Pienituloisten perheiden lapset maksavat sosiaaliturvaleikkausten hinnan

Suomalainen hyvinvointivaltio on suuressa murroksessa. Toteutettu politiikka ajaa suomalaista yhteiskuntaa etäämmälle tasa-arvon ja universalismin periaatteista. Erityisesti laajat leikkaukset sosiaaliturvaan ja palveluihin tuottavat pahoinvointia ja syventävät eriarvoisuutta. Vaikutukset näkyvät jo ihmisten arjessa. Erityisen suurena huolenaiheena ovat lapset ja nuoret, joiden mahdollisuudet elämässä jakautuvat jo valmiiksi epätasaisesti. Polarisaatio hyvin ja huonosti pärjäävien lasten kesken kasvaa. Suunta on väärä.

Suomessa on vietetty ensimmäistä kertaa köyhyysviikkoa 4.-10.11.2024. Köyhyysviikon tarkoituksena on nostaa esiin köyhyyttä kokevien ääntä, herättää keskustelua köyhyyden seurauksista ja kannustaa toimimaan köyhyyden vähentämiseksi. Sen ovat järjestäneet Suomen Köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin ja Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto. Viikko ei voisi olla ajankohtaisempi.

Pelastakaa Lapset julkaisi lokakuun lopussa Lapsen ääni 2024 -raportin, jonka pohjana on vuosittainen ja valtakunnallinen 12–17-vuotiaille suunnattu kysely. Vuoden 2024 kyselyn teemoina olivat hyvinvointi, arki ja toimeentulo. Vastaajia oli kaikkinensa 1653 ja vastaajat muodostivat monipuolisen joukon lapsia ja nuoria ympäri Suomen: mukana oli eri ikäisiä, eri sukupuolia, erilaisia perhemuotoja ja erilaisia sosioekonomisia taustoja.

Raportti antaa tärkeää, ajankohtaista tietoa lasten ja nuorten kokemusmaailmasta. Sen valossa näyttää siltä, että suomalaisten lasten ja nuorten elämät ovat vaarassa eriytyä toisistaan entistä vahvemmin. Valtaosalla lapsista, nuorista ja perheistä menee varsin hyvin, mutta pienelle osalle kasautuu kohtuuttoman paljon haasteita ja resurssien vajeita. Pienituloisten perheiden lapset, joita kyselyaineistosta oli 17 prosenttia, kuvaavatkin sydäntä särkevästi kokemuksiaan ja huoliaan köyhyydessä elämisestä. Myös Pelastaa Lapset ry:n erityisasiantuntija Aino Sarkia pitää sosiaaliturvaleikkauksia tästä näkökulmasta erittäin huolestuttavina.

– Erilaisten arvioiden perusteella on vahvaa näyttöä siitä, että pienituloisuus tulee lisääntymään. Esimerkiksi SOSTE ry on arvioinut, että 16 700 lasta tippuu köyhyyteen. Tämä suunta on ristiriidassa Suomen köyhyyden vastaisen sitoumuksen kanssa, jossa tavoitteena vähentää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien lasten määrää 33 000:lla vuoteen 2030 mennessä. Määrän lisääntymisen lisäksi uhkana on, että jo nyt pienituloisissa perheissä elävien lasten köyhyys tulee syvenemään ja tilanteet perheissä vaikeutumaan, Sarkia summaa.

Sosiaaliturvaleikkausten kipeät jäljet näkyvät lasten arjessa

Vuonna 2024 Suomessa toteutettiin poikkeuksellisen laaja kokonaisuus sosiaaliturvaleikkauksia. Leikkauksen kohteeksi joutuivat muun muassa kuntoutustuki, työttömyysturvaetuudet, toimeentulotuki ja yleinen asumistuki. Aikuiskoulutustuki ja vuorotteluvapaa lakkautettiin kokonaan. Opintorahan lainaosuutta nostettiin. Valtaosa etuuksista indeksijäädytettiin.

Tampereen yliopiston Perheen arki, talous ja toimeentulo -tutkimushankkeessa (2024–2026) seurataan sosiaaliturvan muutoksia ja niiden vaikutuksia lapsiperheiden arkeen ja talouteen. Hankkeen ensimmäisessä raportissa Hyvinvointivaltion uusi suunta – katsaus suomalaisen sosiaaliturvan muutoksiin vuonna 2024 tarkastelin vuonna 2024 tapahtuneita sosiaaliturvamuutoksia ja niiden merkitystä hyvinvointivaltion kannalta.

Myös Lapsen ääni 2024 -kyselyn pienituloisten lasten ja nuorten kokemuksissa nousee esiin, että nämä sosiaaliturvaleikkaukset ovat jo merkittävästi vaikuttaneet heidän perheidensä toimeentuloon ja arkeen.  Pienituloisista perheistä sosiaaliturvaetuuksia saikin 39 prosenttia. Viimesijaista ja harkinnanvaraista toimeentulotukea sai 16 prosenttia. Sosiaaliturvan varassa elävien taloustilanne on niukka ja tyypillisesti tiukasti köyhyysrajan alapuolella. Siten leikkaukset sosiaaliturvaan näkyvät ja tuntuvat hyvin konkreettisella tasolla.

“Vielä aiemmin oli vaan muutaman päivän jääkaappi tyhjänä ennen tilipäivää mut nyt on jo viikkoo tai kahta ennen.”

SOSTE (2023) on arvioinut, että vuoden 2024 aikana hallituksen toimet lisäävät pienituloisten määrää 68 000 henkilöllä, joista lapsia on 16 700. Pienituloisten määrä on jo ennestään ollut suuri. Esimerkiksi vuonna 2022 pienituloisia oli 730 800 henkilöä, siis 13,4 % väestöstä. Pienituloisia lapsia näistä oli 118 900, mikä oli 11,7 % kaikista lapsista. (Tilastokeskus 2022.) Pienituloisuuden raja on myös varsin alhainen: vuonna 2022 rajana oli 1400 euron nettotulot kuukaudessa yhdelle aikuiselle. Sosiaaliturvan varassa elävien kuukausitulot jäävät usein tätä alhaisemmaksi.

Työssäkäyvät köyhät perheet tarvitsevat myös sosiaaliturvaa

Palkkatyön tekeminen tai yrittäjyyskään ei aina suojaa köyhyydeltä. Työssäkäyviä köyhiä on Suomessa varsin paljon, mikä johtuu useiden alojen alhaisista palkoista tai esimerkiksi pelkän osa-aikatyön mahdollisuudesta. Lapsen ääni 2024 -kyselyssä pienituloiset lapset kertovat, että vanhemmat kyllä käyvät töissä, mutta palkat ovat liian pieniä tai että yksinhuoltajavanhemman palkka ei riitä elättämään koko perhettä. Myös työssäkäyvät pienituloiset lapsiperheet tarvitsevat sosiaaliturvaa täydentämään niukkaa toimeentuloaan.

’’Äiti on neljän lapsen yksinhuoltaja ja käy kahdessa työssä sen takia. Rahat ei silti riitä aina riittävään ruokaan.’’

Mikäli vanhemman palkka ei riitä elämiseen, eikä sosiaaliturva paikkaa taloudellisia vajeita, perheissä saatetaan ajautua tilanteeseen, jossa perheen nuori osallistuu talouden ylläpitoon tekemällä palkkatyötä ja ostamalla esimerkiksi kodintarvikkeita ja ruokaa. Aikuisen vastuiden siirtyminen lasten hoidettavaksi voi olla ongelmallista koulunkäynnin kannalta ja tuottaa lisäkuormitusta lapselle, joka joutuu tasapainoilemaan työn, koulun ja kodin velvollisuuksien välillä.

’’En voi pyytää vanhemmiltani rahaa niin kuin muut minun ikäiset tekevät. Joudun käyttää omaa palkkarahaani ja joskus joudun antaa senkin ruokaostosten käyttöön.’’

Osa perheistä on hakenut ja saanut tukea myös esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestöiltä. Kolmannen sektorin toimijoiden rooli ihmisten auttajina ja sosiaaliturvan paikkaajina on vakiintunutta myös Suomessa. Esimerkiksi ruokajonojen kriittinen tilanne osoittaa, miten selvässä puutteessa ja niukkuudessa moni suomalainen elää.

“Ei riitä rahaa ruokaankaan aina, pitää saada tukea esim. diakonilta et voi ostaa jotain.”

Aineelliset puutteet ja epävarmuus koskettavat pienituloisia lapsia

Lapsen ääni 2024 -kyselyssä pienituloisista vastaajista 19 prosenttia ilmoitti, ettei saa riittävästi ja säännöllisesti ruokaa kotona. Ruokaturvallisuuden haasteet ovat merkittävä aineellisen puutteen mittari. Tarve turvautua ruokajonoihin ja muihin avustuksiin osoittaa, että lasten arki voi olla hyvin haavoittuvaista. Ilmainen kouluruoka voi osoittautua osalle lapsista päivän ainoaksi lämpimäksi ateriaksi.

“No en mää oikeesti raha asioista tiiä mut jos meil on vaa ekat kaks viikkoo kuusta mahollisuus syödä kotona (muulloin syön vaan kouluruokaa).’’

Huolestuttava tieto on myös se, että pienituloisista lapsista ja nuorista 59 prosenttia koki elämän tuntuvan epävakaalta. Lasten elämää varjostavat aineelliset puutteet ja epävarmuudet voivat johtaa hallitsemattomuuden ja arvaamattomuuden tunteisiin: elämä ei ole ennakoitavaa. Esimerkiksi riski kodin menettämisestä ja pakosta muuttaa toistuvasti halvempiin asuntoihin tuo kohtuutonta kuormitusta.

“Jatkuvasti ollaan tiukalla rahasta, meillä on ollut aika surullisena teemana muuttaminen halvempiin asuntoihin koska aiemman asunnon hinta nousi liikaa, en voi olla varma siitä missä tulen asumaan vuoden päästä.”

Ilmiö on ajankohtainen myös sen vuoksi, että sosiaaliturvamuutoksia kohdistettiin asumisen tukiin. Yleisen asumistuen omavastuuosuutta nostettiin ja tuen määrä pieneni. Osa asumistukea saaneista tippui pois tuen piiristä kokonaan tulorajojen muutoksen myötä. Asumistuki myös lakkautettiin omistusasujilta. Tämä voi vaikeuttaa pienituloisten perheiden mahdollisuuksia saada vuokraa maksettua, etenkin vuokratason noustessa vuosi vuodelta. Myös toimeentulotukeen tehtiin muutos, jossa liian kalliiksi katsotussa vuokra-asunnossa asuvilta edellytetään edullisempaan asuntoon muuttamista kolmen kuukauden määräajassa, jotta tuen saaminen jatkuu. Aino Sarkia peräänkuuluttaa lapsivaikutusten ja yhteisvaikutusten arviointia tällaisessa päätöksenteossa.

– Esimerkiksi STM:n yhteisvaikutusarviointi osoittaa, että sosiaaliturvaleikkaukset uhkaavat lisätä lapsiperheköyhyyttä ja lasten ja nuorten syrjäytymisriskiä. YK:n lapsen oikeuksien komitea puolestaan on suosittanut kesällä 2023 Suomea välttämään sosiaaliturvaleikkauksia, jotka osuvat köyhyys- ja syrjäytymisriskissä oleviin lapsiin. Nämä suositukset ja vaikutusarvioinnit tulee ottaa vakavasti ja tarvittaessa perua sellaisia leikkauksia, jotka lisäävät ja syventävät lapsiperheköyhyyttä, Sarkia kertoo.

Sosiaaliturva mahdollistaa eteenpäin ponnistamisen

Pienituloiset lapset ja nuoret eivät voi omalle tilanteelleen paljoakaan tässä hetkessä, mutta heidän tulevaisuuttaan voidaan tukea ja elämässä pärjäämisen edellytyksiä vahvistaa. Köyhyydessä kasvaminen voi vaikuttaa haitallisesti pitkälle aikuisuuteen asti, ja köyhyyden ylisukupolvinen siirtyminen on valitettavan yleistä. Lapset tunnistavat itsekin riskin ylisukupolviselle köyhyydelle ja toivovat voivansa katkaista kierteen. Eräänkin Lapsen ääni -kyselyyn vastanneen lapsen toiveena on: “Saada hyvä työ ettei mun lapset ois köyhii niinku mä.”

Tähän he tarvitsevat kuitenkin apua ja tukea myös yhteiskunnalta. Köyhien lasten ja nuorten resursseja, kykyjä ja hyvinvointia on tärkeää vahvistaa yhteiskunnallisin ja poliittisin toimin, auttaa heitä ponnistamaan takamatkaltakin elämässä eteenpäin. Riittävä toimeentulo on keskeinen peruspalikka, jonka päälle rakennetaan kaikki muu: koulutus, terveys, osallisuus ja mahdollisuudet kukoistaa. Esimerkiksi opiskelun maksuttomuudesta olisi syytä pitää kiinni, jotta pienituloisten perheiden nuoret voivat kouluttautua omien kiinnostustensa ja kykyjensä mukaisesti, eikä taloudellisten rajoitteiden mukaisesti.

Lasten ja nuorten tulevaisuus määrittää yhteiskuntamme tulevaisuuden

Panostukset kaikkiin lapsiin ja nuoriin ovat tärkeitä. Haavoittuvassa asemassa olevat, pienituloisten perheiden lapset kaipaavat kuitenkin erityistä tukea. Me kaikki voimme kantaa oman kortemme kekoon näiden lasten yhdenvertaisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

– Mielestäni jokainen meistä voi osaltaan olla rakentamassa sellaista yhteiskuntaa, jossa jokainen ihminen kohdataan taustaan katsomatta arvostetusti ja kunnioittavasti. Omissa yhteisöissämme voimme olla vahvistamassa tällaista ajatusmaailmaa. Jokainen voi myös omien mahdollisuuksiensa mukaan edistää lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua ja olla osallisina omissa yhteisöissään esimerkiksi pyrkimällä vaikuttamaan maksuttomien harrastus- ja muiden vapaa-ajanmahdollisuuksien tarjontaan omalla paikkakunnallaan, Aino Sarkia kommentoi.

Pienituloiset lapset tarvitsevat myös tukea yhteiskunnalta. Emme voi odottaa, että meillä on tulevaisuudessa hyvinvoiva ja kyvykäs aikuisväestö, jos lapset ja nuoret uupuvat, masentuvat, sairastuvat ja kärsivät jo nuorina yhteiskunnallisen eriarvoisuuden seurauksena. Tarvitsemme jokaisen arvokkaan panoksen aikamme suurten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisuun, eikä meillä ole varaa pudottaa osaa lapsista ja nuorista pois kyydistä. Kuten yksi nuori kirkkaasti tiivistää: ’’Me nuoret olemme niitä jotka jäävät tänne pitämään maailmaa yllä. Jos apua ei saada nuorille tarpeeksi ajoissa eivät nuoretkaan jää tänne pitämään maailmasta hyvää huolta.’’

 

Perheen arki, talous ja toimeentulo -tutkimushanke on käynnissä vuosina 2024–2026 Tampereen yliopistossa. Hanketta rahoittaa Brita Maria Renlundin muistosäätiö.

Lähteet:

Kuka kuuntelee köyhää? (29.10.2024) Köyhyysviikko 4.-10.11.2024. https://www.kukakuunteleekoyhaa.fi/wordpress/2024/10/koyhyysviikko-4-10-11-2024/.

Lamberg, Hanne (2024) Hyvinvointivaltion uusi suunta – katsaus suomalaisen sosiaaliturvan muutoksiin vuonna 2024. Tampereen yliopisto. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/161236.

Pelastakaa Lapset (2024) Lapsen ääni 2024. Lasten kokemuksia hyvinvoinnista, arjesta ja pienituloisuudesta.

SOSTE (2023) SOSTE selvitti hallituksen leikkausten vaikutukset maakunnittain – Lähes 17 000 uutta alaikäistä tippuu köyhyysrajan alle. https://www.soste.fi/uutiset/soste-selvitti-hallituksen-leikkausten-vaikutukset-maakunnittain-lahes-17-000-uutta-alaikaista-tippuu-koyhyysrajan-alle/.

Tilastokeskus (2022) Pienituloisia 730 800 vuonna 2022. Tulonjakotilasto 2022. https://stat.fi/julkaisu/clos02x83gt6d0cvxzwid0ips.