A
Akseli Salminen

Miksi vuorovaikutusongelmia on, vaikka vuorovaikutuksesta puhutaan kaikkialla?

Vuorovaikutuksen ihanteet saattavat voimaannuttaa ja ohjeistaa joitain ihmisiä, mutta ne voivat yhtä hyvin jättää varjoonsa heidät, jotka kärsivät jo ennestään epätasa-arvoisesta asemasta omassa yhteisössään.

Vuorovaikutusongelmat ovat yleinen riesa työpaikoilla, kouluissa, erilaisissa yhteisöissä ja ihmissuhteissa. Varmasti jokainen on joskus kokenut yhteentörmäyksiä kollegoidensa tai koulukaveriensa kanssa, ja jäänyt jälkeenpäin miettimään, miten näistäkin tilanteista olisi ollut mahdollista selvitä paremmin. Mitä minussa tai muissa voisi olla toisin, jotta […]

LUE LISÄÄ
A
Jenni Kallio & Susanna Ågren

Oppilaitosvaltauksissa nuoret neuvottelevat oikeudestaan kestävään hyvinvointiin

Nuorten potentiaalia kestävästi hyvinvoivan yhteiskunnan edistämisessä ei ole varaa ohittaa.

Syyskuun 19. päivänä 2023 Helsingin yliopiston opiskelijat valtasivat opinahjonsa päärakennuksen osoittaakseen mieltä Petteri Orpon hallituksen suunnittelemia opiskelijoihin kohdistuvia sosiaaliturvaleikkauksia vastaan. Tästä käynnistyi korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten valtausten sarja, joka on levinnyt laajasti ympäri Suomen. Kriittisen nuorisotutkimuksen näkökulma valtauksiin Opiskelijoiden […]

LUE LISÄÄ
N
Mia Tammelin ja Tiina Ristikari

Nuoret tarvitaan mukaan sosiaaliturvaa uudistamaan

LUE LISÄÄ
A
Lähiöt tarvitsevat huolenpitoa ja hoivaa. Riina Lundman Tampereen yliopisto. Kuva: Renne Pesonen.
Riina Lundman

Lähiöt tarvitsevat huolenpitoa ja hoivaa

Kasvavassa kaupungissa kaivataan lisää tilaa uusille asunnoille ja toiminnoille. Lisäksi kaupunkien sisäinen alueellinen eriarvoistuminen on koettu haasteeksi. Tällöin katseet kääntyvät usein lähiöihin. Vaikka lähiöihin kohdistuu paljon uudistamispaineita, niistä täytyy pitää huolta ja niitä pitää kehittää lähiöiden omista lähtökohdista ja tarpeista käsin. Huolenpidon etiikka tarjoaa ratkaisuja sosiaalisesti ja moraalisesti kestävään lähiöiden muutokseen.

Kaupunkikehittämistä ja siten myös lähiöiden uudistamista perustellaan usein taloudellisesti vetoamalla kaupunkitalouteen ja kasvuun sekä kestävään kehitykseen. Lähiöiden kohdalla puhutaan myös antisegregaatiosta eli sosioekonomisen ja alueellisen eriytymisen estämisestä tai vähentämisestä. Nostan näiden näkökulmien rinnalle huolenpidon etiikkaan perustuvan lähiöiden kehittämisen. Lähiöistä on […]

LUE LISÄÄ
A
Niina Meriläinen

Mitä ammattiin opiskelevat ajattelevat vaikuttamisesta?

Ammattiin opiskelevien osallistuminen yhteiskuntaan ei ole sidoksissa perinteiseen institutionaaliseen osallistumiseen, kuten äänestämiseen tai lainvalmisteluun. Pääosin ammattiin opiskelevia kuitenkin kiinnostaa yhteiskunnassa vaikuttaminen.

Yhdenvertaisessa ja kestävässä yhteiskunnassa nuorten osallistumisoikeudet on turvattu. Suomalaiset nuoret ovat osallistuneet aktiivisesti esimerkiksi ilmastonmuutoksen vastaiseen toimintaan. Silti he kokevat, ettei heitä oteta vakavasti (Mikkelin nuorisoselvitys 2020; Meriläinen ja Piispa 2020). Sanna Marinin hallitusohjelmassa nuorten osallistuminen on nostettu yhdeksi keskeiseksi […]

LUE LISÄÄ
A
Riitta Suominen                                                                                                                                              

Virkateksti koettelee lukijaa

Kun asiantuntijat osallistuvat Twitterissä oman alansa keskusteluun, he luovat vuorovaikutuksessa uutta yleiskielisempää hallinnon kirjoituskieltä, joka ottaa paremmin huomioon tavallisten kuolevaisten tarpeet.

Käytettävyyden käsite liitetään useimmin teknisiin laitteisiin ja ohjelmistoihin. Käytettävyys on helppokäyttöisyyttä, ja sitä voi havainnollistaa seuraavalla yksinkertaisella esimerkillä. Kun ostan kahvinkeittimen, osaan yleensä ilman ohjekirjaa laittaa veden ja kahvin oikeaan paikkaan ja vielä napsauttaa keittimen päällekin. Jos onnistun ongelmitta saamaan […]

LUE LISÄÄ
A
Susanna Ågren

Työkeskeinen ajattelu ajaa osan nuorista yhteiskunnan ulkopuolelle

Yhteiskunnan tulisi tunnistaa paremmin hyvinvoinnin merkitys yksilön yhteiskuntaan kiinnittymisessä. Jos tulevaisuudessa työelämän muuttuessa työtä riittää yhä harvemmalle, johtuen esimerkiksi työn automatisoitumisesta, hyvinvoinnin takaaminen ainoastaan kokoaikaisen palkkatyön kautta ei ole kestävää hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista.

OECD:n tuore arviointi Suomen nuorisopolitiikasta suosittelee nuorten työelämäsiirtymien tehostamiseksi nuorten vahvempaa aktivointia ja sanktioiden lisäämistä (OECD 2019, 115). Samaan aikaan uudessa hallitusohjelmassa peräänkuulutetaan 75 %:n työllisyyttä (Valtioneuvosto 2019, 128;131), pääministeri Antti Rinne puhuu ”chillailun” lopettamisesta (Iltasanomat 19.6.2019) ja SYL:in kannanotto […]

LUE LISÄÄ
A
Minna Harjula

Kun kansalainen kohtasi Kelan virkailijan: hyvinvointivaltio kokemushistoriana

”Käsitteet hoidokki ja huollettava alkoivat 1960-1970-luvuille tultaessa väistyä ja korvautua uudenlaisilla termeillä, kuten asiakas ja kuluttaja.”

Miten ihmiset kokivat hyvinvointivaltion uudet palvelut ja etuudet? Entä mitkä olivat ne odotukset, joihin hyvinvointivaltio ihmisten arjessa vastasi – tai jätti vastaamatta? Miten syntyi se luottamus, joka mahdollisti suomalaisen hyvinvointivaltion rakentumisen, ja mitkä kokemukset ovat rapauttaneet luottamusta? Kokemuksen historia avaa […]

LUE LISÄÄ
P
Tiina Heikkilä

Onko ilmastonmuutos sukupolvikokemus? Äänessä Heta Heiskanen ja Mikko Piispa

Nuoret ovat kiinnostuneet aiempaa vahvemmin yhteiskunnasta ilmastonmuutoksen takia. Onko ilmastonmuutos nuorille sukupolvikokemus? Alustan podcastissa keskustelemassa tutkijatohtori Heta Heiskanen ALL YOUTH-hankkeesta ja nuorisotutkija Mikko Piispa. – Kiinnostava kysymys on, tuleeko ilmastovaikuttamisesta sukupolvikokemus 15-25-vuotiaille. Tämä on massamuotoisempi ilmiö kuin vaikka yliopistoliikehdintä 1960-1970-luvuilla. […]

LUE LISÄÄ
N
Tiina Heikkilä

Mielenterveys on hyvinvoinnin ydintä, ja siksi tekeillä on mielenterveysstrategia

LUE LISÄÄ
LATAA LISÄÄ