Hyppää sisältöön
Alusta!

Kuukausi: helmikuu 2024

Korona ja leikkaukset osoittivat, että kulttuurisia oikeuksia ei oteta vakavasti

Koronapandemia ei ollut vain terveyskriisi, sillä se ulottui yhteiskunnallisen elämän eri osa-alueille, kulttuuri mukaan lukien. Kulttuuri on sivistyksen tekijä, joka saa muotonsa tiedollisina ja taidollisina kykyinä ja kokemuksina. Näin kulttuuri vahvistaa yksilöiden toimijuutta ja aktiivista kansalaisuutta. Leikkausten kohdistuessa esimerkiksi esittävään taiteeseen, museoihin, vapaaseen sivistystyöhön ja liikuntatoimeen, ne kohdistuvat samalla kulttuurisiin oikeuksiin.

Varjoista valoon – nuorten yhteiskunnallinen ääni ja mielikuvituksen voima

Nuoria pidetään usein aikuisiin verrattuna keskeneräisinä, epävakaina, epäluotettavina, riskialttiina, puutteellisia ja vähempiarvoisina. He ovat vasta kehittymässä, tulevia kansalaisia, tulevia veronmaksajia ja vakavasti otettavia toimijoita vasta joskus tulevaisuudessa. Nuorten maailman näkemistä voidaan vastustaa myös siksi, että nuorten näkemysten vakavasti ottaminen asettaa monet vakiintuneet aikuisyhteiskunnan itsestäänselvyydet alttiiksi arvostelulle ja kritiikille.

Muistaa vai unohtaa? Museoviraston leikkaukset ja kulttuuriperinnön kaanon

Marraskuun lopulla Tiede- ja kulttuuriministeriö esitti virastolle miljoonan euron lisärahoitusta. Jos esitys hyväksytään, sulkemisuhan alla olevat kohteet voidaan pitää yleisölle avoinna vuonna 2025. Mitä tämä episodi kertoo kulttuuriperintöön liitetyistä merkityksistä, ja miksi sillä on väliä? Kuka määrittele ne asiat, joita on tärkeä muistaa ja vaalia myös tulevaisuudessa?

Kriisit ovat yhteiskunnallisia, eivät vain luonnollisia

Sosiaaliset, poliittiset ja taloudelliset syyt vaikuttavat ratkaisevasti mahdollisuuksiin löytää suojaa, jälleenrakentaa omaa yhteisöä ja ympäristöä. Queer-tutkijat ovat kiinnostuneita kriiseistä ja niiden hoitamisesta, koska kriisit vaikuttavat erityisellä tavalla sateenkaariyhteisöihin ja vähemmistöihin. Kriisit voivat myös jäädä päälle ja pitkittyä, ja heikentää vähemmistöjen oikeuksia.

Podcast: Kuka hyötyy tutkimuksesta?

Mitä valtaa tutkijalla on, ja miksi hänellä sitä on? Miten tutkija voi tunnistaa valtansa ja hahmottaa sekä käyttää sitä? Minkälaisia ongelmia neutraaliuden paine voi aiheuttaa tutkijalle? Millä tavalla tutkimus voi traumatisoida yhteisöjä? Javiera Marchant Aedo, Riikka Era ja Saara Särmä keskustelevat Alustan podcastissa tutkijoiden ja aktivistien yhteistyön ristiriidoista, valta-asetelmista ja tutkijoiden ja tutkittujen yhteisöjen suhteesta.

Facing online harassment: how digital skills and social support shape our responses

When confronted with online harassment, internet users must decide how to respond—a choice that isn’t always easy given the variety of options. Some choose to ignore the situation, others block the attackers’ accounts, and some opt for direct confrontation, often in public forums. In my doctoral dissertation, I examined online harassment from the perspective of those affected, aiming to understand their response choices. Digital skills and supportive social networks emerged as essential resources in helping individuals cope with online harassment.

Kriisinaikainen päätöksenteko on tietämättömyydessä tarpomista

Elämme pitkittynyttä kriisien aikaa, jossa pandemiat, geopoliittiset jännitteet ja ilmastonmuutos luovat epävarmuuden ilmapiiriä. Kriisien hallintaa varjostaa tietämättömyyden esirippu, joka haastaa päätöksentekijät toimimaan vajavaisin tiedoin ja aiemmin valittujen ratkaisujen asettamissa reunaehdoissa. Tietämättömyydessä tarpomista voidaan kuitenkin helpottaa jäsentämällä sitä synnyttäviä tiedollisia haasteita.