A
Petri Juuti, Riikka Juuti ja Tapio Katko

Vesihuollon myytit kestävän vesihuollon haittana

Puhtaan talousveden käyttö on meille Suomessa itsestään selvää, mutta sen takana olevat järjestelmät voivat jäädä monille vieraiksi ja jopa näkymättömiksi. Koronapandemia ja sota Ukrainassa muistuttavat kouriintuntuvasti, kuinka korvaamatonta vesihuolto on ihmisten ja yhdyskuntien hyvinvoinnille.

Vesihuolto eli vedenhankinta ja jätevesihuolto yhdessä ovat kestävien yhdyskuntien perusedellytys. Vettä tarvitaan kotitalouksiin, julkiseen käyttöön, elintarvikehuoltoon, palontorjuntaan, teollisuuden raaka-aineeksi ja moneen muuhun toimintaan. Jätevedenpuhdistamot ovat usein ympäristönsuojelun suurimpia yksittäisiä investointeja, jotka osaltaan varmistavat terveellisen elinympäristön ja hyvinvointimme. YK:n kestävän kehityksen […]

A
Jutta Pulkki ja Pia Västinsalo

Sote-sektorin ekologinen kestävyys tarvitsee kansallista ohjausta

Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnalla on merkittävä osuus ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien kiihdyttämisessä. Toiminta uhkaa paitsi ympäristöä, myös ihmisten terveyttä ja hyvinvointia, ja on näin ollen se on vastoin sekä sote-sektorin terveyden edistämisen tavoitetta että kestävän kehityksen tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut.

Artikkeli on osa Alustan keväällä ja syksyllä 2022 julkaistavaa Agenda2030-toimintaohjelman teemoja  ja kestävää kehitystä tarkastelevaa artikkelisarjaa. Uusien hyvinvointialueiden muiden ajankohtaisten haasteiden lisäksi hyvinvointialueilta odotetaan myös ekologisen kestävyyden integroimista osaksi toimintaa. Tehtävää helpottamaan on keväällä 2022 alkanut Tampereen yliopiston koordinoima EKO-SOTE […]

A
Dilnaz Zhumabayeva and Malak Abdel Hafez

How do we define a sustainable city?

It is a common mistake to use “sustainable” and “eco-friendly” or “smart” as interchangeable concepts. Even though sustainability covers both innovations and striving for green alternatives, it does not end on those aspects.

Segregation within cities leads to social inequality, blocked educational and employment opportunities, poor infrastructure and lower quality of housing conditions. These factors alienate people from achieving the 11th Sustainable Development Goal, titled “sustainable cities and communities”, and are created by […]

A
Heikki Ranta

Sosiaalityön tietoperusta ei tue kestävää kehitystä

Sosiaalityöllä on keskeinen rooli sosiaalisesti kestävän kehityksen prosessissa ja tavoitteissa, kuten ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä sekä eriarvoisuuden vähentämisessä. Tämän kirjoituksen tarkoitus on kartoittaa tieteellisen tiedon, sosiaalityöstä käytävän julkisen keskustelun sekä ammattilaiskannanottojen välistä jännitettä ja argumentoida, että sosiaalityön käytäntö ja tutkimus eivät tällä hetkellä tue kestävän kehityksen edistymistä.

Sosiaalihuollon tehtävä on auttaa ja tukea ihmisiä erilaisissa elämänvaiheissa ja tilanteissa. Osa sosiaalihuollon palveluista on kohdennettuja tarkemmin tietyille erityisryhmille. Esimerkiksi vuonna 2020 lastensuojelun huostassa oli 11 386 lasta. Käytännössä kaikissa kehittyneissä maissa on hyvinvointivaltion kautta järjestettyä sosiaalihuoltoa muodossa tai toisessa, […]

A
Eija Vinnari & Markus Vinnari

Kestävä kehitys ja (näkymättömät) eläimet

Artikkeli on osa Alustan keväällä ja syksyllä 2022 julkaistavaa Agenda2030-toimintaohjelman teemoja  ja kestävää kehitystä tarkastelevaa artikkelisarjaa. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDG) lanseerattiin vuonna 2015. SDG-kehikkoon sisältyy lukuisia indikaattoreita, joiden avulla paitsi YK:n jäsenmaat myös useat kaupungit, yritykset […]

A
Elli Aaltonen

Mitä sosiaalinen kestävyys on ja miten sitä voi mitata?

Artikkeli on osa Alustan keväällä ja syksyllä 2022 julkaistavaa Agenda2030-toimintaohjelman teemoja  ja kestävää kehitystä tarkastelevaa artikkelisarjaa. Sosiaalisesta kestävyydestä puhutaan ja kirjoitetaan, koska se on muodikasta ja kantaa ottavaa. Mutta mitä tarkoittaa sosiaalisen kestävyyden käsite ja mittaaminen ekologisen ja taloudellisen (sekä […]