Putinin Ukrainan sota päätti kylmän sodan jälkeisen välirauhan Euroopassa, teki suurvaltasuhteet uudelleen ajankohtaisiksi ja myllersi eurooppalaisen turvallisuusrakenteen ja kansainvälisen politiikan.

Alustan ja Politiikasta-verkkojulkaisujen artikkelisarja tarjoaa näkökulmia suurvaltasuhteiden nykytilaan​ ja avaa kylmän sodan aikaa ja lähihistoriaa nykytilanteen taustalla. Eri tieteenalojen tutkijat avaavat artikkeleissa nykytilannetta ja historiaa omaan tutkimukseensa ja asiantuntemukseensa nojaten. Artikkelisarja on valmisteltu ja julkaistaan yhteistyössä verkkojulkaisujen välillä, ja se alkoi maaliskuussa. Alla sarjan juttuja:

4.3.2022

Euroopan unioni turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa – kaikesta huolimatta eteenpäin 

Tutkimusjohtaja Hanna Ojanen kirjoittaa Alusta- ja Politiikasta-verkkojulkaisujen yhteisen, suurvaltasuhteita käsittelevän juttusarjan ensimmäisessä jutussa millainen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen toimija EU on ja on ollut.

Euroopan yhteisöjä rakennettiin niin, että puolustus oli tieten tahtoen päätetty jättää yhteisöjen ulkopuolelle. Puolustus olisi voinut olla yhdentymisen perustakin, mutta näin ei käynyt, Ojanen kirjoittaa.

Puolustuspolitiikasta alettiin varsinaisesti puhua vasta siinä vaiheessa, kun sitä ei enää suoranaisesti tarvittu. Maastrichtin sopimuksen mukanaan tuoma yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, joka voisi aikanaan johtaa yhteiseen puolustukseen, sovittiin heleällä 1990-luvulla, kun kylmä sota oli loppunut eikä mikään tai kukaan enää tuntunut uhkaavan Euroopan turvallisuutta. Tarvetta perinteiseen alueelliseen puolustukseen ei ollut.

Sen sijaan nähtiin, että EU pystyi ajattelemaan sitä, miten muilla menee, ja sillä oli myös varaa ja mahdollisuus, ehkä velvollisuuskin, auttaa muita. Tämä sopi myös kuvaan EU:sta vakautta ja turvallisuutta edistävänä toimijana. 1990-luvun lopun ja 2000-luvun turvallisuuspolitiikaksi muodostui kriisinhallinta oman alueen ulkopuolella, usein vielä varsin kaukana Euroopasta.

Edessä voi kuitenkin olla vielä uusia muutoksia, kun EU nyt myös suoraan tukee Ukrainan puolustusta ja käyttää siihen rauhanrahastoa, joka on ajateltu kriisinhallintaoperaatioiden tarpeisiin.

EU:n etuna on mahdollisuus käyttää muita politiikanlohkoja turvallisuuspolitiikan välineinä. Energiapolitiikka on tässä esimerkki, jolla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia, Ojanen kirjoittaa.
Euroopan unioni turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa – kaikesta huolimatta eteenpäin EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa on rakennettu eteenpäin jo yli 20 vuoden ajan.
www.tuni.fi

21.3.2022

Ulkopuolisuuden retoriikkaa: Kylmän sodan sitoutumattomuus oli haaste puolueettomuudelle 

Kaikki valtiot eivät halunneet tulla osaksi kylmän sodan blokkijärjestelmää, ja moni maa on pysynyt liittoutumattomana, puolueettomana tai sitoutumattomana näihin päiviin asti.

Usea Euroopan valtio ja merkittävä osa globaalin etelän valtioista pysytteli suurvaltajohtoisten sotilasliittoumien ulkopuolella läpi koko kylmän sodan.

Euroopassa nämä sotilasliittoumien ulkopuoliset valtiot kutsuivat politiikkaansa puolueettomuudeksi muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, Euroopan ulkopuolella taas ensisijainen ulkopolitiikkaa määrittävä käsite oli sitoutumattomuus.

Oliko sotilasliittoumaan kuulumattomuus epäpoliittista ulkopuolisuutta vai aktiivista politiikkaa? Miten sitoutumattomuus ja puolueettomuus erosivat toisistaan, ja miten nämä blokkeihin kuulumattomat maat ymmärsivät itse toimintansa?

Onerva Alasen tekeillä olevaan historian väitöstutkimukseen perustuva alustus avaa liittoutumattomuuden taustoja. Alustus on juttusarjamme toinen juttu.
Kansainvälisten suhteiden uutisointi on usein täynnä latautuneita ja kiisteltyjä käsitteitä: demokratia, ihmisoikeudet, kehitys, vapaus, turvallisuus …
www.tuni.fi

6.4.2022

Venäjän ”nuoressa armeijassa” kasvaa tulevia sotilaita ja seuraavan sukupolven vallanpitäjiä 

Jonna Alavan alustus kertoo, millainen on venäläinen sotilaallis-isänmaallinen nuorisojärjestö Junarmija. Alava on väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla ja tutkija Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidonlaitoksen Venäjä-ryhmässä.

Sotilaallis-isänmaallisella kasvatuksella on pitkät perinteet Venäjällä. Lasten ja nuorten sotilaallinen koulutus jatkui Neuvostoliiton hajoamiseen asti. 1990-luvun kaaoksen aikana koulutus oli tauolla, mutta idea ja käytännöt säilyivät armeijan traditionaalisissa piireissä, joissa asevoimien ymmärrettiin toimivan venäläisyyden ja historiallisen jatkuvuuden suojelijana.

Ulospäin maltillisempi Junarmija on saanut rauhassa kasvaa kymmenen kertaa suuremmaksi Naši, joka tunnetaan Suomessa paremmin.

Alavan mukaan Junarmijan merkitys yhä totalitaarisempia piirteitä saavassa valtiossa voi kasvaa alati merkittävämmäksi.

Putinin Ukrainan sota päätti kylmän sodan jälkeisen välirauhan Euroopassa, teki suurvaltasuhteet uudelleen ajankohtaisiksi ja myllersi eurooppalaisen turvallisuusrakenteen ja kansainvälisen politiikan.
Energiaturvallisuus on noussut Euroopassa Ukrainan sodan takia korkeimman prioriteetin kysymykseksi. Eurooppa on riippuvainen Venäjältä tulevasta energiasta, ja se riippuvuus heijastuu myös asetettaviin talouspakotteisiin – kaksi Venäjän kolmesta suurimmasta pankista, Sperbank ja Gazprombank, on jätetty pakotteiden ulkopuolelle.
www.tuni.fi

 

Aiemmin tänä vuonna julkaistua:

12.1.2022

Kansanedustaja kunnan- ja aluevaltuutettuna – Miksi ihmeessä? 

Aluevaalit alkoivat 12.1.2022 ennakkoäänestyksellä. Vaalitutkija Sami Borg kysyy, riittääkö kansanedustajan aika aluevaltuustoon ja sen asioihin perehtymiseen?

Aluevaaliehdokkuus kansanedustajapaikan turvaamiseksi on vaalijärjestelmämme aiheuttama rakenteellinen ongelma, Borg kirjoittaa.

”Ajattelen, että päällekkäisehdokkuuksien ongelmaa olisi realistisinta pyrkiä lieventämään samantyyppisin toimin kuin tiedoilla vaalirahoituksesta. Kyse on valitsijoiden oikeudesta saada tietoa tekijöistä, joilla voidaan olettaa olevan vaikutusta monien äänestyspäätöksiin.

Vuoden 2022 aluevaaleja seuraavissa aluevaaleissa kansalaisilla pitäisi olla riittävän avoimesti tiedossa, missä määrin eri hallinnon tasoilla päällekkäisedustajina toimineet ovat tosiasiassa kyenneet osallistumaan luottamustoimiensa edellyttämiin tehtäviin. Minimitasolla tämä tarkoittaisi helposti saatavilla olevia tietoja kokousosallistumisesta kaikilla hallinnon tasoilla. Osallistumistiedot kirjataan kokouspöytäkirjoihin, joten niiden kokoaminen ja avaaminen on lähinnä tahdon asia.”

19.1.2022

Mielenterveys ei hyödy resurssitoivelistoista, vaan uudistuksesta, joka tukee tekemistä oikein 

Sote-uudistuksen ja aluevaalien alla terveystarpeet ja resurssitoiveet nousevat otsikoihin ja vaalipuheisiin.

Mielenterveyspalveluita parantavia uudistuksia on jo vuosia valmisteltu aina lainsäädännön tasolla asti. Nyt pitää tarttua periaatteellisten muutosten toimeenpanoon, kirjoittaa sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola.

Erilaisia toivelistoja on vaikea torjua tai vastustaa, mutta saattaa olla tehokkaampaa paneutua syvemmin sote-uudistuksen mahdollisuuksiin tuottaa niitä hyötyjä, joiden vuoksi koko reformiin on lähdetty, Pirkola kirjoittaa.

Kansalliset hoitoon pääsyn kriteerit, terveydenhuollon keskittämisasetus, sosiaali- ja terveysministeriön palveluvalikoimaneuvoston suositukset ja kansallinen mielenterveysstrategia kuvaavat selkeästi, mihin suuntaan mielenterveyspalveluiden rakennetta täytyy viedä: yhteensovitettuihin, laaja-alaisiin palveluihin, joissa ei enää tehdä päällekkäistä työtä, eikä lähetellä potilaita jonottamaan yksiköihin, joiden arvioita tai hoitoa heidän oletetaan tarvitsevan.

Tulevaisuuden palveluissa, eli sote- tai hyte -keskusten toiminnoissa mielenterveyden asiantuntijuus tuodaan potilasasiakkaan luo tavalla, jota kansainvälisessä tutkimuksessa kutsutaan kollaboratiiviseksi, yhteistoiminnalliseksi. Yhteistoiminnallisuus pitää sisällään sen, että perinteisesti erilliset ja ”kalleuden” vuoksi vältetyt psykiatriset toiminnot jalkautuvat peruspalveluiden kumppaneiksi, arvioimaan tilanteita, kouluttamaan työntekijöitä ja tarvittaessa ottamaan potilaita erikseen arviointi- tai hoitojaksoille. Tärkeä osa tätä etulinjan arviointia on joustavien psykososiaalisten ja psykoterapeuttisten hoitojen järjestäminen yksilöllisesti ja oikea-aikaisesti.
Mielenterveys ei hyödy resurssitoivelistoista, vaan uudistuksesta, joka tukee tekemistä oikein Sote-uudistuksen ja aluevaalien alla terveystarpeet ja resurssitoiveet nousevat otsikoihin ja vaalipuheisiin.
www.tuni.fi

26.1.2022

”Kammoon ajatusta että täältä löytäs jonkun” – Kaupunki kutsuu syrjäseutujen tyttöjä 

Osa maaseudun tytöistä ajattelee, että hyvä elämä on muualla. Miksi?

Tytöistä syrjäinen paikkakunta stigmatisoi asujansa; sinne jäävät ne, jotka eivät ole tarpeeksi rohkeita lähteäkseen, kirjoittavat Päivi Armila ja Mari Käyhkö.

Elämän pienuus on tyttöjen kasvaessa alkanut saada negatiivisia merkityksiä ja työntää tyttöjä pois lapsuudessa vielä hyväksi koetuista elinpiireistä. Rakkauspotentiaaliakaan ei omasta pitäjästä löydy.
Ku ei tunnu, että täällä ois ketään sellaista joka kiinnostaisi. Kun asuu pienellä paikkakunnalla niin kaikki ihmiset on niin tuttuja entuudestaan että ei oikein hirveesti kiinnostunu kenestäkään.
www.tuni.fi

9.2.2022

Sodan pelkoa ja puolustustahtoa mielipidemittauksissa 

Kansainvälisen jännityksen kiristyminen on innostanut medioita tutkimaan kansalaisten suhtautumista tilanteeseen. Tulosten mukaan monet pelkäävät Ukrainan sodan laajenemista ja sodan uhkaavan Suomeakin. Nato-jäsenyyden kannatus on hieman lisääntynyt ja sen vastustus vähentynyt huomattavasti.

Gallupit ovat merkittävä osa Suomenkin poliittista järjestelmää. Siksi niiden teettäjien, tekijöiden ja julkistajien pitäisi kiinnittää huomiota tutkimusten ja niitä tulkitsevan journalismin laatuun. Nykyistä kriittisempi ja itsekriittisempi ote ei olisi pahitteeksi, kommentoi tiedotusopin emeritusprofessori Pertti Suhonen Helsingin Sanomien tuoretta mielipidemittausta.

HS-gallup on ollut koko sotien jälkeisen ajan Suomen aktiivisin ja näkyvin yleisen mielipiteen tulkki, Suhonen kirjoittaa. Suhonen kritisoi HS:n mielipidetutkimusta ja sen tutkimusmetodiikkaa.

Kun joukkoviestimet teettävät ja julkistavat mielipidemittauksia, ne asettuvat edustamaan kansaa ja välittämään sen tahtoa vallankäyttäjille. Yleinen mielipide on pakko ottaa tavalla tai toisella huomioon, kun mediat pitävät sitä kaikkien nähtävillä. Poliittisissa erimielisyyksissä voimakas yleinen mielipide saattaa tukea yhtä osapuolta ja heikentää toista. Esimerkiksi Nato-mielipiteiden muuttumisen arvellaan antavan lisää liikkumatilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan päättäjille, Suhonen kirjoittaa.
Kansainvälisen jännityksen kiristyminen on innostanut medioita tutkimaan kansalaisten suhtautumista tilanteeseen. Tulosten mukaan monet pelkäävät Ukrainan sodan laajenemista ja sodan uhkaavan…
www.tuni.fi

17.2.2022

Arjen väkivalta Palestiinassa 

Väkivalta on palestiinalaisten arkea. Vääristävä puhe konfliktista ei huomioi vallan epätasapainoa, kirjoittavat tutkijat Mikko Joronen ja Tiina Järvi. Voi kysyä, miltä alueen tilanne näyttäytyisi, jos huomio olisi yksittäisten väkivaltaisuuksien sijaan jatkuvuuksissa.

Palestiinassa väkivallan vaikutusketjut ovat lähes poikkeuksetta välillisiä, verhoutuneita ja monisyisiä, mikä osaltaan häivyttää Israelin vastuuta tilanteen synnyttäjänä ja väkivallan tuottajana.

Erona muihin, esimerkiksi imperialistiseen kolonialismiin, siirtokuntakolonialismia määrittää luonnon- ja työvoimaresurssien hyväksikäytön sijaan kolonisoitujen alueiden asuttaminen.

Palestiinalaiset eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä uhreja. Vastarintaa on pelkkä päätös jäädä asumaan lähes epäinhimillisiksi muuttuneiden olosuhteiden keskelle. Paikalleen jääminen on poliittisen periksiantamattomuuden ja uhriutumattomuuden muoto.
Vuoden 2021 toukokuussa maailmanlaajuinen uutisvirta kiinnittyi jälleen hetkeksi Lähi-itään, missä Israelin toimet ovat hallinneet palestiinalaisten elämään aina Israelin valtion perustamisesta vuonna…
www.tuni.fi

3.3.2022

“Jutussa ei minusta välity yhtään todellisuus ammattikoululaisista.” Mitä ammattikoululaiset ajattelevat mediasta? 

Amisnuorten rajaaminen ulos yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta luo identiteettitaakkaa, joka ruokkii yhteiskunnallista kahtiajakoa, kirjoittavat Niina Meriläinen ja Susi Nousiainen, jotka tutkivat amisnuorten kokemuksia yhteiskunnasta nuorten kanssa.

Sivuuttaminen saa osan nuorista vetäytymään ennakoivasti sivuun yhteiskunnallisesta osallisuudesta ja vaikuttamisesta.

Nuoret pohtivat esimerkiksi mitä tapahtuu, jos haluaa käyttää omaa ääntään vaikuttamiseen mutta sivistyssanat eivät ole hallussa.

Nuorten kanssatutkijoiden todellisuuksista näemme merkkejä yhteiskunnan yleisestä polarisaatiosta ja erilaisista todellisuuksista, joissa jokainen valitsee itselleen sopivan tiedon omista lähteistä. Me käytämme ja näemme eri kanavia, joista tietoa ja uutisia haetaan. Miten uutisia ja tietoa käsitellään kriittisen medialuvun kannalta? Miten tämä vaikuttaa nyky-Suomen ja tulevaisuuden demokratiakehityksiin ja tiedon hyväksyttävyyteen informaatiovaikuttamisen maailmassa, kirjoittavat Meriläinen ja Nousiainen.

Meriläinen johtaa JÄLKES-Kanssatutkimushanketta, rahoittajana Helsingin Sanomain Säätiö ja tuleva syksynä käynnistyvää Koneen Säätiön rahoittamaa kolmevuotista KULJEKSIVAT TEINIT -Tutkimushanketta. Nousiainen työskentelee jälkimmäisessä hankkeessa tutkijana.
“Jutussa ei minusta välity yhtään todellisuus ammattikoululaisista.” Mitä ammattikoululaiset ajattelevat mediasta? Tuore tutkimus kertoo todellisuudesta, jossa ammattiin opiskelevat kehystetään toisiksi yhteiskunnassa.
www.tuni.fi

18.3.2022

Järjestöt luovat henkistä kriisinkestävyyttä Ukrainan sodassa 

Kun suomalaiset ryntäävät hakemaan joditabletteja, kun he kysyvät kotivarasta ja etsivät väestön suojaansa tai kuulevät GPS-verkon häirinnästä, on kaikki se seurausta henkisen kriisinkestävyyden järkkymisestä.

Konkreettisen auttamisen ja avun organisoinnin lisäksi kansalaisjärjestöt tukevat yhteiskunnan henkistä kriisinkestävyyttä, kirjoittaa dosentti ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnan työelämäprofessori Elli Aaltonen, joka on myös Suomen SPR:n puheenjohtaja.

Samalla, kun suomalainen laittaa lipaskeräykseen, hän usein avautuu omasta tilanteestaan lipaskerääjälle ja voimaantuu henkisesti. Juuri konkreettinen auttaminen materiaalituen, lipaskeräyksen tai vastaanoton järjestelyissä lisää yksilön hallinnan tunnetta ja lisää henkistä resilienssiä.
Valtakunnallisissa järjestöissä yhdistyy ammatillinen ja vapaaehtoistyö ja paikallisyhdistyksissä toimintaa kannattelee vapaaehtoisten antama aika ja työpanos.
www.tuni.fi

31.3.2022

Energia mukaan Suomen ja Yhdysvaltain vahvistuvaan turvallisuusyhteistyöhön

Suomen maantieteellinen asema läntisten logistiikkareittien viimeisenä etappina on haavoittuva. Siksi energian pitäisi olla mukana Suomen ja Yhdysvaltain turvallisuusyhteistyössä, kirjoittaa energiapolitiikan dosentti Teemu Hartikainen Tampereen yliopistolta.

Kirjeen kokosivat Jenni Räikkönen ja Tiina Heikkilä.
Mitä ja miten kirjoittaa Alustalle? ->
Seuraa Alustaa somessa: