Elli Aaltonen ja Juho Saari uskovat hyvinvointivaltion selviävän koronakriisistä. Heille hyvinvointivaltio on yksi selviämisen välineistä. Aaltonen ja Saari pitävät kriisistä puhumista sopivasti mitoitettuna koronan tapauksessa, vaikka hyvinvointivaltio ei ole koronan takia kriisiin ajautumassa. Aaltonen ja Saari keskustelivat Seurannassa-keskustelusarjassa hyvinvointivaltion tulevaisuudesta koronan jälkeisessä Suomessa.
Haasteita on silti. Elli Aaltosta huolettaa tulevaisuususkon säilyminen talouteensa shokin saaneessa yhteiskunnassa ja koronakriisin aikana kumuloitunut pahoinvointi. Hän miettii, mitä kaikkea ihmisten terveydentilassa voi olla odottamassa, kun koronan aiheuttamat terveyspalvelujen jonot alkavat purkautua.
Aaltonen sanoo, ettei yhteiskuntaa pidä nähdä pelkästään julkisena, ja siksi kansalaisjärjestöt pitää saada mukaan koronan jälkeiseen yhteiskunnan elvyttämiseen.
Saari katsoo koronan jälkeistä aikaa sosiaali- ja terveyspoliitikon ja hallinnon näkökulmasta. Hän muistuttaa, että hyvinvointivaltiota sopeutetaan ja siihen tehdään muutoksia joka tapauksessa koko ajan. Koronan takia BKT laskee ja samalla sosiaalimenot kasvavat, ja sosiaalimenojen suhde BKT:hen nousee todennäköisesti historiallisen korkealle koronan vuoksi. Yhtälön vaikutukset kasvuun ja yhteiskuntapolitiikkaan voivat Saaren mukaan olla hankalia, koska ne voivat vaikuttavat esimerkiksi työnantajien sosiaaliturvamaksuihin ja verotuloihin.
– Jos oikein huonosti käy, otetaan ehkä muutama vuosi takapakkia, Saari sanoo.
Saari nostaa kaksi avointa kysymystä. Avointa on, miten valtioneuvosto koordinoi eri hallinnonaloilta lähtevät koronatoimenpiteet, jotka jakautuvat eri ministeriöille.
Toinen asia on, miten Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n rahoittamiin hankkeisiin perustuvat yhteiskunnan keskeiset toiminnot hoidetaan jatkossa. Taustalla vaikuttavat kansalaisyhteiskuntaa rahoittavan STEA:n rahoitusongelmat, jotka johtuvat koronan aiheuttamista pelituottojen laskusta ja pelihaittojen vähentämispyrkimyksistä. Ne laskevat STEA:n rahoitusta.
– On todella iso kysymys, miten ei synny hankeähkyä ja päällekkäisyyttä, Saari sanoo.
