Teknologisissa muutoksissa vain muutos näyttää olevan pysyvää. Tästä seuraa se, että sen sijaan että työelämässä tarvitaan taitoja selättää yksittäisiä teknologisia muutoksia, tarvitsemme taitoja, orientaatiota ja uutta ymmärrystä jatkuviin muutoksiin. Näihin elinikäisen oppimisen taitoihin lukeutuvat digilukutaito ja robolukutaito.
Digilukutaito tarkoittaa kykyä ymmärtää digitaalisten sisältöjen ja alustojen logiikkaa sekä taitoa tuottaa, hyödyntää ja kriittisesti arvioida digitaalista tietoa. Esimerkiksi asiantuntijatyössä uuden sukupolven älykkäät tietojärjestelmät auttavat meitä löytämään oleellista tietoa sekä jäsentämään ja arkistoimaan tietoa ennennäkemättömällä tavalla. Muutos onkin tervetullut. Kun aikaisemmin tietojärjestelmät ovat lähinnä lisänneet tietotulvaa ehdottamalla meille jatkuvasti sisältöä vilkaistavaksi, luettavaksi ja perehdyttäväksi, älykkäät järjestelmät osaavat nyt valita olennaisen tiedon tietomassasta. Tarvitsemme kuitenkin digilukutaitoa hyödyntääksemme nämä uudet tiedonhaun ja -arkistoinnin mahdollisuudet. Ilman digilukutaitoa sähköisetkin dokumentit voivat olla diginsokin.
Ilman digilukutaitoa sähköisetkin dokumentit voivat olla diginsokin.
Samoin robolukutaito viittaa taitoon hyödyntää ja käyttää robotteja sekä ymmärtää niiden toimintaa. Robolukutaito tarvitsee oman määritelmänsä digilukutaidon rinnalle, sillä robotit ovat paitsi digitaalisia käyttöliittymiä, myös ympäristössään liikkuvia mekatronisia koneita. Toisin sanoen sen lisäksi, että meidän täytyy osata käyttää digitaalisia järjestelmiä ja lukea sanoitettua tietoa, älykkäät laitteet asettavat vaatimuksen sille, että osaamme lukea myös koneita. Robolukutaitoinen ihminen osaa lukea robotin ”käytöstä” ja ymmärtää, miksi se toimii tietyllä tavalla. Ilman robolukutaitoa älykkäät laitteet voivat herättää käyttäjissään ahdistuneisuutta (”robot anxiety”) ja vähentää niiden käyttöaikomusta. Digilukutaidon voi nähdä hyvänä pohjana robolukutaidolle, kun käyttäjälle ennestään tutut digitaaliset sisällöt on siirretty robottiseen käyttöliittymään. Kokemus yhdenlaisesta teknologiasta heijastuu yleensä valmiuteen käyttää uudenlaisia teknologioita.
Robottien muuttuessa vuorovaikutteisemmiksi robolukutaito vaatii sekä sosiaalista että teknistä ymmärrystä ja osaamista. Niin kutsutut sosiaaliset robotit ovat tulossa palveluympäristöihin, kun aikaisempina vuosikymmeninä olemme tottuneet näkemään robotteja vain teollisessa työssä. Työelämässä palvelurobottien sekä entistä älykkäämpien ja sosiaalisten robottien yleistyminen korostaa tarvetta robolukutaidolle, kun robottien kanssa tehdään töitä sen sijaan, että niitä vain käytettäisiin.
Uusi kirja suomalaisesta työelämästä
Teoksen ”Työ elää: Murroksia, trendejä ja muutoksen suuntia Suomessa” luvussa ”Digitalisointi ja robotisointi sosiaalisina suhteina” esitellään robolukutaito ensimmäistä kertaa työelämän taitona. Luvussa pureudutaan ihmisen ja koneen erityiseen suhteeseen ajassa, jossa perinteiset palvelutyöt ja erityisesti sote-sektori ovat uuden sukupolven digitalisoinnin ja robotisoinnin murroksessa.
eknologiset muutokset kuitenkin myös haastavat työpaikan sosiaalisia suhteita, työntekijän motivaatiota ja työn vaatimuksia. On esimerkiksi merkityksellistä työntekijän autonomialle, pätevyyden tunteelle ja identiteetille, tuleeko robotista työssä apulainen vai työtahdin ja sisällön määräävä järjestelmä.
Parhaimmillaan teknologiset muutokset tehostavat työtä samalla kun ne tukevat työntekijöiden hyvinvointia. Teknologiset muutokset kuitenkin myös haastavat työpaikan sosiaalisia suhteita, työntekijän motivaatiota ja työn vaatimuksia. On esimerkiksi merkityksellistä työntekijän autonomialle, pätevyyden tunteelle ja identiteetille, tuleeko robotista työssä apulainen vai työtahdin ja sisällön määräävä järjestelmä. Toisekseen robolukutaito työelämän uutena vaatimuksena sekä mahdollistaa että edellyttää jatkuvaa oppimista. Tämän voi nähdä sekä voimaannuttavana itsensä ja työnsä kehityksenä tai sitten muutosväsymystä aiheuttavana kohtuuttomana vaatimuksena – tai jotakin siltä väliltä.
Jos robolukutaitoa edellytetään henkilöstöltä, on sen kehittymiselle löydyttävä puitteet ja resurssit.
Sen lisäksi, että jatkuvien muutosten ja niissä perässä pysymisen vaatimukset kohdistuvat työntekijöihin, on myös työn organisoinnissa otettava huomioon edellytykset, joita robolukutaidon kehittyminen vaatii. Esimerkiksi sote-sektorilla robotteja pilotoidaan säännöllisesti, mutta tutkimusten mukaan kokeiluihin ja niiden suunnitteluun pääsevät osallistumaan lähinnä esimiesasemassa olevat henkilöt. Jos robolukutaitoa edellytetään henkilöstöltä, on sen kehittymiselle löydyttävä puitteet ja resurssit.
Robolukutaito on uusi työelämän trendi, joka vaatii muutosvalmiutta sekä työntekijöiltä että organisaatioilta. Robolukutaitoinen työväestö erottautuu työmarkkinoilla edukseen ja siksi myös rakenteelliset tekijät robottien käyttämisen mahdollistamisessa ovat tärkeitä yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä. Kysymys on, millä henkilöryhmillä on pääsy uusimpaan teknologiaan ja ketkä saavat osallistua teknologisten muutosten suunnitteluun.
PROSHADE-hankkeen tutkijat kirjoittavat Tiedonlukutaito koetuksella-sarjassa Alustalle sosiaalitieteellisesti kiinnostavista ilmiöistä liittyen tiedonlukutaitoon ja jaettuun päätöksentekoon. Tiedonlukutaito koetuksella -sarjassa nostetaan esiin havaintoja, jotka korostavat yhteiskunnan ja rakenteiden osuutta yksilöllisen tiedonlukutaidon rakentamisessa.
#informaatiolukutaito #tiedonlukutaito #digilukutaito #robolukutaito #robottilukutaito #TeknologinenHyvinvointi #digitalisaatio #robotisaatio #työelämä #palvelurobotit #trendit #yhteiskunta
