A
Kati Kataja

Yhteiskunnalliset rakenteet ja nuorten mielen hyvinvointi – miten tavoittaa näiden yhteyksiä?

Nuorten mielenterveyskysymys määrittää vahvasti ymmärrystämme aikamme yhteiskunnan tilasta ja tulevaisuudennäkymistä. Terveysnäkökulman ohella mielenterveys on aina myös yhteiskunnallis-rakenteellinen ilmiö. Minkälaiset kehykset tämänhetkiset yhteiskunnalliset rakenteet, politiikka, arvot ja ajattelutavat luovat sille sosiaaliselle tilalle, jossa nuoret toimivat ja tekevät valintojaan?

Julkisuudessa puhutaan mielenterveyskriisistä, josta tutkimusnäyttöäkin löytyy. Nuorten ahdistuneisuuden, masennuksen ja itsetuhoisuuden jyrkkä nousu on osoitettu usein tutkimuksin esim. Helenius & Kivimäki 2023; Kauhanen ym. 2022). Nuoruusiän kehitysvaiheeseen liittyvän psyykkisen kuohunnan on todettu altistavan mielenterveyden häiriöille, mutta yksinään se ei selitä […]

LUE LISÄÄ
N
Tiina Heikkilä

Maailma muuttuu monimutkaisemmaksi, mutta yhteys toisiin auttaa

LUE LISÄÄ
A
Tino Karolaakso

Arvon aluevaltuutetut, puhutaanpa mielenterveydestä

Terveydenhuollon ammattilaisten tulee ymmärtää oman substanssiosaamisensa lisäksi ainakin riittävällä tasolla koko järjestelmän toiminta ja tarkoitus, ja miten palvelunkäyttäjä koko palvelujärjestelmässä saa tarvitsemansa.

Suomen ensimmäiset hyvinvointialueiden vaalit ovat takanapäin. Mielenterveys ja mielenterveyspalvelut näkyivät ehdokkaiden vaalikampanjoissa ja katukuvassa, ja aluevaaleja tituleerattiinkin monin paikoin mielenterveysvaaleiksi. Jo ennen vaaleja olen ollut pitkään näiden teemojen äärellä inhimillistä hätää kohdanneena terveydenhuollon psykologina sekä mielenterveyshoidon palvelujärjestelmään ja työkykyyn keskittyneenä […]

LUE LISÄÄ
A
Sami Pirkola

Mielenterveys ei hyödy resurssitoivelistoista, vaan uudistuksesta, joka tukee tekemistä oikein

Sote-uudistuksen ja aluevaalien alla terveystarpeet ja resurssitoiveet nousevat otsikoihin ja vaalipuheisiin. On toki paikallaan muistaa, että peruspalveluita on parannettava, vanhusten hoitoa kehitettävä ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita tulee saada lisää. Toivelistoja on vaikea torjua tai vastustaa, mutta saattaa olla tehokkaampaa paneutua syvemmin sote-uudistuksen mahdollisuuksiin tuottaa niitä hyötyjä, joiden vuoksi koko reformiin on lähdetty.

Mielenterveys ja sen tärkeys on kaikkien huulilla ja hyvä niin. Pelkkä voimavarojen vaatiminen ei vie väestön mielenterveyttä olennaisesti parempaan suuntaan, vaan todellisten uudistusten täytyy olla rakenteellisia ja toiminnallisia. Tällaisia uudistuksia on jo vuosia valmisteltu aina lainsäädännön tasolla asti, ja nyt […]

LUE LISÄÄ
A
Tino Karolaakso

Suomineito ja mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys

Mielenterveyden häiriöt sekä niihin yhteydessä oleva työkyvyttömyys ovat tulevaisuudessa yksi merkittävimmistä yhteiskunnallisista haasteista suomalaisten terveydelle, työkyvylle ja yhteiskunnan kantokyvylle.

Suomea on perinteisesti tituleerattu maailman onnellisimmaksi maaksi, mutta myös meillä mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat lisääntyneet merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Sairausloman jatkuttua yhtäjaksoisesti 300 päivää haetaan suomalaisessa järjestelmässä määräaikaista tai toistaiseksi voimassa olevaa työkyvyttömyyseläkettä. Mielenterveyshäiriöistä onkin tullut työkyvyttömyyseläkkeiden johtava peruste Suomessa. Vuonna […]

LUE LISÄÄ
A
Riittakerttu Kaltiala

Miksi yhä useammat nuoret tarvitsevat psykiatrista hoitoa?

Kaikenlainen ulospäin suuntautuva häiriökäyttäytyminen kuten rikoskäyttäytyminen, koulukiusaaminen ja päihdekäyttö ovat koko 2000-luvun ajan vähentyneet. Miksi siis hoitoa tarvitaan aina vain useammille?

Mielenterveyden häiriöt nuoruusiän kehitysvaiheessa Nuoruusiän kehitysvaihe alkaa puberteetista ja päättyy aikuisen persoonallisuuden rakanteiden vahvistumiseen. Väestön tasolla nuoruusikä ajoittuu keskimäärin ikävuosiin 13-22, mutta yksilöllinen vaihtelu puberteetin ja sen myötä koko kehitysvaiheen ajoituksessa on suurta. Sukupuolihormonien toiminnan käynnistyminen puberteetissa saa aikaan fyysisen […]

LUE LISÄÄ