A
Hanne Lamberg

Pienituloisten perheiden lapset maksavat sosiaaliturvaleikkausten hinnan

Emme voi odottaa, että meillä on tulevaisuudessa hyvinvoiva ja kyvykäs aikuisväestö, jos lapset ja nuoret uupuvat, masentuvat, sairastuvat ja kärsivät jo nuorina yhteiskunnallisen eriarvoisuuden seurauksena.

Suomalainen hyvinvointivaltio on suuressa murroksessa. Toteutettu politiikka ajaa suomalaista yhteiskuntaa etäämmälle tasa-arvon ja universalismin periaatteista. Erityisesti laajat leikkaukset sosiaaliturvaan ja palveluihin tuottavat pahoinvointia ja syventävät eriarvoisuutta. Vaikutukset näkyvät jo ihmisten arjessa. Erityisen suurena huolenaiheena ovat lapset ja nuoret, joiden mahdollisuudet […]

A
Liikenneköyhyys.
Heikki Liimatainen ja Hanne Tiikkaja

Näkökulmia liikenneköyhyyteen

Liikennejärjestelmäsuunnittelua on tehty vuosikymmeniä oletuksella, että henkilöauton käyttöön perustuvat liikenneyhteydet vastaavat saavutettavuuden tarpeeseen. Tuloksena on hajautunut yhdyskunta- ja palvelurakenne, jossa monien toimintojen saavuttaminen on mahdotonta ilman henkilöautoa.

Kestävä liikennejärjestelmä on ympäristöystävällinen, taloudellisesti tehokas sekä sosiaalisesti oikeudenmukainen. Sosiaalisesti oikeudenmukaisen liikennejärjestelmän lähtökohtana on, että jokaisella ihmisellä on päivittäisiä tarpeita, joiden tyydyttäminen vaatii liikkumista pois kotoa, mutta kaikilla ei ole yhtäläisiä edellytyksiä tai mahdollisuuksia käyttää olemassa olevia liikenneyhteyksiä. Koska liikenteen […]

A
Essi Katila ja Heidi Lehtovaara

Kun sanot sun nimen, paikka on jo täytetty

Maahanmuuttajataustaiset kohtaavat työnhakuvaiheessa esteitä – esimerkiksi syrjivää kohtelua, joka hidastaa ja vaikeuttaa työllistymistä. Samaan aikaan useilla aloilla on huutava pula työntekijöistä. Selvää on, että tilanne on kestämätön niin työnhakijoiden, työnantajien kuin koko yhteiskunnankin kannalta.

Pohdimme tässä kirjoituksessa ilmiön syitä ja seurauksia. Kuinka yleistä syrjivä kohtelu on? Millä tavoin se voi ilmetä? Mitä sen estämiseksi voi tehdä? Taustalla vaikuttaa kaksi tuoretta tutkimusta: Essi Katilan sosiaalialan opinnäytetyö käsitteli pakolaistaustaisten miesten kokemuksia rasismin käsittelyn merkityksestä yksilön mielenterveydelle. […]

N
Tiina Heikkilä

Voiko nuori olla merkityksellinen osa yhteiskuntaa, vaikka hän ei pääsisi tai haluaisi työelämään?

A
Juha Kaakinen.
Juha Kaakinen

Asunto- ja sosiaalipolitiikan kohtalonyhteys: asumistuen tapaus

Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn peruspilareiden, asumistuen ja ARA-tuotannon, horjuttaminen on yksinkertaisesti lyhytnäköistä ja kalliiksi tulevaa politiikkaa.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus pääsi 19. syyskuuta sopuun vuoden 2024 budjetista. Budjettipäällikkö Mika Niemelän mukaan hallitus leikkaa ensi vuoden menoja runsaalla 700 miljoonalla eurolla. Näistä leikkauksista lähes puolet, arviolta noin 355 miljoonaa, koostuu asumistukeen kohdistuvista useista eri leikkauksista. Julkisen talouden […]

A
Lähiöt tarvitsevat huolenpitoa ja hoivaa. Riina Lundman Tampereen yliopisto. Kuva: Renne Pesonen.
Riina Lundman

Lähiöt tarvitsevat huolenpitoa ja hoivaa

Kasvavassa kaupungissa kaivataan lisää tilaa uusille asunnoille ja toiminnoille. Lisäksi kaupunkien sisäinen alueellinen eriarvoistuminen on koettu haasteeksi. Tällöin katseet kääntyvät usein lähiöihin. Vaikka lähiöihin kohdistuu paljon uudistamispaineita, niistä täytyy pitää huolta ja niitä pitää kehittää lähiöiden omista lähtökohdista ja tarpeista käsin. Huolenpidon etiikka tarjoaa ratkaisuja sosiaalisesti ja moraalisesti kestävään lähiöiden muutokseen.

Kaupunkikehittämistä ja siten myös lähiöiden uudistamista perustellaan usein taloudellisesti vetoamalla kaupunkitalouteen ja kasvuun sekä kestävään kehitykseen. Lähiöiden kohdalla puhutaan myös antisegregaatiosta eli sosioekonomisen ja alueellisen eriytymisen estämisestä tai vähentämisestä. Nostan näiden näkökulmien rinnalle huolenpidon etiikkaan perustuvan lähiöiden kehittämisen. Lähiöistä on […]

A
Elli Aaltonen

Mitä sosiaalinen kestävyys on ja miten sitä voi mitata?

Artikkeli on osa Alustan keväällä ja syksyllä 2022 julkaistavaa Agenda2030-toimintaohjelman teemoja  ja kestävää kehitystä tarkastelevaa artikkelisarjaa. Sosiaalisesta kestävyydestä puhutaan ja kirjoitetaan, koska se on muodikasta ja kantaa ottavaa. Mutta mitä tarkoittaa sosiaalisen kestävyyden käsite ja mittaaminen ekologisen ja taloudellisen (sekä […]

A
Kylie Shae WHO
Kylie Shae

There is considerable global inequity in access to continence products

Incontinence is a silent issue facing many, including children and adults with disabilities, people with chronic health conditions, and older people. The need is rapidly growing as populations age. Assistive technology is a broad topic, involving the whole ecosystem that […]

A
Rikkaat ja rahattomat.
Laura Tarkiainen

Tosi-TV:n ansaitsevuuspuhe kannustaa köyhyydessä eläviä ihmisiä sosiaaliseen liikkuvuuteen ja itsensä muuntamiseen

Median ansaitsevuuskehykset ovat seuraamuksellisia, sillä niiden avulla esimerkiksi suomalaiset ja brittipoliitikot ovat oikeuttaneet työttömyys- ja toimeentuloturvan vastikkeellistamista. Kun arvioidaan, millaisen ihmisen tulisi voittaa television selviytymis- tai kykykilpailuohjelma,  usein arvioidaan osallistujan ansaitsevuutta, eli moraalista toimijuutta. Ansaitsevuutta on aiemmissa tutkimuksissa lähestytty ensi […]

A
Tiina Heikkilä

Tahaton lapsettomuus kasautuu heikompiosaisille ja marginaaleihin

Syntyvyys on kytköksissä kaikkiin yhteiskuntapolitiikan alueisiin. Huono-osaisuuden ehkäisy ja moniarvoisempi ilmapiiri voivat olla osaratkaisuja haasteisiin, joita väestön vanheneminen ja syntyvyyden lasku aiheuttavat, sanovat Riikka Homanen ja Mianna Meskus.

Lisääntyminen ja syntyvyys ovat modernina aikana olleet jatkuvasti tavalla tai toisella politiikan teon kohteena. Syntyvyys kiinnostaa väestöpolitiikan lisäksi ilmastopolitiikkaa, perhepolitiikkaa, alue- ja asuntopolitiikkaa, työvoimapolitiikkaa, koulutuspolitiikkaa, tasa-arvopolitiikkaa ja terveyspolitiikkaa. Kun syntyvyys on politiikan teon kohteena, siihen kohdistuu aina priorisointia. Miksi lapsia […]

LATAA LISÄÄ