Abortin vastustamisella oli Irlannissa pitkät historialliset ja kulttuuriset juuret. Silti Irlanti kumosi yhden länsimaiden tiukimmista aborttilaeista kansanäänestyksessä toukokuussa 2018.
Irlannin aborttikiellon taustalla oli identiteettipolitiikka, ja aborttikielto myös kumottiin identiteettipoliittisista syistä. Halu erottautua liberaaleista briteistä sekä kolonialistisesta menneisyydestä vaikutti jyrkän abortinvastaisuuden syntyyn. Myöhemmin halu esiintyä liberaalina muuallakin kuin taloudessa johti abortinvastaisuuden murenemiseen, sanoo Catherine Conlon.
Conlon on sosiaalipolitiikan apulaisprofessori Dublinin Trinity Collegesta. Hän on tutkinut käytäntöjä ja politiikkoja, jotka sääntelevät naisruumiista, hedelmällisyyttä, aborttia, raskautta ja äitiyttä. Conlon on myös ollut itse pitkään mukana abortin laillistamista ajaneissa liikkeissä.
Aborttikiellon kaatanut kansanäänestys oli Conlonin mukaan myös osallistavan demokratian voitto.
– Mikään parlamentaarinen voima ei ollut uskaltanut nousta kunnolla aborttia vastaan, sanoo Catherine Conlon.
– Mikään parlamentaarinen voima ei ollut uskaltanut nousta kunnolla aborttia vastaan. Laillistaminen tapahtui kivuttomammin kuin odotin. Minun on muistutettava itseäni välillä, että se on todella totta. Merkittävä rooli oli kansalaiskokouksella, joka on suosituksia antava, poliittista päätöksentekoa tukeva puntaroiva kansalaisfoorumi, Conlon sanoo.
Kansanäänestyksessä kumottu 8. lisäys tarkoitti, että valtion tulee suojella sikiön oikeutta elämään samalla tavalla kuin äidin vastaavia oikeuksia. Uusi aborttilaki sallii abortin Irlannissa 12. raskausviikkoon asti. Yhdeksänteen raskausviikkoon asti raskauden voi keskeyttää yleislääkäriltä saatavilla lääkkeillä ja 9.–12. raskausviikon aikana sairaalassa.
Yli 12 viikkoa kestäneen raskauden keskeyttäminen on uudessakin laissa sallittu vain poikkeustapauksissa. Uusi laki vaatii kolmen vuorokauden harkinta-aikaa.
Vanhan lain aikana irlantilaisnaiset matkustivat abortin takia Britanniaan tai tilasivat niin sanottuja aborttipillereitä internetin kautta. Ei-toivottu raskaus saattoi olla hengenvaarallinen.
Vuonna 1992 perhetuttavan raiskaama 14-vuotias tyttö haki Irlannissa lupaa matkustaa tehdäkseen abortin, koska raskaus uhkasi hänen henkeään. Uhka tuli tytön itsetuhoisuudesta, joka johtui raiskauksesta ja seuranneesta raskaudesta. Oikeus vetosi 8. lisäykseen ja tyttö ei saanut lupaa, koska itsemurhan uhkaa ei katsottu riittäväksi uhaksi hengelle, kun riittävä uhka antaisi oikeuden saada raskaudenkeskeytys.
Tapaus aiheutti Conlonin mukaan perustuslaillisen kriisin ja suuren paineen kumota 8. lisäys. Tuhannet ihmiset lähtivät kaduille. Tapaus kiihdytti sekä aborttikiellon kannattajien että laillistamista vaativien toimintaa. Lopulta vuonna 1992 äänestettiin perustuslain muutoksista, jotka tekivät laillisiksi ulkomailla tehdyt abortit ja tiedon välittämisen niistä. Lakimuutoksen jälkeen joka vuosi joitakin tuhansia irlantilaisia naisia on matkustanut Iso-Britanniaan tekemään abortin.
Vastaavia tapauksia on ollut 1990-luvulta alkaen muutama: tuoreimpina Savita Halappanavarin kuolema vuonna 2012 ja 2014 tapaus, jossa aivokuollutta naista pidettiin hengityskoneessa, jotta 18. viikon ikäinen sikiö pysyisi hengissä.
Aborttivastaisuus oli kansallisen identiteetin luomista
Conlonin mukaan vuoden 2018 kansanäänestyksessä kaatuneen 8. lisäyksen luomisen taustalla oli halu erottautua kolonialistisesta menneisyydestä. Irlantilaisen identiteettiä rakennettiin sukupuolen avulla ja kunnollista naista, äiti Irlantia korostaen.
Irlannin abortinvastaisuutta voi selittää Conlonin mukaan halulla erottautua liberaalista Iso-Britanniasta. Katolinen Irlanti halusi erottautua kansakunnan rakentamisessaan liberaalista ja maallisesta naapuristaan. Maan symboli on ollut äiti Irlanti, jonka vastakohta oli langennut nainen.
Irlanti itsenäistyi 1922. Kansallisen identiteetin rakentaminen oli Conlonin mukaan hyvin sukupuolittunutta, ja hedelmällisessä iässä olevilla naisilla oli keskeinen symbolinen rooli. Syntyvyyttä korostava ideologia ja väestöpolitiikka vaikuttivat Euroopassa Irlannin itsenäisyyden ensivuosikymmeninä. Irlanti oli köyhä maa, eikä lääkärien koulutuksessa panostettu raskaudenehkäisyyn. Irlannin parlamentissa on aina ollut vähän naisia.
– Naisten tehtävä oli pitää huolta kodista ja synnyttää lapsia. Irlantilaisten jälkikolonialistinen identiteettipolitiikka kantoi pitkälle ja vaikutti aborttikiellon perinteen syntyyn ja säilymiseen.
Conlonin mukaan irlantilaiset ovat aina olleet hyvin riippuvaisia katolisesta kirkosta. Irlanti on ollut köyhä maa, ja kirkon antamaa taloudellista apua on arvostettu ja tarvittu. Taloudellinen riippuvaisuussuhde on antanut valtaa kirkon konservatiivisille periaatteille.
Identiteettipolitiikka selittää osaltaan Conlonin mukaan myös abortin laillistamisen. Irlanti halusi 2000-luvun alussa erottautua vapaamielisyydellä.
Identiteettipolitiikka selittää osaltaan Conlonin mukaan myös abortin laillistamisen. Irlanti halusi 2000-luvun alussa erottautua vapaamielisyydellä.
Alhaisen yritysveron tuomasta talousliberaalin maan maineesta tuli kansallisen itsetunnon rakennuspalikka. Kansainvälinen huomio toi painetta olla vapaamielinen ja eurooppalainen. Käänne sai vauhtia Irlannin halusta olla liberaali talous 2000-luvun alun nousukautena. Teolliselta menneisyydeltään heikko Irlanti sai mahdollisuuden menestyä taloudellisesti kansainvälisen talouden vapauttamisen MYÖTÄ. Irlannin kansainvälisessä roolissa ja aborttikonservatismissa alkoi olla liiallinen ristiriita. Irlanti sai kansainvälistä huomiota, kun se laski yritysveroprosenttinsa Euroopan alhaisimmaksi. Konservatiivisuus ei sopinut yhteen uusliberaalin talouspolitiikan kanssa, ja aborttikiellosta alkoi tulla Irlannin valtiolle kiusallinen.
Aborttimatkat naapuriin olivat Conlonin mukaan Irlannin aborttipolitiikan takaportti. Koska abortin teko oli suhteellisen helppoa siten, saattoi tiukkaa lakia jatkaa. Conlon uskoo, että abortin laillistamiseen johtivat internetissä saatavilla oleva tieto ja mahdollisuus tilata raskaudenkeskeytyspilleri ulkomailta. Tilaaminen oli laitonta, ja teoriassa pillerin ottamisesta kiinni jäänyt nainen olisi voinut joutua syytteeseen ja saada 14 vuoden vankilatuomion esimerkiksi komplikaatioiden vuoksi lääkäriltä apua haettuaan.
– Ei ole dokumentaatiota, paljonko pillereitä on tilattu ja millaisia komplikaatioita niistä on seurannut. Pillerien tilaaminen oli salaa hyväksyttyä, ja lääkärit eivät vieneet tapauksia eteenpäin. Lääkärit ajattelivat: edessäni on verta vuotava nainen, haluanko lähettää hänet neljäksitoista vuodeksi vankilaan?
Aborttioikeus ei ollut laittoman abortin aikaan sama kaikille. Köyhille naisille satoja tai tuhansia maksava aborttimatka oli vaikeampi tehdä. Naapurimaahan matkustaneiden abortit tehtiin myös myöhään, usein lähempänä 20. raskausviikkoa.
Kansalliskokous oikeutti äänestyksen ja epäpolitisoi aborttikysymyksen
Toinen tärkeä syy oli aborttilainsäädännön antaminen Irlannin kansalaiskokouksen (Citizens’ Assembly) valmisteluun.
Kansalaiskokoukseen valitaan satunnaisotannalla 99 kansalaista, joiden on tarkoitus edustaa laajasti irlantilaista äänestäjäkuntaa. Kansalaiskokous kuulee asiantuntijoita ja irlantilaisilla oli mahdollisuus tehdä internetissä lausuntoja kansalaiskokoukselle.
Kansalaiskokous aloitti aborttikysymyksen parissa työskentelyn vuoden 2016 lopulla ja lopetti vuoden 2018 keväällä ja kokoontui 11 kertaa. Selvä enemmistö (87 prosenttia) suosittelu lainsäädännön muutosta ja siksi kansanäänestys saatiin järjestettyä.
Kansalliskokous oikeutti äänestyksen ja epäpolitisoi abortin.
– Ennen ajateltiin, että äänestävät ihmiset eivät halua aborttia. Siksi mikään parlamentaarinen voi ei uskaltanut nousta kunnolla sitä vastaan. Suurimmat puolueet, Fine Gael ja Fianna Fáil eli keskiluokan tukema keskustaoikeisto on perinteisesti vastustanut aborttia. Kansalliskokous muutti tilanteen, Conlon sanoo.
Irlantilaisen sosiaalipolitiikalla on Conlonin mukaan pitkään jatkunut naisvihamielinen sävy, jonka osa tiukka aborttilaki oli.
Irlantilaisen sosiaalipolitiikalla on Conlonin mukaan pitkään jatkunut naisvihamielinen sävy, jonka osa tiukka aborttilaki oli.
– Aborttimyönteisyys nähtiin 2000-luvun alkuun asti epämääräisenä, häpeällisenä ja poliittisesti epäilyttävänä. 2000-luvun taitteessa liberaalimman kansainvälisen identiteetin hakeminen pakotti konservatiiviset voimat tarkastelemaan kysymystä vihdoin uudella tavalla.
Vaikka abortti on Irlannissa nyt laillinen, sen saatavuus on yhä alueellisesti epätasa-arvoista, vaikka Irlantiin on perustettu kansallinen puhelinpalvelu, joka neuvoo lähimmän raskaudenkeskeytyksiä tekevän lääkärin.
– Lääkärit voivat valita, tekevätkö he abortteja. Koska abortin laillisuus on tuore asia, ei monella ole koulutusta. Monella erityisesti maaseudulla toimivalla lääkärillä ei ole halua ottaa kantaa abortin puolesta tekemällä niitä. Yksityislääkärit tuntevat asiakaskuntansa, ja jos asiakaskunta on konservatiivista, sitä ei voi vieraannuttaa, Conlon sanoo.
Alabaman osavaltio puolestaan hyväksyi keväällä 2019 Yhdysvaltain tiukimman aborttilain, jonka mukaan abortti on kielletty myös raiskaus- ja insestitapauksissa. Mitä aborttia ja naisten itsemääräämisoikeutta tutkinut Conlon ajattelee Alabaman uudesta laista?
– Konservatiivinen oikeisto alistaa naisten oikeudet määrätä omasta kehostaan ideologialleen. Liike on ristiretkityyppinen, eikä se huomioi tutkimustietoa, jonka mukaan aborttien tarve ei lakkaa, vaikka laillinen mahdollisuus turvalliseen ja varhaiseen aborttiin kiellettäisiin. On masentavaa nähdä, että poliittinen ilmastomme on johtanut tähän. Hyvin rajoittavien aborttilakien tarkoitus on selkeästi saada korkein oikeus kumoamaan tulkintansa Roe vs. Wade-päätöksestä, joka on taannut Yhdysvalloissa perustuslaillisen oikeuden aborttiin.
