Artikkelit vuodelta 2022

Ammattiyhdistysliikkeet ekokriisin aikakaudella. Nora Räthzelin haastattelu

Tarkoituksista ja keinoista - pettymyksen tuottava yritys tasapainoilla kulttuurisodissa

Kirjasta!: Vanhuustutkijan koronavuosi – Myöhäiskeski-ikä ja pitkäikäisyyden vallankumous

Ikääntyminen koskee kaikkia. Terveempi ja pidempi elämä on yhteiskuntapolitiikan pitkäaikainen tavoite, joka on nyt saavutettu. Sen pitäisi näkyä yhteiskunnassa, sanoo gerontologian professori Marja Jylhä.

Akateeminen luovuus on murroksessa

Akateeminen luovuus on muuttunut entistä enemmän suorituspaineita tuottavaksi ja soveltavan tutkimuksen merkitystä korostavaksi. Tutkija-opettajayhteisön osalta luovuus on muuttunut suorittamista auttavaksi ominaispiirteeksi. Joutuvatko yhteisön jäsenet tällöin etsimään piilopaikkoja, joiden puitteissa he voivat vielä harjoittaa vanhanaikaista luovaa toimintaa, vapaata ajattelua?

Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii taloudellisen eriarvoisuuden vähentämistä

Taloudellinen eriarvoisuus, ilmastonmuutos ja luontokato ovat aikamme suurimpia yhteiskunnallisia ongelmia. Nämä ongelmat kytkeytyvät myös toisiinsa, ja siksi tarvitaan niiden samanaikaista ratkaisua.

Vesihuollon myytit kestävän vesihuollon haittana

Puhtaan talousveden käyttö on meille Suomessa itsestään selvää, mutta sen takana olevat järjestelmät voivat jäädä monille vieraiksi ja jopa näkymättömiksi. Koronapandemia ja sota Ukrainassa muistuttavat kouriintuntuvasti, kuinka korvaamatonta vesihuolto on ihmisten ja yhdyskuntien hyvinvoinnille.

Venäjän öljykulttuuri on vallan keskittämistä, joka perustuu energiavirtojen hallitsemiseen

Mitä hyvinvointivaltio tarjoaa tulevaisuuden vanhuksille ja heidän hoitajilleen?

Koulu voi tukea pelillisillä menetelmillä nuorten halua toimia ympäristön hyväksi

Vallitsevan ekokriisin aikakaudella tarvitsemme kipeästi uusia keinoja ja ratkaisuja ihmisten luontosuhteen kehittämiseksi. Pelilliset menetelmät voivat auttaa meitä ylittämään ihmisen ja luonnon välille syntyneitä kuiluja. Niiden avulla voidaan rikkoa oppianeiden ja toimintaympäristöjen välisiä rajoja ja vaikuttaa yhteiskunnassa vallitsevaan sosioekonomiseen ja asuinpaikan seurauksena syntyneeseen eriarvoisuuteen.

Enemmän kuin ystäviä? Sanna Marinin bileremmi ja politiikan markkinointi 

Kohun unohtuessa yhteiset intressit saavat poliitikot jälleen hakeutumaan sosiaalisessa mediassa toimivien, julkisuuspääomaa nauttivien vaikuttajien pariin. Ilmiönä poliitikkojen ja julkkisten hyötyminen toisistaan ei ole uusi – alusta sille on vain vaihtunut entistä näkyvämpään.

Julkisen sektorin tekoälyn kehitystyöstä puuttuu läpinäkyvyys

Laiska, tyhmä ja saamaton vai kekseliäs, innostuva ja tehokas? – ADHD-henkilö osana työyhteisöä

Sukupuolistuneen väkivallan taustalla ovat stereotypiat, kontrollointi ja vaikeneminen

Alusta jatkaa elokuun lopussa – tämä kooste summaa loppukevään otsikoita

Tieteellinen tutkimustieto auttaa säilyttämään alkuperäisiä eläinrotuja

Sote-sektorin ekologinen kestävyys tarvitsee kansallista ohjausta

Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnalla on merkittävä osuus ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien kiihdyttämisessä. Toiminta uhkaa paitsi ympäristöä, myös ihmisten terveyttä ja hyvinvointia, ja on näin ollen se on vastoin sekä sote-sektorin terveyden edistämisen tavoitetta että kestävän kehityksen tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut.

Someoikeus – digiajan arkaainen oikeusjärjestelmä

Sosiaalinen oikeus, mukaan lukien someoikeus, ovat osa yhteiskuntaa. Sosiaalisessa mediassa jaetaan oikeutta – joskus nopeasti ja ankarasti. Syyllisyyttä ei osoiteta ennen rankaisun antamista ja rankaisu ei välttämättä ole oikeasuhtainen teon vakavuuteen nähden.

How do we define a sustainable city?

It is a common mistake to use “sustainable” and “eco-friendly” or “smart” as interchangeable concepts. Even though sustainability covers both innovations and striving for green alternatives, it does not end on those aspects.

Kulttuuriperintötyöllä on rooli ilmastonmuutoksen vastaisessa toiminnassa

Sosiaalityön tutkimus tarvitsee anarkismia

Tässä puheenvuorossa tarkastelemme sosiaalityön periaatteiden ja arvoperustan sekä käytännön ja tutkimuksen näkökulmista sitä, miksi sosiaalityön tutkimus tarvitsee anarkismia ja toisin toimimista. Väitämme, että sosiaalityön tutkimus ei voi olla - eikä sen pidäkään olla - arvovapaata, vaan tutkimuksen tulee tähdätä demokratian, tasa-arvon ja osallisuuden edistämiseen.

Sosiaalityön tietoperusta ei tue kestävää kehitystä

Sosiaalityöllä on keskeinen rooli sosiaalisesti kestävän kehityksen prosessissa ja tavoitteissa, kuten ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä sekä eriarvoisuuden vähentämisessä. Tämän kirjoituksen tarkoitus on kartoittaa tieteellisen tiedon, sosiaalityöstä käytävän julkisen keskustelun sekä ammattilaiskannanottojen välistä jännitettä ja argumentoida, että sosiaalityön käytäntö ja tutkimus eivät tällä hetkellä tue kestävän kehityksen edistymistä.

Growing up undocumented

The issue of undocumentedness is complex and delicate. Many undocumented persons around the world experience threats to their sense of belonging in the country they reside, either from outside, by authorities threatening their deportation, or from within, as they themselves question where they call home. In this article, we focus on the various impacts that growing up undocumented has on migrants.