotin tahtiin työskentelemisestä?

Mitä suuret kielimallit voivat kertoa ihmismielestä?