Tampereen yliopiston asiantuntijat pohtivat Seurannassa-sarjassa, mitä koronavirus paljastaa maailmastamme ja mihin yhteiskunta on menossa.
Koronaviruksen seuraukset muuttavat maailmaa ja Suomea. Pandemian kanssa tasapainoilu haastaa hyvinvointivaltion ja maailmanpolitiikan normaalin. Viruksen välttely loi yksinäisyyttä, mutta myös uudenlaista sosiaalisuutta. Muuttuuko verkostoitunut maailma, ja voiko pandemiasta oppia? Pärjäsikö Suomi oikeusvaltiona? Mitä pandemia kertoi ikäihmisten asemasta, entä perheen yhteiskunnallisesta roolista? Tampereen yliopiston asiantuntijat pohtivat Seurannassa-sarjassa, mitä koronavirus paljastaa maailmastamme ja mihin yhteiskunta on menossa.
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta ja tiedekunnan Alusta-verkkojulkaisu jatkavat kesällä alkanutta Seurannassa-keskustelusarjaa, jossa Tampereen yliopiston tutkijat ja muut asiantuntijat pohtivat, miten koronan kanssa eletään, miten se vaikuttaa yhteiskuntaan, millaisia mahdollisuuksia ja ongelmia se luo. Seurannassa-keskustelusarjaa juontaa ja organisoi Alusta-verkkojulkaisun toimittaja Tiina Heikkilä.
Ohjelma striimataan yhteistyössä Tampereen kaupungin nuorten palveluiden Pajaston mediatyöpajan kanssa torstaisin kello 14. Voit katsoa ohjelman tallenteena Alustan Youtube-tililtä tai kuunnella podcastina Soundcloudista.
Voit osallistua yleisökysymyksillä. Lähetä kysymys etukäteen tiina.heikkila@tuni.fi tai kommentoi ohjelman aikana Facebook-tapahtumassa. Kerro viestissä oma nimesi.
3.9. kello 14: Pandemian hallinta: yksilön ja yhteiskunnan vastuu
Koronavirus leviää helposti terveen ja nuoren, viruksesta vähiten kärsivän aktiiviväestön mukana. Kärsijöinä ovat erityisesti vanhat ja sairaat. Miten vastuu pandemian hallinnasta jakautuu yksilöiden ja valtion välillä? Mitä oman järjen käyttö tarkoittaa kollektiivisen tuntemattoman uhan edessä? Luoko korona erityisen vastuun käyttää omaa järkeä, vai voiko sen ulkoistaa valtiolle? Onko ohjeiden odottaminen ja tarkka noudattaminen vastuullisinta? Saako kanssaihmisiä koronakyylätä?
Onko vastuullisempaa kieltää mahdollisimman moni asia vai antaa ihmisille mahdollisuus harkita? Kenellä ja millä taholla on enemmän ja kenellä vähemmän vastuuta? Kuka vastaa, että maskeja on ja niitä käytetään?
Keskustelemassa sosiaalipolitiikan professori Liisa Häikiö ja FT Lauri Lahikainen.
10. 9. kello 14: Korona ja ikäihmiset, miten Suomi onnistui?
Yli 70-vuotiaat ovat iso ihmisryhmä, jonka sisällä on paljon eroja. Miten Suomi onnistui kohtelemaan suurinta koronaviruksen riskiryhmää eli niin kutsuttuja ikäihmisiä? Eläkkeen vapauttamaa päälle seitsemänkymppistä harmitti, kun mökille ei saanut mennä. Samaan aikaan jotkut pelkäsivät henkensä puolesta palvelutalon yksinäisyydessä. Miten yli 70-vuotiaat itse kokivat koronakaranteenin? Mitä koronavirus opetti suomalaiselle yhteiskunnalle, jonka väestörakenne vanhenee? Mitä korona opetti ikäihmisten yksinäisyydestä, entä yhteisöllisyydestä ja sosiaalisuudesta?
Koronaviruksen vaikutuksesta ikääntyviin ja yhteiskuntaan keskustelemassa gerontolgian professori Marja Jylhä ja geriatrian professori Esa Jämsen.
17.9. kello 14: Alustatalous – korona-arjen pelastaja ja riski
Kun korona iski keväällä, moni teki ensimmäisen ruokatilauksensa Foodoralta tai Woltilta. Lähetit pelastivat osaltaan myös ravintoloiden bisnestä, koska alustatalous mahdollistaa edullisen ja joustavan kuljettamisen. Koronavirus nosti lähettien työn arvoonsa, mutta muuttuiko alustatalouden todellisuus mitenkään? Mitä koronavirus tarkoitti lähetittyön työturvallisuudelle ja työehdoille? Mitä Suomen alustataloudessa tapahtuu nyt ja seuraavaksi?
Alustataloudesta ja koronaviruksen opeista keskustelemassa Meri Koivusalo, Mikko Perkiö ja Arseniy Svynarenko RRR Uberisation-hankkeesta.
