Valtakunnallisissa järjestöissä yhdistyy ammatillinen ja vapaaehtoistyö ja paikallisyhdistyksissä toimintaa kannattelee vapaaehtoisten antama aika ja työpanos.
Henkinen kriisinkestävyys sotatilanteessa on ollut vähemmän esillä kuin sotaan varustautuminen, materiaalinen ja lääkinnällinen tuki tai Nato-keskustelu. Lehdissä ylistetään Ukrainan kansalaisten kykyä kohdata sota ja jaksaa pitää yllä toivoa sekä maan presidentin Volodymyr Zelenskyin mallia henkisestä vahvuudesta. Kyse on tällöin juuri henkisestä kyvystä kestää sota, olla alistumatta ja pitää yllä omaa ja läheisten sekä lähiyhteisön toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Voimme kuvitella, jos tätä henkistä kriisinkestävyyttä ei Ukrainassa ja ukrainalaisissa olisi, mitä olisi jo ensimmäisten sotaviikkojen aikana mahtanut tapahtua.
Henkistä kriisinkestävyyttä tarvitaan Ukrainassa paikan päällä, mutta myös evakuointitilanteissa, maan rajojen ulkopuolella ja uudessa asuinympäristössä, jonne ukrainalaiset ohjautuvat. Henkistä kriisinkestävyyttä tarvitaan Ukrainan sodan seurauksena Suomessa ja suomalaisten keskuudessa. Sota tulee puheeksi poikkeuksetta suomalaisten päivittäisissä kohtaamisissa. Ahdistusta aiheuttaa pelko sodan leviämisestä Suomeen ja ukrainalaisten hätä.
Kun suomalaiset ryntäävät hakemaan joditabletteja, kun he kysyvät kotivarasta ja etsivät väestön suojaansa tai kuulevät GPS-verkon häirinnästä, on kaikki se seurausta henkisen kriisinkestävyyden järkkymisestä. Ihmiset ovat huolissaan tietoverkkoihin kohdistuvista uhkista ja disinformaatiosta.
Kun suomalaiset ryntäävät hakemaan joditabletteja, kun he kysyvät kotivarasta ja etsivät väestön suojaansa tai kuulevät GPS-verkon häirinnästä, on kaikki se seurausta henkisen kriisinkestävyyden järkkymisestä.
Tällaisiin kansalaisten hädän muotoihin tulee viranomaisten ja järjestöjen yhdessä vastata. Vastaamisessa on kaksi tärkeää asiaa. Toinen on tieto ja toinen on luottamus. Kansalaiset tarvitsevat luotettavaa, ajantasaista tietoa. Kansalaisten tulee edelleen kokea, että viranomaisiin ja järjestöihin voi luottaa, niin että tieto on oikeaa ja apu menee perille.
Suomessa on yli 10 000 järjestöä. Sadat sosiaali- ja terveysalan sekä pelastuksen järjestöt toimivat Ukrainan sodan tiimoilta joko kansainvälisesti, kansallisesti, paikallisesti tai yksilötasolla. Henkisen kriisinkestävyyden kannalta järjestöt pitävät tärkeänä tukea yksittäisen kansalaisen kestävyyttä. Sanonta, että ”yhteisönä olemme yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki”, on tässä totta. Järjestöjen toiminnassa korostuu yksilön kestävyys ja sen psykologinen merkitys. Yksilön oman kriisinkestävyyden tukeminen kanavoituu usein spontaaniksi auttamiseksi.
Samalla, kun suomalainen laittaa lipaskeräykseen, hän usein avautuu omasta tilanteestaan lipaskerääjälle ja voimaantuu henkisesti. Juuri konkreettinen auttaminen materiaalituen, lipaskeräyksen tai vastaanoton järjestelyissä lisää yksilön hallinnan tunnetta ja lisää henkistä resilienssiä. Suomessa paras tapa kanavoida auttamista on kansalaisjärjestöjen kautta, jolloin mahdollistuu koordinoitu kansallinen ja kansainvälinen avun järjestäminen. Moni tekee näin, mutta moni haluaa toimia itsenäisesti tai pienen yhteisön aktiviteetin kautta ja sekin on tärkeää.
Samalla, kun suomalainen laittaa lipaskeräykseen, hän usein avautuu omasta tilanteestaan lipaskerääjälle ja voimaantuu henkisesti. Juuri konkreettinen auttaminen materiaalituen, lipaskeräyksen tai vastaanoton järjestelyissä lisää yksilön hallinnan tunnetta ja lisää henkistä resilienssiä.
Yksilötaso, yhteisötaso, kansallinen ja kansainvälinen taso vaikuttavat toinen toisiinsa myös henkisessä kriisinkestävyydessä. Auttaminen Ukrainassa ja evakuoituvien tukeminen materiaalisesti, henkisesti ja lääkinnällisesti onnistuu parhaiten paikallisten järjestöjen ja viranomaisten yhteistyönä. Vaikeuksia avun perille saamisessa on ollut, mutta paljon on onnistuttu auttamaan juuri konfliktialueilla. Useat miljoonat ihmiset tarvitsevat välitöntä apua. Tämänhetkisen tiedon mukaan jo neljä miljoonaa ukrainalaista on ylittänyt Ukrainan maan rajan. Suomeen näistä ihmisistä on tullut maaliskuun puoliväliin mennessä arviolta 4000. Osa ei ole virallisesti kirjautunut ja arvio voi siksi olla suurempi ja luku tulee edelleen kasvamaan. Siksi on tärkeää tukea ukrainalaisia myös Suomessa ja tukea Suomen kansalaisia kriisissä. Monet järjestöjen paikalliset toimijat ovat mukana ja kylätoimikunnat osaltaan toteuttavat henkistä kriisityötä. Seurakunnat antavat henkistä ja hengellistä kriisitukea. Lisäksi suomalaisten omien turvallisuustaitojen ylläpitäminen ja yhteisöllisten taitojen ylläpitäminen lisäävät koko yhteiskunnan henkistä kriisinkestävyyttä.
Soste (Suomen sosiaali- ja terveys ry) on koonnut tietoa siitä, miten sosiaali- ja terveysjärjestöt toteuttavat henkistä kriisinkestävyyttä ja tuovat siten turvaa rikkoutuneeseen elämään. Valtakunnallisista Sosteen kuuluvista järjestöistä, joita on 200, 88 % on reagoinut omassa toiminnassaan Ukrainan sotaan. Suomessa on lisäksi tuhansia paikallisia eläkeläisten, lasten, nuorten, vanhusten ja vammaisten sekä erityisryhmien asioita ajavien yhdistyksiä, jotka ovat Sosten selvityksen mukaan lähes yhtä kattavasti mukana materiaalisen ja henkisen avun antamisessa. Valtakunnallisissa järjestöissä yhdistyy ammatillinen ja vapaaehtoistyö ja paikallisyhdistyksissä toimintaa kannattelee vapaaehtoisten antama aika ja työpanos. Samalla, kun tuemme kansalaisia, joudumme järjestöissä myös huolehtimaan tukea antavien henkilöiden valmennuksesta, koulutuksessa ja työnohjauksesta.
Pelastakaa Lapset ry. on hätämajoituksessa huomioinut lapsiystävällisen tilan. Kriisiohjeita on laitettu verkkoon ukrainaksi ja venäjäksi.nEnsi- ja turvakotien liitto on kehittänyt traumainformoitua työotetta. Mieli ry. antaa ympäri vuorokauden suomen, ruotsin, venäjän ja ukrainankielistä keskusteluapua. Mielenterveyden keskusliitossa toimii neuvontapuhelin ja chat tukea tarvitseville. Kuurojen liitto ja Kuurojen Palvelukotisäätiö antavat viittomakielistä keskustelutukea. Vanhustyön keskusliitto tarjoaa synkkien sotauutisten keskellä muuta ajateltavaa yhdessä tekemisen ja keskustelujen avulla. Suomen Kylät ry. kanavoi paikallisten ihmisten auttamishalua. Suomen Punainen Risti näkyy vahvasti kansainvälisenä ja kansallisena auttamisen, materiaalisen ja lääkinnällisen tuen toimijana.
SPR on lisännyt eri kielillä tietoa verkkosivuilleen, vahvistaa psykologien valmiusryhmän toimintaa, toteuttaa Nuorten turvatalotoimintaa ja jakaa kouluille henkisen tuen materiaalia. Piirit ja osastot tukevat eri kohderyhmiä, joita tilanne koskettaa ja järjestävät henkisen tuen koulutusta vapaaehtoisille. SPEK (Suomen Pelastusalan keskusjärjestö) antaa valmiustietoa ja tukea omaehtoiseen suojeluun.
Nämä ovat vain esimerkkejä kansalaisjärjestöjen monista henkisen kriisinkestävyyden tukemisen muodoista.
Henkisen kriisinkestävyyden muotoja on useita. Monesti normaaliajan toiminnan muodot on modifioitu Ukrainan tilanteeseen sopiviksi. Erityisesti tukemisessa kohdistetaan huomiota lapsiin, naisiin ja vammaisryhmiin. Ukrainan kieli on keskiössä auttamisessa, koska monella ei ole muuta kieltä.
Nyt, kun olemme päivittäisessä kriisissä, järjestöt kohdistavat auttamisensa tähän. Kun kriisi on toivottavasti pian ohi, kansalaisjärjestöjä tarvitaan jälleen kriisin jälkeisessä toipumisvaiheessa.
Henkisen kriisinkestävyyden muodot elävät ja kehittyvät tilanteen mukaan. Nyt, kun olemme päivittäisessä kriisissä, järjestöt kohdistavat auttamisensa tähän. Kun kriisi on toivottavasti pian ohi, kansalaisjärjestöjä tarvitaan jälleen kriisin jälkeisessä toipumisvaiheessa. Silloin tarvitaan uutta toimintalogiikkaa, miten voimme osalta osaltamme auttaa suomalaisia ja ukrainalaisia normaaliin elämään ja kasvattaa arkielämän turvallisuuden tunnetta ja yhteiskuntaan integroitumista.
