Alustan toimittaja Tiina Heikkilä haastattelee 29. 10 kello 16 Tampereen yliopiston Toivo-kahvilassa professori Pertti Haapalaa ja yliopistotutkija Jarmo Peltolaa heidän uudesta Globaali Tampere-kirjastaan, joka käsittelee Tampereen historiaa globaalista näkökulmasta ja kytkeytymistä muuhun maailmaan. Kirjan julkaisija on Tampereen museot.
Ilman yhdysvaltalaista puuvillantuotannon nousua ei olisi syntynyt tamperelaistakaan puuvillateollisuutta. Kaupunki kasvoi teollisuuskaupungiksi maailmantalouden osana ja Venäjän keisarin kilpailukykypolitiikan ansiosta. Keisari Aleksanteri I käytti valtaansa teollistumisen aloittamiseksi.
Valtion, eli Venäjän keisarikunnan ja myöhemmin Suomen elinkeinopoliittinen vetoapu oli merkittävää Tampereen menestykselle teollisuuskeskuksena.
Tampereen tekstiiliteollisuus syntyi kansainvälisen puuvillaimperiumin osana ja tuota imperiumia johdettiin Liverpoolista. Taustalla vaikuttivat teollinen vallankumous, Venäjän suurvaltaintressit ja eurooppalainen ulko- ja kauppapolitiikka. Suomen ja Tampereen talous ja vienti kasvoivat yhdessä maailmantalouden kanssa – olihan Suomi oli merkittävä osa Venäjän keisarikunnan taloutta.
Jokaisella paikalla on myös toinen tarina eli se mitä tapahtui samaan aikaan toisaalla – ja miten nämä tarinat kohtaavat. Tampereen historia on osa Suomen historiaa ja maailman historiaa. Edellistä ei aina huomata ja jälkimmäinen ei tule aina edes mieleen. Ilman niitä ei Tamperetta kuitenkaan olisi – eikä maailma ilman Tamperetta olisi aivan sellainen kuin se on. Niin historiaan kuin tulevaisuuteen pätee sama viisaus: vaikka teemme sen itse, emme tee sitä yksin. Globaali kehitys – eritoten talous – synnytti maailmaan 1500-luvulta alkaen rinnakkaisia paikallisia maailmoja. Harvat huomasivat samankaltaisuuden syvyyttä. Tampereesta tuli ”Suomen Manchester”, mutta emme olleet ainoita: Norrköping oli Ruotsin Manchester, Narva Viron ja Lodz Puolan, Haapala ja Peltola kirjoittavat.
