A
Iida Kalakoski

Kuka kaipaisi toimistotaloa?

Verovirasto, KELA:n toimisto tai konkurssiin ajautuneen yrityksen pääkonttori, jonka arkkitehtuuri koetaan tavanomaiseksi tai monotoniseksi ilmentää hyvin arkisen rakennusperinnön arvottamiseen – ja arvostamiseen – liittyviä vaikeuksia.

”Helsingin ydinkeskustassa Mannerheimintie 14:ssä aletaan tällä viikolla purkaa toimistorakennusta, jota harva jää kaipaamaan” kerrottiin Tekniikka ja Talous -lehdessä lokakuussa 2023.  Saman vuoden marraskuussa Yle uutisoi samasta purkuhankkeesta kysyen kuitenkin, onko purkamisessa mitään järkeä, kun tilalle rakennetaan uusi toimistotalo. Mannerheimintien purkutapaus […]

LUE LISÄÄ
A
Liisa Häikiö & Lauri Lahikainen & Jing Ding

Millainen on ekososiaalinen yhteiskuntasopimus?

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion uudistuminen eko-hyvinvointivaltioksi edellyttää uudenlaisen yhteiskuntasopimuksen muodostumista. Uusi ajattelu yhteiskuntasopimuksesta laajentaa sen sisältämään "sopimuksen luonnon kanssa" ja pyrkimyksen historiallisten epäoikeudenmukaisuuksien käsittelemiseen ja korjaamiseen.

Yhdistyneiden kansakuntien sosiaalisen kehityksen tutkimuslaitos (UNRISD) julkaisi ohjelma-asiakirjan ”Uusi ekososiaalinen sopimus” vuonna 2021. Siinä ehdotettiin, että nykyinen yhteiskuntasopimuksemme tulee uudistaa, sillä nykyinen sopimus on ristiriidassa kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Tässä kirjoitussarjassa pohdimme ekososiaalista sopimusta ja kestävää yhteiskuntasopimusta suomalaisen yhteiskunnan lähtökohdista. […]

LUE LISÄÄ
A
Juha Kaakinen.
Juha Kaakinen

Asunto- ja sosiaalipolitiikan kohtalonyhteys: asumistuen tapaus

Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn peruspilareiden, asumistuen ja ARA-tuotannon, horjuttaminen on yksinkertaisesti lyhytnäköistä ja kalliiksi tulevaa politiikkaa.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus pääsi 19. syyskuuta sopuun vuoden 2024 budjetista. Budjettipäällikkö Mika Niemelän mukaan hallitus leikkaa ensi vuoden menoja runsaalla 700 miljoonalla eurolla. Näistä leikkauksista lähes puolet, arviolta noin 355 miljoonaa, koostuu asumistukeen kohdistuvista useista eri leikkauksista. Julkisen talouden […]

LUE LISÄÄ
A
Satu Ojala ja Markku Sippola

Suomen työmarkkinat irti pohjoismaisesta perinteestä paikallinen sopiminen “vapauttamalla”? 

Yritystasoinen paikallinen sopiminen edellyttää vastavuoroista yhdessä sopimisen kulttuuria ja institutionaalisia rakenteita, jotka tukevat tasapuolisten neuvotteluiden käymistä sekä yritysten välillä että niiden sisällä. Tällöin yritykset eivät joudu liialliseen keskinäiseen palkkakilpailuun ja myös tuottavuus ja työllisyys voivat kehittyä myönteisesti.

Tietyt elinkeinoelämän edustajat ja poliitikot ovat toistuvasti tuoneet kevään 2023 eduskuntavaaleihin ja hallitusneuvotteluihin esityksiä työmarkkinamallin muutoksista. Näissä merkittävimpänä esityksenä on “sopimisen pakkojen” poistaminen ja paikallisen sopimisen “vapauttaminen”.   Muutoksille haetaan usein perusteita – kontekstistaan irrotettuina – muiden maiden työmarkkinarakenteista. Jos vaaditut […]

LUE LISÄÄ
A
Heikki Ranta

Lastensuojelu on kriisissä – ja sitten se ei ole

Keskustelu lastensuojelusta kaipaa sävyjä, ei lisää kärjistämistä ja indikaattoreista tehtyjä kriisitulkintoja.

Lastensuojelun kriisi on päivänpoliittinen kestopuheenaihe. Kriisillä viitataan useisiin asioihin, ongelmiin tai kehityskulkuihin, kuten sosiaalityöntekijöiden ja ohjaajien vaihtuvuuteen, työn kuormitukseen tai esimerkiksi kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrään. Joskus kriisipuheen laukaisee yksittäinen tragedia, kuten 8-vuotiaan Vilja Eerikan kuolema vuonna 2012 tai Koskelan […]

LUE LISÄÄ
N
Ammattiyhdistysliikkeet ekokriisin aikakaudella. Nora Räthzelin haastattelu
Petro Leinonen & Sauli Havu

Ammattiyhdistysliikkeet ekokriisin aikakaudella. Nora Räthzelin haastattelu

LUE LISÄÄ
A
Pirjo Toivonen ja Johanna Anttila

Kirjasta!: Vanhuustutkijan koronavuosi – Myöhäiskeski-ikä ja pitkäikäisyyden vallankumous

Ikääntyminen koskee kaikkia. Terveempi ja pidempi elämä on yhteiskuntapolitiikan pitkäaikainen tavoite, joka on nyt saavutettu. Sen pitäisi näkyä yhteiskunnassa, sanoo gerontologian professori Marja Jylhä.

Elämme yhä pidempään ja yhä useammalla meistä on keski-iän jälkeen odotetavissa vielä 30–40 elinvuotta, ehkä jopa enemmän. Mitä tämä elämänvaihe sisältää? Miten keski-iän ylittäneet henkilöt sijoittuvat yhteiskunnassamme? Kun puhumme ikääntyneistä, puhummeko meistä vai heistä? Käsitelläänkö poliittisessa keskustelussa ikääntyneiden asioita totuudenmukaisesti? […]

LUE LISÄÄ
N
Pauliina Halonen

Mitä hyvinvointivaltio tarjoaa tulevaisuuden vanhuksille ja heidän hoitajilleen?

LUE LISÄÄ
A
kuva: Siina Raskulla Creative Commons.
Jaana Parviainen

Julkisen sektorin tekoälyn kehitystyöstä puuttuu läpinäkyvyys

Voiko Alankomaiden tekoälyskandaali toeslagenaffaire toistua Suomessa? Amsterdamilaisen opiskelijaosakunnan ”herraspäivälliseltä” heinäkuun lopulla vuodettu video aiheutti Alankomaissa valtavan kohun. Päivällisillä puhujat nimittelivät naisia räikeän seksistisesti ja vihamielisesti, mitä jotkut pitivät jopa yllyttämisenä väkivaltaan. Myös suomalaismedia uutisoi laajasti kohusta kirvoittaen näin keskustelua suomalaisten […]

LUE LISÄÄ
A
Elli Aaltonen

Mitä sosiaalinen kestävyys on ja miten sitä voi mitata?

Artikkeli on osa Alustan keväällä ja syksyllä 2022 julkaistavaa Agenda2030-toimintaohjelman teemoja  ja kestävää kehitystä tarkastelevaa artikkelisarjaa. Sosiaalisesta kestävyydestä puhutaan ja kirjoitetaan, koska se on muodikasta ja kantaa ottavaa. Mutta mitä tarkoittaa sosiaalisen kestävyyden käsite ja mittaaminen ekologisen ja taloudellisen (sekä […]

LUE LISÄÄ
LATAA LISÄÄ