Tekoälyä kehittävä OpenAI yhtiö julkaisi marraskuussa 2022 laajaa kielimallia hyödyntävän ChatGPT-keskustelubotin. ChatGPT oli ensimmäinen suurelle yleisölle saatavilla oleva tekoälyohjelma, joka kykeni muun muassa tuottamaan tekstiä useissa tekstilajeissa, koodaamaan tietokoneohjelmia luonnollisella kielellä esitetyn kuvauksen perusteella ja antamaan vastauksia eri aihealueita koskeviin kysymyksiin.
ChatGPT:n kanssa samaan aikaan alkoivat yleistyä tekoälyt, joiden avulla oli mahdollista generoida ääntä, kuvaa tai videoita. Helposti saatavilla olevien tekoälyohjelmistojen käyttö levisi nopeasti ja tekoälyn avulla generoidut kuvat ja tekstit alkoivat yleistyä verkossa ja perinteisessä mediassa. Tekoälyn tuottamat tekstit löysivät tiensä pian myös koulujen esseevastauksiin ja kurssitöihin. Oppilaitokset joutuivat tekemään linjauksia siitä, miten tekoälyllä generoitujen esseevastauksien kanssa tulisi menetellä. Suomessa suuri osa oppilaitoksista ei ole suoraan kieltänyt tekoälyn käyttöä, sillä käänteen uskotaan olevan peruuttamaton.
Keväällä 2023 valokuva nimeltä The Electrician (suom. sähköasentaja) voitti arvostetun kansainvälisen elokuvakilpailun Sony World Photography Awardsin. Valokuvan kilpailuun ilmoittanut Boris Eldagsen kuitenkin kieltäytyi vastaanottamasta kilpailun palkintoa ja myönsi, että The Electrician ei ollut aito valokuva vaan se oli generoitu kuvia tuottavalla tekoälyohjelmistolla. Eldagsen sanoi, että hänen tavoitteenaan ei ollut voittaa kilpailua vaan testata sen käytäntöjä ja herättää keskustelua tekoälyn roolista taiteessa.[1] Hiljattain myös tunnettu yhdysvaltalainen urheilulehti Sports Illustrated jäi kiinni tekoälyn tuottamasta sisällöstä. Osa lehdessä julkaistuista kirjoituksista tekoälyllä generoituja tekstejä, joita olivat kirjoittaneet keksityt toimittajat.[2]
Tutkimukset tekoälyllä generoidun tekstin esiintyvyydestä ovat osoittaneet, että tekoälyllä generoitujen tieteellisten artikkelien abstraktien osuus on noussut kaksinkertaiseksi vuosien 2021-2023 välillä[3], ja vuonna 2023 noin prosentti tieteellisistä artikkeleista oli ainakin osittain generoitu tekoälyn avulla.
Generatiivisen tekoälyn erottaa aiemmista tekoälyn sovelluskohteista kyky tuottaa sisältöä, jonka tuottamiseen ennen tarvittiin inhimillinen työpanos. Esimerkiksi Ylen ohjelmistosta löytyy jo ajankohtaisohjelmia, joiden grafiikat tuotettu graafikon työn sijaan generatiivisella tekoälyllä. Ohjelmoijien tiedetään käyttävän kasvavissa määrin tekoälyohjelmistoja ohjelmointityön nopeuttamiseen ja internetissä on saatavilla oppaita, jotka neuvovat miten ohjelmointityö on tehostettavissa tekoälyn avulla. Tekoäly nopeuttaa myös ammatillista ja tieteellistä tekstintuotantoa. Tekoälyohjelmistot ovat tehokkaita kääntämään tekstiä kieleltä toiselle, ja tekoäly on tehokas laatimaan valmiiden artikkelien tiivistelmiä tai artikkelikäsikirjoituksia halutuista aiheista, jotka kirjoittaja voi muokata mieleisekseen. Tutkimukset tekoälyllä generoidun tekstin esiintyvyydestä ovat osoittaneet, että tekoälyllä generoitujen tieteellisten artikkelien abstraktien osuus on noussut kaksinkertaiseksi vuosien 2021-2023 välillä[3], ja vuonna 2023 noin prosentti tieteellisistä artikkeleista oli ainakin osittain generoitu tekoälyn avulla.[4] Suurin osa tekoälyllä tehdystä työstä jää kuitenkin tunnistamatta, sillä pienetkin ihmisen tekemät muutokset tekstiin tekevät tunnistamisesta vaikeampaa.
Suurin osa tekoälyllä tehdystä työstä jää kuitenkin tunnistamatta, sillä pienetkin ihmisen tekemät muutokset tekstiin tekevät tunnistamisesta vaikeampaa.
Oli kyse sitten koodista, grafiikasta tai tekstistä tekoälyn tuottama sisältö vaatii lähes poikkeuksetta ihmisen tekemän tarkastuksen. Tekoälyohjelmistot voivat esittää väärää tietoa faktoina, tehdä virheitä yksinkertaisissa laskutoimituksissa, tuottaa huonolaatuista koodia tai kömpelöltä näyttävää grafiikkaa. Tekoälyyn liittyvistä rajoitteista ja ihmisen tekemien tarkastusten tarpeellisuudesta huolimatta näyttää ilmeiseltä, että tekoälyn hyödyntäminen erityisesti tiedonkäsittelyyn liittyvissä tehtävissä tulee kasvamaan merkittävästi, ja tekoälyä voidaan tarkastella osana koko teollisen yhteiskunnan läpileikkaavaa työn tuottavuuden kasvua. Villeimmissä arvioissa tekoälystä on maalailtu valtava tuottavuusloikkaa, joka asettuu samalle jatkumolle höyrykoneiden, liukuhihnojen, ja kasausrobottien kanssa.[5] Arviot tekoälyn lopullisista tuottavuusvaikutuksista kuitenkin vaihtelevat suuresti. Maltillisemmat ennusteet odottavat tekoälyn vaikutuksen talouden tuottavuuskasvuun jäävän vähäiseksi. [6]
Tuottavuuskasvun lisäksi tekoäly tulee vaikuttamaan työtehtävien sisältöön. Työelämän tutkimus on osoittanut, että uusilla teknologisilla innovaatioilla on aina erilaisia vaikutuksia työelämän organisaatiomuotoihin ja työtehtävien sisältöön.[7] [8] Työprosessit, tehtävät ja ympäristöt rakentuvat suhteessa käytettyihin teknologioihin. Empiirisesti nämä muutokset tulevat tutkittaviksi vasta vuosien päästä, mutta todennäköisesti tekoäly tulee muovaamaan työnteon sisältöä erityisesti keskiluokkaisissa valkokaulusammateissa, joita ovat tiedon käsittelyä, asiakaspalvelutyötä tai kehitys- ja suunnittelutehtäviä sisältävät työtehtävät. Tämä eroaa perinteisestä skenaariosta, jossa manuaalisia kokoonpanotehtäviä suorittavan sinikaulustyöntekijän tekemää työtä automatisoidaan.
Kysymyksiä herättävät myös tekoälyn aiheuttama teknologinen työttömyys sekä se, kenelle tuottavuushyödyt lopulta kohdistuvat. Valtavirran talousajattelussa työn tuottavuuskehitys käsitetään yleensä positiivisen asiana. Teknologian aiheuttama työttömyys on korkeintaan väliaikaista, sillä teknologian syrjäyttämä työvoima vapautuu muiden tuotannonalojen käyttöön. Korkeamman tuottavuuden taas perustellaan olevan lähtökohta palkkojen kasvulle.
Empiirinen tutkimus Yhdysvaltojen teollisuustyöntekijöiden reaaliansioiden kehityksestä 1980-luvun alusta nykypäivään kertoo toista tarinaa. Yhdysvalloissa tuottavuuskehityksen hedelmät ovat valuneet yritysten voittoihin reaalipalkkojen sijaan ja siten korkeimpien tulodesiilien eduksi. Kehityksen taustalla on työvoiman asemaa turvaavien instituutioiden heikkeneminen Yhdysvalloissa 1980-luvulla tehtyjen poliittisten uudistusten seurauksena.[9] [10]
Työntekijöiden osuus tuottavuuden kasvusta on ollut kahtena viime vuosikymmenenä laskussa myös globaalilla skaalalla. Yhdistyneiden kansakuntien alaisuudessa toimiva Kansainvälinen työjärjestö (ILO) onkin varoittanut, että tekoälyn aikaansaama tuottavuuskehitys ilman julkisia politiikkainterventioita tulee kiihdyttämään kehitystä, jossa reaalipalkkojen kuilu suhteessa talouden yleiseen tuottavuuskasvuun jatkaa kasvamistaan. [11]
Tuottavuuskasvun yhteiskunnalliset seuraukset eivät kuitenkaan ole annettuja vaan riippuvat poliittisista kamppailuista ja voimasuhteista.
Tuottavuuskasvun yhteiskunnalliset seuraukset eivät kuitenkaan ole annettuja vaan riippuvat poliittisista kamppailuista ja voimasuhteista. Lukiossa historiaa oppineet luultavasti muistavat luddiitit, jotka olivat yleisen narratiivin mukaan koneelle työnsä menettäneitä ja kapinoimaan ryhtyneitä englantilaisia käsityöläisiä. Luddiitit tuhosivat järjestäytyneillä hyökkäyksillään aikansa moderneja koneita ja laitteita. Lopulta luddiittikapinat tyrehtyivät Iso-Britannian hallituksen kovennettua otteitaan. Nykyään sanalla luddiitti viitataan yleensä halventavaan sävyyn henkilöihin, jotka vastustavat teknologista kehitystä. Käsitys luddiiteista yksinkertaisina koneenrikkojina ja kehityksen vastustajina on yleisyydestään huolimatta yksipuolinen. Historioitsija Eric Hobsbawnin tulkinnan mukaan luddiittiliikkeessä ei niinkään ollut kyse teknologisen kehityksen vastustamisesta sinänsä, vaan työläiset käyttivät koneiden rikkomista vipuvoimana kamppailussa oman toimeentulon ja elannon puolesta aikana, jolloin järjestäytynyttä ammattiyhdistysliikettä ei vielä ollut [12]
Tekoälyn yleistyminen on jo tuonut mukanaan yhteiskunnallisia kamppailuja siitä, kenelle tekoälyn mukanaan tuomat hyödyt kuuluvat. Useiden huippukirjailijoiden jättämä ryhmäkanne syytti ChatGPT:tä kehittävää tekoäly-yhtiö OpenAI:ta tekijänoikeusloukkauksista. ChatGPT:n generoima sisältö perustuu sen koulutukseen käytettyyn dataan, johon on syötetty valtava määrä tekijänoikeussuojattua tekstiä ilman lupaa tai tekstin tekijöille maksettua korvausta. [13]
Loppukesästä 2023 nähtiin käsikirjoittajien poikkeuksellisen pitkä lakko, jossa merkittävin kiistan aihe oli tekoälyn käyttö elokuva- ja tv-tuotannossa. Käsikirjoittajat pelkäsivät, että studiot voivat generoida käsikirjoituksia tekoälyllä ja vaatia, että ihmiskirjoittajat viimeistelevät tekoälyn luoman käsikirjoituksen. Studiot voisivat näin käsitellä tekoälyllä tuotettua sisältöä alkuperäisenä tekstinä, eikä käsikirjoittajille tarvitsisi maksaa rojalteja tekstin käytöstä. Lakko päättyi käsikirjoittajien voittoon, eikä tekoälyllä tuotettuja tekstejä voi toistaiseksi käyttää alkuperäisaineistona.[14]
On selvää, että erilaiset tekoälyä hyödyntävät sovellukset ovat tulleet yhteiskuntaan jäädäkseen. Niiden lopulliset vaikutukset talouteen, työhön ja koko yhteiskuntaan tulevat hahmottumaan vasta vuosien kuluessa. Puheet keskiluokkaisten ammattien katoamisesta ovat luultavasti liioiteltuja, mutta tekoälyn käyttö jo nykyisessä laajuudessaan on muokannut keskiluokkaisien ammattien sisältöä ja automatisoinut monia tietotyöhön liittyviä prosesseja.
Yhteiskuntatieteet voivatkin parhaimmillaan auttaa tunnistamaan ja ymmärtämään tekoälystä seuraavia yhteiskunnallisia prosesseja sekä esittämään niiden kannalta sopivia politiikkatoimia.
Taloudellisen seurausten lisäksi tekoälyä hyödyntäviä botteja on huolestuttavalla tavalla käytetty sosiaalisessa mediassa disinformaation levittämiseen ja mielipidevaikuttamiseen. Nämä kysymykset nostavat esiin myös tekoälyyn liittyvän yhteiskunnallisen sääntelytarpeen ja lainsäädännön. Euroopan unionin alkuvuodesta 2024 hyväksymä tekoälysäädös on tiettävästi ensimmäinen laatuaan. Sen puitteissa kielletään tekoälyn avulla tehtävät sosiaaliset pisteytysjärjestelmät ja kasvojentunnistuksen käyttö muussa kuin poikkeuksellisen vakavien rikosten torjunnassa. [15] Myös yhteiskuntatieteissä tekoälyn vaikutukset työelämään ja yhteiskuntaan ovat nousseet viime vuosina keskeiseksi puheenaiheeksi. [16] Yhteiskuntatieteet voivatkin parhaimmillaan auttaa tunnistamaan ja ymmärtämään tekoälystä seuraavia yhteiskunnallisia prosesseja sekä esittämään niiden kannalta sopivia politiikkatoimia.
[1] https://www.bbc.com/news/entertainment-arts-65296763
[2] https://www.bbc.com/news/business-68035275
[3] https://ascopubs.org/doi/10.1200/CCI.24.00077
[4] https://arxiv.org/abs/2403.16887
[5] https://www.mckinsey.com/featured-insights/artificial-intelligence/notes-from-the-ai-frontier-modeling-the-impact-of-ai-on-the-world-economy
[6] https://economics.mit.edu/sites/default/files/2024-04/The%20Simple%20Macroeconomics%20of%20AI.pdf
[7] esim. Alasoini, Tuomo. (1988). CNC-teknologia ja konepajojen
rakennemuutos. Sosiologia, 1988:2, 186–195.
[8] esim. Peteri, Virve. (2014). Muotoiltuja toimijoita: Tapaustutkimus toimistotuolista. Sosiologia, 2014:4, 315–331. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/sosiologia/article/view/124151
[9] Shaikh, Anwar. (2016). Capitalism, Competition, Conflict, Crises. Oxford: Oxford University Press.
[10] https://www.bloomberg.com/opinion/articles/2024-07-29/democrats-and-republicans-share-a-delusion-about-productivity-and-wages
[11] https://news.un.org/en/story/2024/09/1153906
[12] https://libcom.org/article/machine-breakers-eric-hobsbawm
[13] https://www.mikrobitti.fi/uutiset/huippukirjailijat-haastavat-openain-oikeuteen-mukana-george-r-r-martin/c4a895a2-d59a-4a16-b947-e0bed6b93efc
[14] https://www.theguardian.com/culture/2023/oct/01/hollywood-writers-strike-artificial-intelligence
[15] https://artificialintelligenceact.eu/ai-act-explorer/
[16]esim. https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ihmisten-teknologia/miten-tekoaly-muuttaa-tyota
