A
Mari Heitto ja Jari Pirhonen

Muistisairauden varjosta valoon – miten vähentää muistisairauksien pelkoja ja stigmaa?

Kaikilla on oikeus osallistua itseään ja elämäänsä koskevan tieteellisen tiedon tuottamiseen. Vaikka muistisairaiden ihmisten etujärjestöt ovat jo pitkään vaatineet sairastuneille parempia mahdollisuuksia osallistua tieteellisten tutkimusten tekemiseen, akateemisessa maailmassa on edelleen asenteellisia ja tutkimuskäytänteisiin liittyviä esteitä.

Ennusteiden mukaan muistisairaiden määrä Suomessa tulee kasvamaan merkittävästi lähivuosikymmenten aikana. Vuoteen 2040 mennessä muistisairauksia sairastavien henkilöiden lukumäärän on arvioitu nousevan jopa 247 000:een, mikäli nykyinen sairastavuuden taso säilyy samana ja ikääntyneiden väestöosuus kasvaa ennustetusti. Vaikka muistisairauksia sairastavien on arvioitu olevan […]

LUE LISÄÄ
A
Outi Mäenpää

Sänkyvankeus ei kuulu muistisairauteen

Kuntoutus tukee muistisairaan ihmisen toimintakykyä ja elämänlaatua. Yhteiskunnallisten tavoitteiden, kuten toimintakykyisemmän ikääntymisen ja pidemmän kotona asumisen, saavuttaminen edellyttää kuntoutuksen entistä vahvempaa integroimista ikääntyneiden ja muistisairaiden ihmisten hoidon kokonaisuuteen. Muistisairauksien kuntoutukseen tulee tulevaisuudessa panostaa paljon nykyistä enemmän.

Kuntoutuksen käsite pitää sisällään erilaisia määritelmiä ja kuntoutuksen muotoja. Tarkastelen tässä artikkelissa kuntoutusta etenkin liikunnallisen kuntoutuksen näkökulmasta. Liikunnallinen kuntoutus voidaan nähdä kattoterminä toiminnalle, jonka avulla ihminen pyrkii saavuttamaan tilanteeseensa nähden optimaalisen fyysisen toimintakykynsä. Hyvä fyysinen toimintakyky tarkoittaa käytännössä sitä, että […]

LUE LISÄÄ
A
Kaisa Heiskanen ja Liisa Häikiö

”Ku meiltä katkastaan se elämänlanka” – sosiaalisen tilan merkitys ikääntyneillä

Peipontuvan tapaus on yksi esimerkki, miten paikallisten palvelujen vähentäminen vaikuttaa kaupunkilähiöissä asuvien iäkkäiden ihmisten hyvinvointiin. Tapaus tarjoaa näkymää meneillä olevaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteelliseen muutokseen kuvastaen sitä miten yhteiskunnalliset käytännöt vaikuttavat ihmisten arkisen elämän kokemuksiin.

Ikääntyneiden arjessa pärjääminen ja sitä tukevat palvelut ovat toistuvasti yhteiskunnallisen keskustelun teemana. Huolena on, miten ikääntyvä yhteiskunta pystyy vastaamaan kasvavaan palvelutarpeeseen, kun hoitohenkilökuntaa puuttuu ja kustannukset nousevat. Kun yhteiskunta uudista ikäihmisten palveluja, painotetaan muun muassa kotona asumisen tukemista ja kuntouttavia […]

LUE LISÄÄ
A
Ulla Halonen

Kuka hoitaa muistisairaan?

Missä ja milloin käydään avoin julkinen keskustelu siitä, mistä asioista ihmisen tulee selvitä itse tai läheisensä avulla ja mistä julkinen järjestelmä edelleen ottaa vastuun tai vastuuta?

Vihreällä isolla liitutaululla salin etuosassa luki: Kuka hoitaa ketä ja missä? Se oli tulevaisuuden suurin kysymys sosiaaligerontologian professori Jyrki Jyrkämän mukaan jo 15 vuotta sitten, kun tein perusopintoja. Pauliina Halonen kirjoitti Alustalla! 19.3.2024, miten väestön pitkäikäisyyden yleistyminen ja sen seuraukset […]

LUE LISÄÄ
A
Pauliina Halonen

Pitkäikäisyyden yleistyminen haastaa yhteiskuntia, mutta unohtuu keskusteluissa ikääntymisestä

Väestön ikääntyminen ei ole vain epämääräinen poliittinen ongelma, vaan todellinen väestötieteellinen fakta. Väestö ikääntyy tilastoissa ennen kaikkea siksi, että nimenomaan hyvin vanhojen ihmisten osuus ja määrä väestöstä kasvavat. Mitä merkitystä pitkäikäisyyden yleistymisellä on? Onko pitkäikäisyyden yleistyminen unohtunut, kun keskustellaan väestön ikääntymisestä?

Suomen väestö ikääntyy ennennäkemätöntä vauhtia. Väestön ikääntymisellä useimmiten viitataan siihen, että yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa suhteessa nopeammin kuin nuorempien määrä. Ikäpyramidi on siis kääntymässä päälaelleen. Kun lapset, nuoret ja nuoret aikuiset muodostivat väestön suurimmat ikäryhmät, ja elinajanodote oli monta kymmentä […]

LUE LISÄÄ
A
Jenna Peiponen

”Tää uus sote-järjestelmä, tää tuhoo meidät”- miten vaikeissa elämäntilanteissa olevat iäkkäät saavat tarvitsemansa tuen?

Miten käy jo ennen hyvinvointialueita ikääntyville usein heikommin saatavilla olleille palveluille, kuten gerontologiselle sosiaalityölle tai päihde- ja mielenterveyspalveluille?

Pitkin syksyä on uutisoitu hyvinvointialueiden suunnittelemista leikkauksista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Kriteerejä palvelujen saamiseksi tiukennetaan ja yhä useampia palveluja järjestetään vain digitaalisina. Monilla alueilla pyritään säästämään etenkin ikääntyneille tarjottavista ympärivuorokautisen hoivan palveluista, mitä alan tutkijat ovat useissa yhteyksissä kritisoineet. Esimerkiksi […]

LUE LISÄÄ
A
Kirsi Lumme-Sandt ja Sanna Kivimäki

Vanhuus ei ole yhtenäiskulttuuria

Vanhuus yhtenäisenä ilmiönä repeilee. Vanhoja ihmisiä on paljon aiempaa enemmän, ja eläkeikäisten joukkoon mahtuu useampia sukupolvia ja elämäntapoja. Pitkä ikä itsessään tuottaa erilaisia elämäntapoja. Mielikuvat vanhuudesta vaikuttavat siihen, miten ihmiset kokevat elämänsä ja mahdollisuutensa vanhana ihmisenä.

Kun kuulemme sanat ”vanha ihminen”, meille kaikille tulee heti jonkinlainen kuva mieleen. Mieleen saattaa tulla kumara harmaahapsinen, vanhanaikaisissa vaatteissa köpöttelevä nainen – näin ainakin Googlelle. Toisille voi tulla mieleen pontevana pöydän päässä istuva suvun patriarkka. Sanomalehdissä vanhoja ihmisiä kuvataan usein […]

LUE LISÄÄ
A
Pirjo Toivonen ja Johanna Anttila

Kirjasta!: Vanhuustutkijan koronavuosi – Myöhäiskeski-ikä ja pitkäikäisyyden vallankumous

Ikääntyminen koskee kaikkia. Terveempi ja pidempi elämä on yhteiskuntapolitiikan pitkäaikainen tavoite, joka on nyt saavutettu. Sen pitäisi näkyä yhteiskunnassa, sanoo gerontologian professori Marja Jylhä.

Elämme yhä pidempään ja yhä useammalla meistä on keski-iän jälkeen odotetavissa vielä 30–40 elinvuotta, ehkä jopa enemmän. Mitä tämä elämänvaihe sisältää? Miten keski-iän ylittäneet henkilöt sijoittuvat yhteiskunnassamme? Kun puhumme ikääntyneistä, puhummeko meistä vai heistä? Käsitelläänkö poliittisessa keskustelussa ikääntyneiden asioita totuudenmukaisesti? […]

LUE LISÄÄ
A
Shahnaj Begum
Shahnaj Begum

Older people in the Finnish North and corona: Perspectives of the caring and the cared for

In one instance, older people living at home found the outside environment more peaceful and cleaner during the pandemic, as there were fewer tourists and less traffic.

The majority of the people who have died of coronavirus in Finland have been over 70 years old. Research on the older population at large has revealed that those who are socially isolated and lonely have experienced more serious physical […]

LUE LISÄÄ
A
Tiina Sihto

Yksin asuminen – pelkkää huono-osaisuutta?

Ei ole yllättävää, että yksin asuvat eivät näy korona-ajan suosituksissa, sillä yksin asumiseen liittyvät kysymykset unohtuvat usein niin politiikassa kuin julkisessa keskustelussa.

Maaliskuun puolivälissä 2021 Suomessa tulee täyteen vuosi korona-ajan poikkeusajassa elämistä. Tänä aikana erityisesti yli 70-vuotiaita sekä pitkäaikaissairauden puolesta riskiryhmiin kuuluvia on suositeltu välttämään lähikontakteja toisiin ihmisiin. Korona-ajan muutokset arkiseen sosiaalisen kanssakäymiseen ovat tuoneet esiin erilaisia ihmissuhdehierarkioita, eli tehneet näkyväksi sen, […]

LUE LISÄÄ
LATAA LISÄÄ