A
Addiktiossa on kyse meistä yksilöinä ja yhteisöinä
Pertti Haaparanta

Korkojen nostaminen voi lisätä inflaatiota

Anton Korinek ja Joseph Stiglitz esittävät, että kehikko, jonka pohjalle rahapolitiikka kehittyneissä teollisuusmaissa Euroopassa ja Yhdysvalloissa eli keskeisimmissä läntisissä talouksissa perustetaan, on puutteellinen.

Viime vuosien aikana inflaatio on kasvanut erityisesti koronaongelman ja Venäjän Ukraina- hyökkäyksen jälkeen. Minkälainen rahapolitiikka olisi ollut parasta? Harjoitettu rahapolitiikka on koko maapallolla ollut samanlaista: keskuspankit ovat hyökänneet inflaatiota vastaan korkoja nostaen. Onko tämä ollut paras ratkaisu? Taloustieteellinen perusnäkemys on, […]

LUE LISÄÄ
A
Matti Tuomala

Millä keinoilla koronaepidemian talousvaikutuksia pitäisi lieventää?

Maailma on joutunut kohtaamaan koronakriisin ilman globaalisti koordinoitua lähestymistapaa.

Koronaepidemian synnyttämä talouskriisi on monin tavoin hankalampi kuin vuonna 2008 alkanut finanssikriisi. Nyt kyse ei ole finanssikriisistä, vaan samanaikaisesta terveys- ja talouskriisistä. Lisäksi molempien kriisien torjumisessa samanaikaisesti ei voida välttää lyhyellä aikavälillä hankalia vastakkainasetteluja. On pelättävissä, että koronaepidemian vaikutukset talouteen […]

LUE LISÄÄ
A
Kuisma Keskinen & Matias Moisio

Terve talous, kipeät leikkaukset – Talouskuri ja terveysretoriikka

Suomen valtiovarainministerit ovat käyttäneet terveysretoriikkaa paitsi värittämään puhetta ja vetoamaan kuulijoihin, myös luonnollistamaan kuriajattelua riisumalla talouspolitiikalta sen poliittisen sisällön.

Eurooppalaisten kansantalouksien perheestä ei viime aikoina ole sairaita miehiä puuttunut. Poliitikot, journalistit ja talousoppineet ovat kuvanneet ”Euroopan sairaaksi mieheksi” velkakriisin ja laajojen yhteiskunnallisten ja poliittisten ongelmien riivaamaa Kreikkaa, alhaisen tuottavuuden ja korkean työttömyyden vaivaamaa Italiaa ja Brexitin kanssa kipuilevaa Iso-Britanniaa. […]

LUE LISÄÄ
A
Henri Wiman

Kasvuriippuvuudet vaikeuttavat kestävän yhteiskunnan rakentamista

Eri talouden instituutiot ovat riippuvaisia päättymättömästä tuotannon ja kulutuksen kasvusta. Tällaiset järjestelmät pitää tunnistaa ja korvata osana kestävyyteen tähtääviä uudistuksia.

Ylikulutus luo kestämätöntä painetta maailman biofyysisiin järjestelmiin. Kulutuksen taso kuitenkin jatkaa nousuaan. Yhteiskuntatutkimuksen onkin syytä osallistua ekologisten kriisien pysäyttämiseen tunnistamalla ylikulutusta ajavia rakenteita ja esittämällä niille vaihtoehtoja. Ekologisen taloustieteen puolella huomio kiinnittyy usein talouskasvun ja ympäristöhaittojen tiiviiseen korrelaatioon sekä kasvuriippuvuudesta […]

LUE LISÄÄ
N
Tiina Heikkilä

Ilmastonmuutoksen vaatii hyvinvointivaltiolta sijoituksia, sanoo Joakim Palme

LUE LISÄÄ
A
Matti Tuomala

Aktiivimallin puolustajien pitäisi päivittää taloustieteen tietämystään

Erityisesti valtiovarainministeriön virkamiesjohto on jo vuosia tulkinnut taloustieteellistä tutkimuskirjallisuutta harhaanjohtavasti.

Alustus! Vuonna 2017 maan hallitus lyhensi ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan enimmäiskestoa 100 päivällä ja kiristi sen muita ehtoja. Vuoden 2018 alussa politiikalle jatkoksi otettiin käyttöön ns. aktiivimalli. Siinä korvaus pienenee, ellei työtön ole – lainlaatijoiden tarkoittamassa mielessä – aktiivinen. Lisää muutoksia on […]

LUE LISÄÄ
N
Jussi Systä

Yksipuolinen talousasiantuntijuus on uhka demokratialle

LUE LISÄÄ
A
Matti Tuomala

Miten talouspolitiikan tulonjakovaikutuksia pitäisi arvioida?

On syytä muistaa, että verojärjestelmäämme kuuluu varakkaille rakennettu verojen välttämiskanava. Eriytetty tuloverotus mahdollisti 1990-luvun puolivälistä alkaneen ylimpien tulo-osuuksien voimakkaan kasvun, ja kanava on edelleen auki. Näin ollen olemassa oleva verojärjestelmämme on suurin tuloeroihin vaikuttava tekijä myös jatkossa.

Eduskunnan tietopalvelun laskelmat Juha Sipilän hallituksen talouspolitiikan tuloerovaikutuksista ovat nostattaneet kommentointia. Kommentit ovat koskeneet erityisesti Gini-kertoimien muutoksia. Gini-kerroinhan on selvästi eniten käytetty tuloeromitta. Gini-kertoimia kommentoivat toimittajat ja tutkijat eivät kuitenkaan tunnu aina tietävän, mistä Gini-kertoimissa oikeasti on kyse. Se toki […]

LUE LISÄÄ
E
Jurgen de Wispelaere

After Switzerland – Learning Political Lessons is Key!

”Lesson to be learned from Switzerland is whether we have a really good understanding of the level of support for basic income amongst ordinary citizens as well as key policy […]

READ MORE