Kuukausi: helmikuu 2020

Koulutuspoliittinen riskiretoriikka leimaa ja hämärtää

Riskilukujen raportoinnissa tulisi pyrkiä erottamaan metodologisesti käytettävät riskilaskelmat, niistä tehdyt tulkinnat sekä riskeistä tiedottaminen. Tämä edellyttää tutkimusryhmien yhteistä arviota siitä, onko esimerkiksi raportoinnissa välttämätöntä käyttää riskikäsitteitä.

Mitä koronapandemia tekee nuorille?

Keskustelemassa Tampereen yliopiston nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala ja Tampereen yliopiston sosiologian yliopistonlehtori Eriikka Oinonen.

Koronaväsymys haastaa kaikki, mutta enemmistö pärjää hyvin

Asiat ovat korona-aikaan hyvin, jos on ihmissuhteita, joita hoitaa. Etävastaanotot ja etäsosiaalisuus ovat kehittyneet, mutta ne suosivat valmiiksi pystyviä ja hyvinvoivia. Mielenterveyspalveluiden perään pitää katsoa nyt, jotta 1990-luvun laman virheitä ei toisteta. Keskustelemassa sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola ja koronapandemian vaikutuksia terapia- ja neuvontatyöhön tutkinut Marjo Kolehmainen.

Korona ja konfliktit kodeissa

Keskustelemassa lasten kaltoinkohtelua tutkinut Tampereen yliopiston hoitotieteen professori Eija Paavilainen ja perheväkivaltaa tutkinut Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan apulaisprofessori Marita Husso.

Ylilaudan verkkokeskusteluista heijastuu prekarisaation tunnemaisema

Seurannassa: Korona kulkutautien jatkumossa 

Luokkahuoneesta datatehtaaksi

Datafikaatio on tuonut kouluihin kaksi ongelmallista piilo-opetussuunnitelmallista sisältöä: datan tarkkuuden yliarvioimisen sekä jatkuvan datankeruun luonnollistumisen.

Oikeusvaltio ja terveysturvallisuus koronapandemiassa – joko-tai vai sekä-että?

Seurannassa: Mitä "perhe" tarkoittaa pandemiassa? Miten eriarvoisuus voi syventyä?

Syöpään sairastuminen koskettaa koko arkea ja tihkuu sen yli

Tilastot eivät tavoita helpotuksen tunteita, vahvistuneita ihmissuhteita tai sairastumisen myötä kasvanutta rohkeutta sanoa mielipiteensä ääneen, joita vakava sairastuminen voi myös arkeen tuottaa. Ymmärtääksemme elämää syöpään sairastumisen kanssa, tarvitsemme tilasto- ja lääketieteellisen tiedon rinnalle myös syöpään sairastumisen arjesta kertovaa tietoa.

Miksi yhä useammat nuoret tarvitsevat psykiatrista hoitoa?

Kaikenlainen ulospäin suuntautuva häiriökäyttäytyminen kuten rikoskäyttäytyminen, koulukiusaaminen ja päihdekäyttö ovat koko 2000-luvun ajan vähentyneet. Miksi siis hoitoa tarvitaan aina vain useammille?

Korona-uutisten huolihakuilu – eräs aikamme addiktioista

Huolihakuilija tulee lopulta osaksi ongelmaa jakaessaan shokkiuutisia eteenpäin sosiaalisessa mediassa.