A
Reijo Kupiainen

Miksi vastustamme tietoa? Tietoresistenssiin on monta syytä

Tietoresistenssi ei ole yksiselitteisesti tyhmyyttä, vaan sillä on inhimilliseen olemiseemme liittyviä syitä.

Ajatellaanpa, että meillä olisi käytössä oikea tieto, jonka avulla voisimme suunnitella elämäämme ja rakentaa parasta mahdollista maailmaa. Ajatus on utooppinen, mutta houkutteleva disinformaation aikana. Tosiasiassa emme kuitenkaan ole kaikissa asioissa valmiita ottamaan oikeaa tietoa vastaan. Emme esimerkiksi halua tietää etukäteen […]

A
Teppo Eskelinen (Translation by Jarkko Hagelberg)

The utopian zeitgeist: can political imagination be saved?

The ability to think utopistically is needed to preserve the meaning of politics: it needs vision, hopes and imaginings that transcend current “realities”.

When institutions are made out to seem god given and impossible to change, it is also more difficult to imagine other kinds of institutions. A concrete example of this is an observation made by several longtime philosophy teachers that it […]

N
Tiina Heikkilä

Ville Lähde: Teknis-taloudellinen utopia ei ratkaise ruokaongelmaa

A
Mikko Lehtonen

Antti Eskolan kauan soiva blues

Antti Eskolasta ei olisi tullut niin luettua kuin tuli, jos tyylinä olisi ollut saarnaaminen kateederilta.

Alustus on Mikko Lehtosen puheenvuoro Pertti Alasuutarin, Matti Alestalon, Harri Melinin ja Oili-Helena Ylijoen toimittaman teoksen Antti Eskola – intellektuellin muotokuva (Vastapaino) julkistamistilaisuudessa ravintola Tammelan Voimassa 7.9.2019. Muistan joskus viitisentoista vuotta sitten keskustelleeni erään kollegan kanssa siitä, että Antti Eskolasta […]

A
Teppo Eskelinen

Utopioiden ajankuva: voiko poliittisen mielikuvituksen pelastaa?

Kun instituutiot saadaan näyttämään annetuilta ja mahdottomilta muuttaa, myös toisenlaisten instituutioiden kuvittelu käy työlääksi. Konkreettinen esimerkki tästä on useiden pitkän linjan filosofian opettajien havainto, jonka mukaan nykyisin on hyvin vaikea saada lukiolaisia kuvittelemaan vaihtoehtoyhteiskuntia tai ihanneyhteiskuntia. Vielä vuosikymmen sitten harjoitus tuotti hyvinkin paljon lennokkaita ja kekseliäitä tuloksia.

Alustus! Yhteiskunnalliset utopiat ovat olleet viimeaikaisessa politiikan teoriassa ja populaarissa keskustelussa sivuroolissa. Ne on ehditty välillä julistaa jo kuolleiksikin. Viimeistään 1990-luvulla niin sanottu popperilainen utopiakritiikki muodostui valtavirtaiseksi ajatustavaksi. Popperilainen utopiakritiikki viittaa filosofi Karl Popperin vuonna 1957 ilmestyneeseen teokseen The poverty of historicism. Popper kritisoi […]

N
Tiina Heikkilä

Hyvinvointivaltion ja sen vaihtoehtojen historiallisia juuria voi ymmärtää, kun tutustuu Hegeliin

K
Antti Virnes

Kirjasta! Metsäpolun filosofiaa

Tarvitaanko luonnon arvostamiseen luonnontieteellistä tietoa?   Kirjasta! Voi tuntua itsestäänselvyydeltä ajatella, että luonnonympäristöillä, kuten metsillä, on esteettistä arvoa. Ainakin maisemien kauneudesta puhuminen tuntuu varsin tavanmukaiselta keskustelunaiheelta. Kun estetiikka nousi omaksi filosofian erityisalakseen 1700-luvulla, luonto olikin filosofeille ilmeinen kauneuden ja ylevyyden […]

A
Jussi Simpura

Onko yhteiskuntatieteellisellä kysymystieteellä tilausta?

Uusi strategisen tutkimuksen rahoitusjärjestelmä tavoittelee vastauksia tilaajan muotoilemiin teemoihin ja kysymyksiin. Tässäkin kehyksessä yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tuloksilla on vaikuttavuutta. Mutta yhtä vaikuttavia ovat tulokset, joissa on kysymys kysymyksistä.

Alustus! Ovatko ”vanhat” kysymykset, myös ne, joita tutkimuksen tilaajat ovat päättäneet kysyä, edelleen ajankohtaisia vai pitäisikö niitä muotoilla uudelleen? Pitäisikö jotkin vanhat ja jo unohdetutkin kysymykset nostaa uudestaan esiin ja päivittää tämän päivän maailmaan? Ja mitä ihan uusia kysymyksiä voisi […]

A
Risto Heiskala

Alustus! Hyvinvointivaltio ja yhteiskunnalliset tarpeet – eilen, tänään, huomenna

Otan vapauden käsitellä niin yleisen tason asioita, että niillä on arjen hallinnollisen työn tuoksinassa yleensä taipumusta hautautua välittömien realiteettien alle. Tarkastelen tasa-arvon ideaa ja sen suhdetta hyvinvointivaltion ideaan, ensin historiallisesti, sitten kansallisessa mittakaavassa ja lopuksi globaalisti.

Historia Platon totesi Valtiossa, että kenenkään varallisuuden ei tulisi olla suurempi kuin nelinkertainen verrattuna köyhimmän kansalaisen varallisuuteen. Tätä voidaan pitää hyvänä muotoiluna taloudellisen tasa-arvon ajatukselle ja palaan siihen vielä tuonnempana. Nyt on kuitenkin tärkeintä havaita, että samalla kun muotoili tasa-arvoajatteluaan […]