Lainsäädäntö pohjautuu narratiiveihin

Aloite lakien säätämiseen lähtee yksilön tai yhteiskunnan tarpeesta. Aloitteen tekijä vaihtelee poliitikosta lobbariin tai yksittäiseen kansalaiseen. Lain lopulliseen muotoon vaikuttavat lain säätämiseen osallistuneiden toimijoiden käsitykset todellisuudesta. Useimmiten portinvartijat, joilla on joko osallistujina, valmistelijoina tai päättäjinä suhteessa muihin enemmän valtaa, vaikuttavat lopullisen lain muotoon eniten. Ymmärrykset yhteiskunnan tarpeista vaihtelevat riippuen toimijan arvoista, tarpeista ja intresseistä. Siksi lainsäädäntöprosesseissa on monesti erilaisia ristikkäisiä näkemyksiä. Joissain tapauksissa portinvartijoiden kiinnostuksen puute tai halu välttää isoja ristiriitoja johtaa tilanteeseen, jossa lainsäädännöllisiä ristiriitatilanteita ei ratkaista lainsäädäntöä selkeyttämällä.

Mallan luonnonpuisto on esimerkkitapaus pitkittyneestä lainsäädännöllisestä ristiriitatilanteesta.  Luonnonpuiston tapauksessa pitkittynyt lainsäädännöllinen ristiriitatilanne on ylläpitänyt epäselvää tulkintatilannetta paikallistasolla.

Mallan luonnonpuisto on ainoa saamelaisten kotiseutualueella sijaitseva suojelualue, jossa asetus kieltää poronhoidon. Sääntely ei kuitenkaan ole selkeää, sillä 1995 vuoden perusoikeusuudistus, joka turvaa myös saamelaisten kulttuuriset oikeudet muutti sääntelykokonaisuutta. Perus- ja ihmisoikeusmyönteinen tulkinta edellyttäisikin lainsäädännön uudelleentarkastelua: perus- ja ihmisoikeuden turvaamisesta poikkeamisesta ei yleensä säädetä asetuksella näin perustavanlaatuisissa kysymyksissä.

Tämä lainsäädännöllinen ristiriitatilanne on käytännössä johtanut tulkintaerimielisyyksiin sovellettavasta laista ja alueen käytöstä. Mallan alueen käytöstä onkin käyty julkista keskustelua kotimaisessa mediassa. Tarkoituksemme on avata lainsäädännöllistä ristiriitatilannetta ja tarkastella Mallan alueenkäyttöä media-aineiston valossa. Media-aineisto näyttää, että Mallan alueenkäytön ehdoista on hyvin erilaisia ymmärryksiä, eli narratiiveja.

Mallan lainsäädännölliset piirteet

Tunturi-Lapissa sijaitsevalla Mallan luonnonpuistolla on omat kulttuurilliset, alueelliset ja lainsäädännölliset erityispiirteensä. Mallan luonnonpuisto on erityinen alue, koska se on luonnonpuisto, jolla on luonto- ja virkistysarvoa. Lisäksi alue on osa saamelaisten perinteistä laidunaluetta, ja saamelaisten virallista kotiseutualuetta ja poronhoitoaluetta (laki saamelaiskäräjistä, 4 §). Samanaikaisesti alue on Helsingin biologisen aseman kannalta keskeinen tutkimusalue, jolla on tieteellistä ja tutkimuksellista arvoa.

Lainsäädäntö luo oikeudelliset reunaehdot Mallan alueen käytölle. Lainsäädännöllisesti Malla on erityinen alue, sillä se on ainoa saamelaisten kotiseutualueella sijaitseva suojelualue, jossa poronhoito on kielletty asetuksen 5 § nojalla (932/1981). Vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen jälkeen perus- ja ihmisoikeusmyönteinen tulkinta mahdollistaa kuitenkin oikeudellisen tulkinnan, jossa asetuksen kiellon voidaan katsoa olevan ristiriidassa perustuslain (11.6.1999/731) 17 § 3 momentin kanssa, jossa alkuperäiskansan oikeudet on tunnustettu ja turvattu.

Lainsäädännöllinen ristiriitatilanne onkin ylläpitänyt Mallan luonnonpuiston käyttöä koskevaa epäselvää tilannetta ja tilanteen ratkaiseminen vaatisi lainsäädännön selkeyttämistä.

Oikeudellisessa tarkastelussa eri tulokulmat palautuvat eri aikoina tunnistettuihin ja turvattuihin erilaisiin arvoihin. Nämä arvot voivat olla ristiriidassa keskenään: perus- ja ihmisoikeuksiin ja luonnonpuiston suojeluun. Osa ratkaisunormien soveltamisen lopputuloksista ohjaa siihen, että porot eivät saa oleskella alueella ja toisien ratkaisunormien soveltaminen ohjaa porojen oleskelun sallivaan tulkintaan. Koska ratkaisunormit eivät ole hierarkkisia toisiinsa nähden, oikeudellisen tulkinnan keinot eivät anna yksiselitteistä ratkaisua siitä, miten Mallan aluetta saa laillisesti käyttää. Lainsäädännöllinen ristiriitatilanne onkin ylläpitänyt Mallan luonnonpuiston käyttöä koskevaa epäselvää tilannetta ja tilanteen ratkaiseminen vaatisi lainsäädännön selkeyttämistä.

Mallasta ollaan monta mieltä

Yhteisymmärryksen, eli konsensukseen perustuvien narratiivien, puuttuminen Mallan maankäytöstä (ja siihen liittyvistä asioista, tapahtumista ja toimijoista) on pitkäaikainen ja sitä koskien on laadittu erilaisia tutkimuksia ja selvityksiä (Jokinen 2005; Heikkinen yms. 2005; Oksanen 2005; Enbuske 2006; Borg 2008; Järvinen & Heikkilä 2014; Järvinen & Järvinen 2014).

Lukuisat selvitykset eivät ole johtaneet yhteisymmärrystä tuoviin toimenpiteisiin. Julkinen keskustelu Mallan luonnonpuiston aitomisesta ja yleisemmin luonnonsuojelun, tutkimuksen ja poronhoidon välisestä suhteesta aktualisoitui jälleen loppuvuonna 2016 todennäköisesti Mallan 100-vuotisjuhlan ja aluetta koskevan tuoreen kirjan “Kilpisjärven poliittinen luonto” (Nykänen & Valkeapää 2016) laukaisemina.

Narratiivianalyysin tulokset

Narratiivitutkimus keskittyi aineistolähtöiseen tutkimukseen, jossa tarkastellaan eri toimijoiden tuottamia narratiiveja tutkimuskysymyslähtöisesti. Tutkimuksessa:

1) tarkasteltiin, löytyykö samaa aluetta koskevasta tutkimusaineistosta erilaisia ja eri toimijoiden muodostamia narratiiveja

2) tarkasteltiin, miten mahdollisesti aineistosta löydetyillä erilaisilla narratiiveilla pyrittiin vaikuttamaan ymmärrykseen samasta Mallan alueesta ja siihen liittyvistä asioista, tapahtumista ja toimijoista

3) tarkasteltiin, mahdollisia erilaisia narratiiveja ja mitä ne kertoivat toimijoiden muodostamista valtasuhteista.

Keräsimme tutkimusaineiston kotimaisesta mediasta käyttäen hakusanoja: poronlaidunta, porojen ylilaidunta, poronhoito ja Malla. Sanat valittiin koska artikkelin kirjoittajien tekemässä esiselvityksessä valitut sanat olivat yhteydessä Mallan alueeseen ja sitä käsitteleviin uutisiin. Sisällönanalyysiin valikoitui 20 julkaisua koska ne täyttivät tutkijoiden ennalta määritellyt kriteerit: tutkimusaineisto tuli rajoittua syystalveen 2016, eli Kilpisjärven poliittinen luonto (2016) kirjan julkaisun jälkeiseen aikaan ja julkaisuista on löydyttävä vähintään yksi Mallaan suoraan liittyvä lause.

Kaikki vastaan kaikki ja kuusi muuta

Tutkimusaineistosta löytyi useita narratiiveja, jotka jaoteltiin seitsemään (7) luokkaan narratiivien asiasisällön perusteella. Löydetyt narratiivi-luokat ovat:

  1. Poro on pahasta -narratiivi
  2. Poromies on pahasta -narratiivi
  3. Kaikki vastaan kaikki -narratiivi
  4. Poronhoito kuuluu tunturiluontoon -narratiivi
  5. Historialliset syyt -narratiivi
  6. Ratkaisukeskeinen -narratiivi
  7. Oikeat asia-areenat ja toimijat -narratiivi

Narratiiveissa käytettiin useita päällekkäin meneviä ja rinnakkaisia kehyksiä. Näin luotiin syy-seuraussuhteisiin perustuvia narratiiveja. Narratiiveissa hyödynnettiin toiseuttamista ja luotiin uhkakuvia sekä toisistaan erilaisia todellisuuksia yhdistäen asioita, tapahtumia ja toimijoita.

Narratiiveissa esitettyjen syy-seuraussuhteiden avulla toimijat pyrkivät vaikuttamaan ymmärrykseen Mallan alueesta ja siihen liittyvistä laajoista asiakokonaisuuksista, kuten ketkä tai mitkä ovat vastuussa Mallan alueeseen liittyvistä asioista, tapahtumista ja toimijoista. Näitä olivat mm. porot, porojen laiduntaminen, ympäristötuhot ja saamelaisten oikeus poronhoitoon sekä poronhoidon ja ilmastonmuutoksen kytkökset. Lisäksi saamelaisten oikeudet alkuperäiskansana, alueen legitiimit toimijat ja lisätiedon tarve liittyen laajoihin asiakokonaisuuksiin nostettiin esiin.

Porojen aiheuttamat ympäristötuhot sekä porojen ja saamelaisten asettaminen vastakkain tutkimuksen teon ja ympäristönsuojelun kanssa sai narratiiveissa keskeisen roolin. Narratiivien perusteella poro nähtiin sekä hyvänä että pahana toimijana Mallan alueella. ”Poromiehistä” muodostettiin sellaisia narratiiveja, että he toimivat edistyksen ja uudistusten jarruna, samalla kun kehyksissä painotettiin, että asioista tulisi sopia paikallisesti eikä mediakeskustelujen kautta.

Tutkimusaineiston perusteella toimijoita asetettiin aktiivisesti toisiaan vasten ja näin luotiin me-vastaan-he asetelmia, joissa useille toimijoille sopivia Mallan alueen ongelmien ratkaisuehdotuksia, oli lähes mahdoton havaita ja rakentaa intressiristiriitojen ja suoranaisen syyttelyn takia.

Etenkin me-vastaan-he kehystämisen kautta narratiiveissa vastakkain asetettiin milloin porot ja jääleinikit, kun taas toisaalla narratiiveissa olivat vastakkain saamelaiskulttuurin tutkijat, saamelaiset ja asiantuntija. Jokainen narratiivi nosti esiin eri toimijoita Mallaan liittyvien ongelmien ratkaisijan roolissa, samalla nimeten ne toimijat, ketkä olivat moninaisten ongelmien taustalla. Näin eri toimijat, kuten tutkijat ja paikalliset pyrkivät ylläpitämään olemassa olevia valtasuhteita ja halusivat luoda uusia, jotta mm. paikallisten toimijoiden asemaa pyrittiin heikentämään keskusteluissa ja päätöksenteossa liittyen Mallaan.

Konsensus kadoksissa

Tulokset viittaavat siihen, että Mallan kysymyksessä eri toimijoiden kuten tutkijoiden, eri taustaisten paikallisten ja päättäjien konsensus ei ole kaikkien toimijoiden intresseissä. Narratiiveilla pyritään tuomaan esiin toimijoiden päämääriin (endgame) sopivia todellisuuksia ja tämän kautta vahvistamaan omaa asemaa legitiiminä toimijana toimijoiden muodostamissa verkostoissa. Ristiriidat ja haluttomuus sopia vaikuttavat olevan joidenkin toimijoiden ja heidän narratiivien tavoite (endgame), mikä ilmentää toimijoiden halua painottaa narratiiveissaan erimielisyyksiä kuin ratkaisukeskeisyyttä.

Lisäksi sisällönanalyysin tuloksista näkyy saamelaisten, etenkin nuorten, poissaolo asian käsittelystä. Narratiivit, joissa hyödynnetään paikallisuus- sekä saamelais-teemoja ovat omiaan herättämään kysymyksen, mitä tarkoitusta varten kyseiset narratiivit on muodostettu, sillä alkuperäiskansojen kulttuurien säilyttämisen tarve voi palvella muutakin tarkoitusta, kuten toimijoiden ja jopa valtioiden taloudellisia intressejä, sen sijaan että kyse oli puhtaasti kulttuurien elinvoimaisuuden säilyttämisen halusta (Lempinen & Heininen 2016).

Tutkimuksemme on osoittanut tutkimusaineistopohjaisesti, että Mallan alueesta on olemassa useita eri narratiiveja. Useat eri toimijat pyrkivät luomaan omilla narratiiveillaan ymmärrystä Mallan alueesta ja siihen liittyvistä asioista, tapahtumista ja toimijoista, näin vahvistaen toimijoiden välisiä valtasuhteita, samalla pyrkien vaikuttamaan päätöksentekoon Mallaan liittyvistä asioista. Mallan maankäyttöä ja siihen liittyviä asioita, tapahtumia ja toimijoita koskevien ratkaisujen tekemisessä on hyvä olla tietoinen näistä julkisista narratiiveista, mutta ottaa myös huomioon, ettei käyty julkinen keskustelu edusta kaikkia alueen keskeisienkään toimijoiden ymmärryksiä asiasta.

Mitä tehdä?

Mallaa koskeva lainsäädännöllinen ristiriitatilanne on varsin selvä ja pitkäkestoinen. Mallan alueenkäytön oikeudelliset reunaehdot voivat olla hyväksyttäviä ja yksiselitteisiä vasta lakiuudistuksen jälkeen. Lainsäädäntöprosessissa tulisi kuitenkin turvata myös niiden asianosaisten kuuleminen, jotka eivät ole osallistuneet tai halunneet osallistua julkiseen keskusteluun. Huomiota tulisi kiinnittää kuulemisprosessissa erityisesti alueella oleviin nuoriin. Nuoria kuullaan tällä hetkellä harvoin lakihankkeissa, mutta esimerkiksi Mallaa koskeva sääntely vaikuttaa nimenomaisesti nuorten nykyisiin ja tuleviin mahdollisuuksiin esimerkiksi suojella luontoa ja jopa harjoittaa perinteisiä saamelaiselinkeinoja, kuten poronhoitoa.

Tuleva tutkimus

Kehystämis- ja narratiivitutkimusta on tehty aiemmin (Meriläinen, 2014). Tulevassa tutkimuksessa olisi mielenkiintoista tarkastella, miten eri toimijat rakentavat narratiiveja kehystämällä ja kenen narratiivit päätyvät lainsäädännön perustaksi. Esimerkiksi huomioitavaa on, että vaikka nuoret kokevat luonnon ja ympäristön tärkeäksi, tutkimusaineistosta ei nouse esiin nuoriin keskittyvää ja/tai nuorisolähtöisiä narratiiveja, joita toki nousee esiin muualla kuten Nuorisobarometrissä (2016) ja mielipidekirjoituksissa (HS 2018). Voi kysyä, kuuluivatko narratiivien tuottajat vanhempaan miesoletettuun sukupuoleen, vai oliko äänessä myös muita ja nuorempaan sukupolveen kuuluvia? Onko niin, että perinteisessä mediassa esiin nousevat vanhempaan sukupolveen kuuluvien ja korkeakoulutettujen henkilöiden narratiivit?

ALL-YOUTH on rahoitettu Suomen akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston päätöksellä, päätösnumero 312689.

Lähteet

Borg, Pekka (2008). Monimuotoisuuden aika, Luonnonähtävyyksistä Naturaan. Hämeenlinna: Karisto.

Enbuske, Matti (2006. Lapinmaan maaoikeudet. Asutus ja maankäyttö keskisessä Lapissa ja Enontekiöllä 1900-luvun alkuun. ss. 218-221. Oikeusministeriön julkaisuja 2006:6 OM 1/559/2005, 6/014/2002 Edita Prima Oy, Helsinki.

Heikkinen, Hannu; Jokinen, Mikko; Valkeapää, Oula & Helle, Timo (2005) Poronhoidon historia Käsivarren Lapissa ja Mallalla. Teoksessa Jokinen, Mikko (toim.): Poronhoidon ja suojelun vaikutukset Mallan luonnonpuistossa. Kolari: Metla.

Helsingin Sanomat. Me nuoret olemme kauhuissamme siitä, etteivät aikuiset päättäjät ota ilmastonmuutosta tosissaan. Mielipidekirjoitus. Marianna Juvani. Saatavilla: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005817551.html

Jokinen, Mikko (2005). Mallan luonnonpuiston perustaminen – motiivit ja historia. S 6-13. Teoksessa Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 941 (toim.): Poronhoidon ja suojelun vaikutukset Mallan luonnonpuistossa. 2005. METLA, Kolarin tutkimusasema.

Järvinen, Antero & Heikkilä, Tuomas (2014). Kilpisjärven pitkäaikaisten tutkimusten sanoma: paljon vaihtelua, hieman muutosta. S 43–54.Teoksessa Järvinen, Antero, Heikkilä, Tuomas & Lahti, Seppo (toim.): Tieteen ja taiteen tunturit. Helsinki: Gaudeamus.

Järvinen, Antero & Järvinen, Liisa (2014). Jäähyväiset jääleinikille. S. 349-351. Teoksessa Järvinen, Antero, Heikkilä, Tuomas & Lahti, Seppo (toim.): Tieteen ja taiteen tunturit. Helsinki: Gaudeamus.

Lempinen, Hanna & Heininen, Lassi (2016). Paikallisten elämäntyylit, alkuperäiskansojen kulttuurit? Kulttuuri ja sen kestävyydet arktisten valtioiden strategioissa. Alue ja Ympäristö 45:1, 4-14.

Meriläinen, Niina (2014). Understanding the framing of issues in multi-actor arenas: power relations in the human rights debate. Jyväskylä studies in humanities; 1459-4331; 238.

Nuorisobarometri. Katse tulevaisuudessa. Nuorisobarometri 2016. Myllyniemi, Sami (toim.). Opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtion nuorisoneuvosto. Nuorisotutkimusverkosto. https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2017/03/Nuorisobarometri_2016_WEB.pdf.

Nykänen, Tapio & Valkeapää, Leena toimi. (2016): Kilpijärven poliittinen luonto: matkoja Käsivarren kulttuurimaisemaan, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Oksanen, Lauri (2005). Umpisolmu Mallalla: ajatuksia ongelman taustasta ja ratkaisumahdollisuuksista. Teoksessa: Poronhoidon ja suojelun vaikutukset Mallan luonnonpuistossa 2005. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 941. METLA: Kolarin tutkimusasema, 296-297.