N
Tiina Heikkilä

Katoaako tieteenalaidentiteetti valintakoeuudistuksessa?

A
Panu Raatikainen.
Panu Raatikainen

Hyödytön, hyödyllinen teoreettinen filosofia

Teoreettinen filosofia voi olla mitä hyödyllisintä, jos on valmis katsomaan asiaa laajemmin ja ilman ennakkoluuloja. Tätä ei pidä kuitenkaan ymmärtää niin, että filosofista ajattelua pitää harjoittaa ja tukea ensisijaisesti siksi, että siitä on tai ainakin voi olla jotakin konkreettista hyötyä.

Sana ”filosofia” tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa kirjaimellisesti ”viisauden rakastamista”. ”Viisaudella” ei tässä kuitenkaan välttämättä tarkoiteta ensisijaisesti suuren tietomäärän hallussa pitämistä. Länsimaisen filosofian jonkinlaisena perustajahahmona pidetään Sokratesta. Tarinan mukaan Delfoin oraakkeli olisi julistanut Sokrateen viisaimmaksi ihmiseksi maan päällä. Sokrates ei […]

N
Tiina Heikkilä

Keskustelua eläinnäkökulmasta ja tuotantoeläimistä historiantutkimuksessa 25.4.

N
Historian moninaisuuden ymmärtäminen auttaa ymmärtämään nykyaikaa
Tiina Heikkilä

Historian moninaisuuden ymmärtäminen auttaa ymmärtämään nykyaikaa

A
Olli Herranen

Yhteiskunnalliset instituutiot ja järjestyksen ongelma

Yhteiskunnallisia ilmiötä koskeva arkiymmärryksemme tuotetaan monilta osin käytännöissä, jotka sulauttavat meidät yhteiskuntaan. Toisin sanoen: arvot, jotka yhdistävät meidät toisiimme ja joita käytämme arkipäiväiseen arviointiin siitä, kuinka asiat ovat ja niiden kuuluisi olla, ovat kollektiivisesti tuotettuja.

Alustus on muokattu Olli Herrasen 7.2.2020 pitämästä väitöslektiosta. Mediateoreetikko Douglass Rushkoff kirjoitti hiljattain hätkähdyttävästä kokemuksestaan The Guardianiin. Hän kertoi, kuinka hänet oli kutsuttu yksityiseen luksuslomakeskukseen pitämään esitelmää, jonka hän kuvitteli olevan noin sadalle investointipankkiirille. Palkkio vastasi puolen vuoden professorin palkkaa. […]

A
Harri Melin

Keitä ovat yksinyrittäjät?

Viimeksi kuluneiden 20 vuoden aina merkittävin yritystoiminnassa tapahtunut rakenteellinen muutos on ollut yksinyrittäjien määrän kasvu.

Yksinyrittäjien määrä on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Kaikista yrityksistä (ks. Taulukko 1.) yksinyrittäjiä oli vuonna 2018 noin puolet ja koko työvoimasta yksinyrittäjien osuus oli noin 8% eli yli 200 000 henkilöä. Yksinyrittäjien joukko on hyvin heterogeeninen. Heitä työskentelee kaikilla talouden lohkoilla […]

A
Mervi Kaarninen

Väinö Voionmaa ja Tampereen yliopisto

Kalevantiellä, Tampereen yliopiston pihamaalla kansleri Väinö Voionmaan muistomerkki, Kasvu -veistos palauttaa mieliin hänen merkityksensä Tampereen yliopistolle. Noin sata vuotta sitten Voionmaa kirjoitti Tuleva Suomi -aikakauskirjassa Uudesta suomalaisesta yliopistosta, joka voisi sijaita Tampereella. Voionmaa antoi tällöin uudelle korkeakoululle ja korkeimmalle opetukselle […]

N
Tiina Heikkilä

Lokakuussa keskustelua tekoälystä, Ayn Randista ja Tampereen historiasta

A
Meri Koivusalo

Globaalista terveydestä ja politiikan liikkumavarasta

Globaali yksinoikeuksiin nojaava innovaatiopolitiikka ja keskittyneet lääkemarkkinat ovat terveyspolitiikan tarpeiden näkökulmasta ”rikki” ja rahoituksen kestävyyden näkökulmasta ”tulossa tiensä päähän”.

Alustus perustuu Meri Koivusalon juhlaluentoon.  Globaali terveys on tutkimusalana uusi. Usein se ymmärretään kansainvälisenä tutkimuksena ja tukena etenkin köyhimpien maiden terveysongelmiin. Painopiste on kuitenkin muuttumassa, vaikka lähtökohtana on yhä solidaarisuus ja painotus terveydestä kaikille. Yhä avoimemmin kysytään kuitenkin, miksi esimerkiksi […]

A
Mikko Lehtonen

Antti Eskolan kauan soiva blues

Antti Eskolasta ei olisi tullut niin luettua kuin tuli, jos tyylinä olisi ollut saarnaaminen kateederilta.

Alustus on Mikko Lehtosen puheenvuoro Pertti Alasuutarin, Matti Alestalon, Harri Melinin ja Oili-Helena Ylijoen toimittaman teoksen Antti Eskola – intellektuellin muotokuva (Vastapaino) julkistamistilaisuudessa ravintola Tammelan Voimassa 7.9.2019. Muistan joskus viitisentoista vuotta sitten keskustelleeni erään kollegan kanssa siitä, että Antti Eskolasta […]

LATAA LISÄÄ