Onko tekoäly palvonnan kohde, orja vai kumppani? Äänessä Arto Laitinen ja Kaisa Väänänen

avatar
Tiina Heikkilä

Kirjoittaja on Alustan toimittaja.

 

Tekoälyn yhteiskunnallinen merkitys kasvaa kovaa vauhtia. Koska tekoälyt kehittyvät ihmisen tunteita ja toimintaa tunnistaviksi, on teknologian kehittäjien otettava työhönsä yhteiskunnallinen ja ihmiskeskeinen ote. Myöskään järjenkäyttöä, julkista keskustelua tai yhteiskuntamme eettisiä kysymyksiä ei voi kokonaisvaltaisesti pohtia ajankohtaisesti, ellei huomioi tekoälyn käytön vaikutusta yhteiskuntaan ja tiedä, miten tekoälyt toimivat.

Alustan podcastissa tekoälystä yhteiskunnassa keskustelevat yhteiskuntafilosofian professori Arto Laitinen ja ihmiskeskeisen teknologian professori Kaisa Väänänen.

Sanotaan, että ihmisen toiminnan erottaa esimerkiksi tekoälystä se, että ihmisen toiminta on päämääräsuuntautunutta ja tarkoituksenmukaista. Tästä voi ihmisen osalta olla montaa mieltä, mutta onko tekoälyn toiminta sellaista? Voiko ihminen paeta päätöksenteon vastuuta? Mikä on päätöksen ja tilastolaskentaan perustuvan valinnan ero?

OpenAI on yhdysvaltalainen voittoa tavoittelematon tekoälynkehittäjäyhtiö, joka ilmoitti, että sen uusi luomus GPT2 on liian hyvä julkaistavaksi. Liian hyvällä OpenAI tarkoittaa, että heidän kehittämänsä kirjoittavan tekoälyn väärinkäytön mahdollisuudet olisivat niin suuret, että tekoälyä ei voi julkaista, vaikka OpenAI normaalisti julkaisee tutkimuksensa kokonaisuudessaan.

Jos aiemmin teknologialta odotettiin, mihin asti se voi kehittyä ja parantua ja jokainen parannus lisäsi tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, olemmeko tulleet nyt kohtaan, jossa on mietittävä teknologian, eli 2010-luvun maailmassa tekoälyn sääntelyä? Pitääkö tekoälyjen algoritmien olla kokonaan avoimia, jotta demokraattiselle kontrollille ja läpinäkyvyydelle syntyy edes lähtökohta?

Tekoälyn eettiseen ja filosofiseen puoleen on Kaisa Väänäsen mukaan alettua paneutua tekniikan alalla vasta hiljattain. Väänänen katsoo, että tekoälyyn on hyödyllisintä suhtautua kumppanina ja ihmisen suhde tekoälyyn kannattaa ajatella vuorovaikutteisena.

Tekoälyjen yleistyminen nostaa esiin hyvin perinteisiä yhteiskuntafilosofisia kysymyksiä esimerkiksi omistusten oikeudenmukaisesta jakautumisesta ja verotuksesta. Arto Laitisen mukaan pitää voida kysyä, kenen kuuluu omistaa tuottavuuden joillain aloilla mahdollisesti räjäyttävät tekoälyt?